{"id":2139,"date":"2026-02-26T13:50:39","date_gmt":"2026-02-26T11:50:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=2139"},"modified":"2026-02-26T14:07:00","modified_gmt":"2026-02-26T12:07:00","slug":"valkkysika-hankkeen-valikasvatusseurannan-tuloksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2026\/02\/26\/valkkysika-hankkeen-valikasvatusseurannan-tuloksia\/","title":{"rendered":"V\u00e4lkkysika-hankkeen v\u00e4likasvatusseurannan tuloksia"},"content":{"rendered":"\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin ja HKFoodsin sikaketjun kehitt\u00e4mishankkeen toisessa ty\u00f6paketissa on seurattu pilottitiloilla v\u00e4likasvatussikojen kasvua ja rehunkulutusta. Tavoitteena on ollut selvitt\u00e4\u00e4 todellinen rehunkulutus ja el\u00e4inten rehunvaihtopainot. N\u00e4iden tietojen avulla voidaan optimoida rehustusprosessia monipuolisesti ja el\u00e4inten kasvun ja rehunkulutustiedon avulla parantaa v\u00e4likasvatusvaiheen taloudellisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Pilottiseurannan ensimm\u00e4inen vaihe, eli nykyisen kasvun ja rehunkulutuksen selvitt\u00e4minen on nyt tehty. Todellisen rehunkulutuksen havaittiin aaltoilevan eri vaiheissa v\u00e4likasvatusta. Syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 ensin sy\u00f6d\u00e4\u00e4n yli k\u00e4yr\u00e4n ja ruokintaa plussataan k\u00e4sin tai sensoreilla. Sitten el\u00e4imet sy\u00f6v\u00e4t liikaa, joka aiheuttaa ripulin ja heikent\u00e4\u00e4 sy\u00f6nti\u00e4. Sama kuvio toistuu, kunnes tasapaino l\u00f6ytyy, joskin t\u00e4t\u00e4 ennen on voinut aiheutua jo paljon kasvun heikkenemist\u00e4. Sopivampi ruokintak\u00e4yr\u00e4 voisi auttaa osaltaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sy\u00f6nnin \u201djojoilua\u201d, mahdollistaen taloudellisemman tuotannon.<\/p>\n\n\n\n

\"porsaita<\/a>
Pilottitilan rakentama vaaka on toiminut hyvin.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruokintak\u00e4yr\u00e4n lis\u00e4ksi syyn\u00e4 sy\u00f6nnin aaltoiluun voi olla kaukalosensoreiden asetukset. Monesti perusasetuksena ruokintalaite lis\u00e4\u00e4 tietyn prosentin verran aina edellisen lis\u00e4yksen p\u00e4\u00e4lle, jolloin muutaman lis\u00e4yskerran j\u00e4lkeen rehua tulee yksinkertaisesti liikaa ja se voi johtaa ylensy\u00f6ntiin. Yksi tapa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olisi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 asetukset niin, ett\u00e4 prosenttilis\u00e4ys tulee perusk\u00e4yr\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, eik\u00e4 edellisen lis\u00e4yksen p\u00e4\u00e4lle. Lis\u00e4ksi tulee tietenkin tarkistaa, ettei sensoreiden alle j\u00e4\u00e4 esimerkiksi rehua kasaksi.<\/p>\n\n\n\n

Painojen ja kasvun osalta voidaan todeta, ett\u00e4 vierotuspaino m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 el\u00e4imen tuottavuutta pitk\u00e4lle. Pienemm\u00e4t porsaat kasvavat j\u00e4lkijunassa aina lihasikalaan siirtoon asti, ja heikosti kasvavat yksil\u00f6t sy\u00f6v\u00e4t er\u00e4kohtaista kannattavuutta. Avaintekij\u00e4 v\u00e4likasvatuksen onnistumiseen on siis mahdollisimman tasaiset ja riitt\u00e4v\u00e4t vierotuspainot. Koska n\u00e4ihin tekij\u00f6ihin voi olla joskus vaikea vaikuttaa, voidaan erilaatuiset porsaat ryhmitell\u00e4 koon ja sukupuolen mukaan ja huomioida erot olosuhteissa ja ruokinnassa (esim. pienemmille omat k\u00e4yr\u00e4t).<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa vaiheessa hankkeen piloteissa tehd\u00e4\u00e4n muutoksia, joiden vaikutuksia seurataan tulevien vierotusryhmien kanssa. N\u00e4in voimme tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset siit\u00e4, mill\u00e4 keinoilla ja kuinka paljon v\u00e4likasvatuksessa voidaan parantaa taloudellista tulosta.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa hankkeesta l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4: \u00c4lyk\u00e4s, kannattava ja vastuullinen sian arvoketju<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hanketta rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta rahoituskaudella 2023-2027 Varsinais-Suomen, Satakunnan, H\u00e4meen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusten kautta, joiden teht\u00e4vi\u00e4 hoitavat nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskus, Sis\u00e4-Suomen elinvoimakeskus, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskus.<\/p>\n\n\n\n

\"logoja\"<\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin ja HKFoodsin sikaketjun kehitt\u00e4mishankkeen toisessa ty\u00f6paketissa on seurattu pilottitiloilla v\u00e4likasvatussikojen kasvua ja rehunkulutusta. Tavoitteena on ollut selvitt\u00e4\u00e4 todellinen rehunkulutus ja el\u00e4inten rehunvaihtopainot. N\u00e4iden tietojen…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":2143,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[406],"tags":[408,407,439],"class_list":["post-2139","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-eero-makipaa","tag-sian-arvoketju","tag-sianlihantuotanto","tag-valkkysika"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-scaled.jpg",2560,1152,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-scaled.jpg",2560,1152,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-scaled.jpg",2560,1152,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-300x135.jpg",300,135,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-1024x461.jpg",1024,461,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-1536x691.jpg",1536,691,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-2048x922.jpg",2048,922,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/20251103_103110-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Eero M\u00e4kip\u00e4\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin ja HKFoodsin sikaketjun kehitt\u00e4mishankkeen toisessa ty\u00f6paketissa on seurattu pilottitiloilla v\u00e4likasvatussikojen kasvua ja rehunkulutusta. Tavoitteena on ollut selvitt\u00e4\u00e4 todellinen rehunkulutus ja el\u00e4inten rehunvaihtopainot. N\u00e4iden tietojen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2139"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2142,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2139\/revisions\/2142"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2143"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}