{"id":2049,"date":"2025-12-04T09:59:04","date_gmt":"2025-12-04T07:59:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=2049"},"modified":"2025-12-04T11:12:58","modified_gmt":"2025-12-04T09:12:58","slug":"hallittu-hylkaaminen-ja-entisten-turvetuotantoalueiden-muita-jatkokayttomuotoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2025\/12\/04\/hallittu-hylkaaminen-ja-entisten-turvetuotantoalueiden-muita-jatkokayttomuotoja\/","title":{"rendered":"Hallittu hylk\u00e4\u00e4minen ja entisten turvetuotantoalueiden muita jatkok\u00e4ytt\u00f6muotoja"},"content":{"rendered":"\n

Satakunnassa on suomaita laskenta- ja luokittelutavasta riippuen noin 80 000\u2013190 000 hehtaaria. Valtaosa soista on ojitettuja ja turvetuotannon piiriss\u00e4 on l\u00e4hes 5000 suohehtaaria. Vaikka kasvu- ja kuiviketurpeelle on edelleen kysynt\u00e4\u00e4, niin turvetuotannossa oleva ala pienenee turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hentymisen my\u00f6t\u00e4. K\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistuneet turvetuotantoalueet aiheuttavat sek\u00e4 ilmasto- ett\u00e4 vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n voidaan vaikuttaa alueen jatkok\u00e4ytt\u00f6muodon valinnalla.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutilla on k\u00e4ynniss\u00e4 kaksi JTF-rahoitteista hanketta, joiden tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 ja monitavoitteisia jatkok\u00e4ytt\u00f6muotoja entisille turvetuotantoalueille. Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen selvitykset ja pilotoinnit<\/a><\/em> – hankkeessa kartoitetaan turvetuotannosta poistuneita alueita, arvioidaan niiden ennallistamisen mahdollisuuksia ja selvitet\u00e4\u00e4n ennallistamisen onnistumiseen ja tulosten mittaamiseen liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia. Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen<\/em> -hankkeessa (BIOVAHVA)<\/a> selvitet\u00e4\u00e4n mm. k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistuneiden alueiden erilaisia vedenhallintamahdollisuuksia. Edell\u00e4 mainitut hankkeet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan ja ovat kesken\u00e4\u00e4n tiiviiss\u00e4 vuoropuhelussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
BIOVAHVA-hankkeessa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n Satakunnan ammattikorkeakoulun, Prizztechin ja Satafoodin kanssa. Hankkeessa toteutetaan yhteens\u00e4 14 toimenpidett\u00e4, joilla kehitet\u00e4\u00e4n Satakunnan biotalouden ja ruokaketjun TKI-toimintaa. <\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Turvetuotantoalueiden kest\u00e4v\u00e4n jatkok\u00e4yt\u00f6n voidaan n\u00e4hd\u00e4 kiertyv\u00e4n vahvasti vesiensuojelun ja vesienhallinnan ymp\u00e4rille. Entiset suoalueet tuppaavat kastumaan ainakin osittain, jos vesienhallinta ei ole turvetuotannon loppumisen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 aktiivista. Vesien palautumista lis\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ovatkin yleens\u00e4 vaivattomin turvetuotantoalueen jatkok\u00e4ytt\u00f6muoto. Toimet on kuitenkin mitoitettava niin, ett\u00e4 vettymisest\u00e4 ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa mets\u00e4taloudelle ja muulle maank\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vapaat vesipinnat tarjoavat monimuotoisen elinymp\u00e4rist\u00f6n niist\u00e4 riippuvaisille kasvi- ja el\u00e4inlajeille.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikilla alueilla tai kaikissa tapauksissa ei vapaan vesipinnan saavuttaminen ole mahdollista eik\u00e4 aina edes j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n turvekerroksen vett\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 alueen vesitilavuutta, jolla on alapuolisen vesist\u00f6n kannalta virtaamia tasaava vaikutus. T\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4, kun s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t yleistyv\u00e4t ja kuivuus- ja tulvahuippuja koetaan yh\u00e4 useammin. Turvekerroksen vett\u00e4minen mahdollistaa my\u00f6s kosteudesta riippuvaisten kasvi- ja el\u00e4inlajien levitt\u00e4ytymisen alueelle. Samalla hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neen turpeen hajoaminen hidastuu, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvuhuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n ja kuormitusta alapuoliseen vesist\u00f6\u00f6n. Toisaalta vedenpinnan nosto lis\u00e4\u00e4 metaanin vapautumista, joten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen arviointi ei ole aina kovinkaan yksiselitteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Osalle turvetuotantoalueista on mahdollista muodostaa vapaita vesipintoja, kuten kosteikkoja, lampia tai jopa pieni\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4. Parhaassa tapauksessa aikaansaadaan suomainen muodostelma eli l\u00e4pim\u00e4r\u00e4n turvekerroksen ja pienten vesimuodostumien mosaiikki, joka tarjoaa monimuotoisen elinymp\u00e4rist\u00f6n niist\u00e4 riippuvaisille kasvi- ja el\u00e4inlajeille. Edell\u00e4 mainitut alueet voivat palvella my\u00f6s esimerkiksi luonto- ja kalastusmatkailua sek\u00e4 muita paikallisia elinkeinoja ja lis\u00e4t\u00e4 alueellista viihtyvyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen selvitykset ja pilotoinnit – hankkeessa kartoitetaan turvetuotannosta poistuneita alueita, arvioidaan niiden ennallistamisen mahdollisuuksia ja selvitet\u00e4\u00e4n ennallistamisen onnistumiseen ja tulosten mittaamiseen liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vett\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien toimenpiteiden laajuus on hyvin tapauskohtaista ja kustannusten osalta on hyv\u00e4 punnita sek\u00e4 aineellisia ett\u00e4 aineettomia hy\u00f6tyj\u00e4. Tarvittavien lupien selvitt\u00e4miseen ja laadintaan on syyt\u00e4 varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja resursseja. Jos mahdollista, niin toimenpiteet kannattaa kohdentaa ja mitoittaa niin, ett\u00e4 v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n raskaimmilta lupaprosesseilta. Kohteiden toteutuksessa kannattaa varautua pitkiinkin olosuhteista johtuviin viiv\u00e4styksiin.<\/p>\n\n\n\n

Turvetuotantoalueiden ennallistamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien toimien tiell\u00e4 on monenlaisia mutkia. Ennallistamistoimien rahoitus on nykyisell\u00e4\u00e4n melko rajallista ja aurinkovoiman tuotantoon varattujen laajojen alueiden perusteella ns. vihre\u00e4 siirtym\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suosituin turvetuotantoalueiden jatkok\u00e4ytt\u00f6muoto. EU:n ennallistamisasetus ja ekologinen kompensaatio saattavat kuitenkin luoda ennallistettaville alueille uudenlaista taloudellistakin kysynt\u00e4\u00e4. Yleis\u00f6tilaisuuksien ja kyl\u00e4iltojen perusteella yleinen valveutuneisuus on kasvussa ja omilla mailla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muutakin kuin rahallista arvoa. Onkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 alueen jatkok\u00e4ytt\u00f6muodosta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lopulta maanomistaja.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Satakunnassa on suomaita laskenta- ja luokittelutavasta riippuen noin 80 000\u2013190 000 hehtaaria. Valtaosa soista on ojitettuja ja turvetuotannon piiriss\u00e4 on l\u00e4hes 5000 suohehtaaria. Vaikka kasvu-…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":2050,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[310],"tags":[196,448,449,450,447,451],"class_list":["post-2049","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-ville-kangasniemi","tag-biotalous","tag-biovahva","tag-ennallistaminen","tag-hyotykaytto","tag-turvemaat","tag-turvetuotanto"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20250822_113235-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Ville Kangasniemi<\/a>","rttpg_excerpt":"Satakunnassa on suomaita laskenta- ja luokittelutavasta riippuen noin 80 000\u2013190 000 hehtaaria. Valtaosa soista on ojitettuja ja turvetuotannon piiriss\u00e4 on l\u00e4hes 5000 suohehtaaria. Vaikka kasvu-...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2049","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2049"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2049\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2060,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2049\/revisions\/2060"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2049"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2049"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2049"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}