{"id":2046,"date":"2025-12-15T11:03:05","date_gmt":"2025-12-15T09:03:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=2046"},"modified":"2025-12-04T13:06:09","modified_gmt":"2025-12-04T11:06:09","slug":"modernia-ja-perinteista-vedenlaadun-monitorointia-pyhajarvella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2025\/12\/15\/modernia-ja-perinteista-vedenlaadun-monitorointia-pyhajarvella\/","title":{"rendered":"Modernia ja perinteist\u00e4 vedenlaadun monitorointia Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Vuosi alkaa olla lopuillaan ja n\u00e4ytteenottokausi on p\u00e4\u00e4ttynyt S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4. Takana on aktiivisen toiminnan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kasvukausi ja syysjakso, sek\u00e4 pinnan alapuolisessa eli\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 pinnan yl\u00e4puolella j\u00e4rven tilan seurannassa. J\u00e4rvess\u00e4 on tapahtunut aineiden kiertoa ravintoverkossa, ravinteiden ja orgaanisen aineen poistumista sedimentaation ja biomassan poistumisen kautta, ja ravinteiden ja kiintoaineen uutta kertym\u00e4\u00e4 valuma-alueelta. Ainevirtaama, kuten veden liikekin, on jatkuvaa mutta ei tasaista. Siksi vesipatsaassa tapahtuvalla jatkuvatoimisella mittaamisella on etunsa verrattuna jaksolliseen, harvemmin toistuvaan mittausrutiiniin, ja mittareilla saadaan runsaasti lis\u00e4tietoa j\u00e4rven vedenlaadun ja ekologian seurantaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vedenlaadun jatkuvatoimista mittausta tekevi\u00e4 laitteita; Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus otti automaattimittauksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo 2008. Ensimm\u00e4iset vuodet mittarin \u2019tukikohtana\u2019 oli mittauslautta ja vuonna 2019 seurannassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n helpommin yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 mittauspoiju. SYKEn poiju poistui k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 2024, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna Pyh\u00e4j\u00e4rvelle saatiin hankittua vedenlaadun mittauspoiju ja s\u00e4\u00e4asema Satakunnan ELY-keskuksen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n maaseudun ymp\u00e4rist\u00f6investointiavustuksen turvin. Laitteistoa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti ja yll\u00e4pidossa avustavat Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4rvipelastajat. Poiju mittaa vedenlaatutietoa pintakerroksesta, jossa olosuhteet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti, esimerkiksi sameus ja lev\u00e4runsaus voi vaihdella hyvinkin paljon tuulen suunnan ja voimakkuuden vaihtuessa. Automaattilaitteiston mittaustiheys kuitenkin kompensoi hetkellisten h\u00e4iri\u00f6iden vaikutusta ja mittari tuottaakin lis\u00e4arvoa eniten juuri vaihtelevissa oloissa. Pyh\u00e4j\u00e4rven poijun laitteisto mittaa puolen tunnin v\u00e4lein ja tuottaa tietoa veden l\u00e4mp\u00f6tilasta, sameudesta, klorofylli-a:n m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja liuenneen orgaanisen aineen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vedess\u00e4. Automaattimittaustulosten kalibroimiseksi tarvitaan my\u00f6s perinteisi\u00e4 vesin\u00e4ytteit\u00e4, joita saadaan Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin j\u00e4rvin\u00e4ytteenoton yhteydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_Kuva1.png\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"759\" height=\"491\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_Kuva1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2057\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Mittauspoijun automaattiset l\u00e4mp\u00f6tilamittaukset ja syv\u00e4nteen seurantapisteen n\u00e4ytteiden l\u00e4mp\u00f6tilahavainnot.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4j\u00e4rven tilaa seurataan aktiivisesti avovesikaudella. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin vuosia jatkunut avovesikauden aikainen n\u00e4ytteenotto tapahtuu kahden viikon v\u00e4lein. Normaalilla n\u00e4ytteenottokierroksella otetaan vakion\u00e4ytepisteist\u00e4 el\u00e4in- ja kasviplanktonn\u00e4ytteet ja samalla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kokoomavesin\u00e4yte, josta m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n j\u00e4rven perustuotannon tilaa kuvaava klorofylli-a. Lis\u00e4ksi Pyh\u00e4j\u00e4rven syv\u00e4nteell\u00e4 sek\u00e4 ELY-keskus ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti toteuttavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 j\u00e4rven tilan n\u00e4ytteenottoa, joiden tulokset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Vuoden 2025 avovesikaudella n\u00e4it\u00e4 n\u00e4ytekertoja oli 12, ja kustakin kertyi mittaustietoa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 19:sta eri suureesta. Vertailun vuoksi: kes\u00e4kuussa veteen lasketun ja marraskuussa nostetun vedenlaatupoijun jatkuvatoiminen mittari tuotti 6801 rivi\u00e4 tietoa viidest\u00e4 eri suureesta. Pyh\u00e4j\u00e4rven syv\u00e4nteen vesianalyysit antavat paljon tietoa yhdelt\u00e4 n\u00e4ytteenottokerralta, mutta jatkuvatoiminen mittaus rekister\u00f6i kausimuutoksia tehokkaammin. Automaattimittauksen eduista huolimatta perinteinen vesin\u00e4ytteenotto on edelleen tarpeellista monipuolisten analyysimahdollisuuksien vuoksi ja my\u00f6s vedenlaadun seurannan pitkien aikasarja-aineistojen yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Esimerkiksi Pyh\u00e4j\u00e4rven vedenlaadusta on avoimessa ymp\u00e4rist\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tietoa vuodesta 1962 aina t\u00e4m\u00e4n vuoden lokakuuhun asti. Kummassakin aineiston ker\u00e4\u00e4misen tavassa on tietenkin olennaista se, ett\u00e4 tietoa my\u00f6s k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyksi. Vedenlaatuaineistojen tarkastelussa s\u00e4\u00e4oloihin liittyv\u00e4 taustatieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja Pyh\u00e4j\u00e4rven vedenlaatupoijuun liittyv\u00e4 s\u00e4\u00e4asema onkin merkitt\u00e4v\u00e4 osa Pyh\u00e4j\u00e4rven tiedonkeruuta. S\u00e4\u00e4aseman mittaustietoja l\u00e4mp\u00f6tilasta, sadem\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, ilmanpaineesta ja -kosteudesta sek\u00e4 tuulesta kertyi kes\u00e4-marraskuun aikana 23184 rivi\u00e4! Tiettyjen seurantojen osalta automatiikasta ei kuitenkaan ole apua; k\u00e4sin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteenottoon ja m\u00e4\u00e4rityksiin perustuva el\u00e4inplanktonin seuranta on j\u00e4rven tilan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ja siin\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven aikasarja hakee vertaistaan.&nbsp; My\u00f6s talvikauden t\u00e4rkein havainnointi eli j\u00e4\u00e4peitteen muodostuminen ja kesto on sekin viel\u00e4 p\u00e4\u00e4osin ihmissilmien varassa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/julkaisut\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/somekuva.png\"><img decoding=\"async\" width=\"940\" height=\"788\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/somekuva.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2067\"\/><\/a><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuosi alkaa olla lopuillaan ja n\u00e4ytteenottokausi on p\u00e4\u00e4ttynyt S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4. Takana on aktiivisen toiminnan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kasvukausi ja syysjakso, sek\u00e4 pinnan alapuolisessa eli\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 pinnan yl\u00e4puolella&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":2045,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[33,34,40],"class_list":["post-2046","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paivi-laine","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-scaled.jpg",2560,1440,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-scaled.jpg",2560,1440,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-scaled.jpg",2560,1440,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-1024x576.jpg",1024,576,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-1536x864.jpg",1536,864,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-2048x1152.jpg",2048,1152,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/joulu25_poiju-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/paivi-laine\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | P\u00e4ivi Laine<\/a>","rttpg_excerpt":"Vuosi alkaa olla lopuillaan ja n\u00e4ytteenottokausi on p\u00e4\u00e4ttynyt S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4. Takana on aktiivisen toiminnan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kasvukausi ja syysjakso, sek\u00e4 pinnan alapuolisessa eli\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 pinnan yl\u00e4puolella...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2046","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2046"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2069,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2046\/revisions\/2069"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2045"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}