{"id":2010,"date":"2025-07-03T11:13:28","date_gmt":"2025-07-03T08:13:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=2010"},"modified":"2026-02-26T14:02:25","modified_gmt":"2026-02-26T12:02:25","slug":"sianlihantuotannon-kannattavuuden-parantaminen-vaatii-huomion-kiinnittamista-myos-peltotuotannon-kehittamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2025\/07\/03\/sianlihantuotannon-kannattavuuden-parantaminen-vaatii-huomion-kiinnittamista-myos-peltotuotannon-kehittamiseen\/","title":{"rendered":"Sianlihantuotannon kannattavuuden parantaminen vaatii huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s peltotuotannon kehitt\u00e4miseen"},"content":{"rendered":"\n<p>V\u00e4lkkysika-hankkeen keskeinen tavoite on sianlihantuotannon kannattavuuden parantaminen, joka vaatii huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s peltotuotannon kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sikatilojen oma rehuviljatuotanto pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa pitk\u00e4\u00e4n kiinni tuotantopanoksissa, jotka peltoon on sijoitettu. Siksi on hyv\u00e4 mietti\u00e4 ja suunnitella kuinka pellolta saatava tuotos olisi mahdollisimman tuottavaa sikatilan talouden kannalta ja viljelt\u00e4v\u00e4t rehuviljat mahdollistaisivat sikojen ruokinnan optimoinnin tuloshakuisesti. Monipuolisen viljelykierron fiksu jatke on monipuolinen sikojen ruokinta.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4lkkysika-hankkeessa on tehty pilottitiloille moniviljaruokinnan suunnitelma, johon tila voi optimaalisessa tilanteessa pohjata oman viljelysuunnitelmansa. Avuksi on tehty kasvitalouslaskentaa eri viljalajeille ja pyritty mallintamaan rehun taloudellista arvoa eri satotasoilla. Laskelman avulla on voitu todeta esimerkiksi hybridirukiin taloudellisuus. Se on intensiivinen kasvi, jossa korkea satopotentiaali ja my\u00f6s pilottitiloilla toteutuneet todelliset sadot tekev\u00e4t siit\u00e4 rehukasvina huipputuottavan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruis on toimiva rehukasvi sioille, V\u00e4lkkysika-hankkeessa tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n viljely- ja ruokintakoe hybridirukiilla. Pilottitilamme Somerolta, Huittisista ja Humppilasta viljelev\u00e4t hybridiruista kuin tekisiv\u00e4t sen omien sikojen rehuksi. Onnistuessaan ruis on eritt\u00e4in tuottava rehukasvi, ja sen viljelyll\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ohravaltaisen viljelyn taloudellisia riskej\u00e4 sikatilalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruiskokeen ohella pilottitiloilla kokeillaan my\u00f6s muita potentiaalisesti peltotuotannon tuottavuutta parantavia tuotteita, esimerkiksi nitrifikaatioinhibiittorina toimivaa Vizuraa. Se est\u00e4\u00e4 typen haihtumista lietteest\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 sen kasville k\u00e4ytt\u00f6kelpoisena pidemm\u00e4lle kasvukauteen. Potentiaalinen hy\u00f6ty sikatilalle lietteen lis\u00e4aineena on merkitt\u00e4v\u00e4, jonka vuoksi ainetta p\u00e4\u00e4tettiin kokeilla hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kes\u00e4kuussa V\u00e4lkkysika-hankkeen yhteisty\u00f6kumppanit KWS, Lantm\u00e4nnen Agro ja BASF<\/strong> k\u00e4viv\u00e4t Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kanssa peltokierroksella pilottitiloilla. Ohrakasvustot n\u00e4yttiv\u00e4t hyvilt\u00e4 ja alustavasti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Vizura-k\u00e4sittely on lis\u00e4nnyt ohran typenottoa jo pensomisvaiheen alusta alkaen. Seuraamme mielenkiinnolla, kuinka kasvukausi etenee.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/Alitalon-tila.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1014\" height=\"456\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/Alitalon-tila.jpg\" alt=\"pilottitilakuva\" class=\"wp-image-2008\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Pilottitilan is\u00e4nt\u00e4 Jarno Alitalo (keskell\u00e4) Somerolta kasvattaa lihasikoja. Viljelyn monipuolisuus n\u00e4kyy my\u00f6s ruokinnan monipuolisuutena, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useita viljoja ja hernett\u00e4. Kuvassa my\u00f6s BASF:in Nelli Piekkari (vas.) ja KWS:n Anu Jumppanen. Ohrat ovat l\u00e4hteneet hyv\u00e4\u00e4n kasvuun, vett\u00e4 tosin on paikoin tullut kerralla liikaakin.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>V\u00e4lkkysika-hankkeen pilottitilat n\u00e4kev\u00e4t viljelyn monipuolistamisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 elementtin\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle ja tehokkaalle kasvintuotannolle. My\u00f6s ajatus sikojen ruokinnan monipuolistamisesta on tuttu ja sit\u00e4 haluttaisiin lis\u00e4t\u00e4. Pilottitilojen is\u00e4ntien vinkit rehuviljan satotuottavuuden parantamiseksi ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Viljelykierron parantaminen<\/li>\n\n\n\n<li>Maan kasvukunnosta huolehtiminen<\/li>\n\n\n\n<li>Oikea-aikaiset toimenpiteet ja huolellisuus viljelyss\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Minimitekij\u00e4n eli kasvin oleellisimman tarpeen etsimisen opettelu<\/li>\n\n\n\n<li>Tasapainoinen lannoitus (my\u00f6s fosfori ja typen kera rikki) ja ylt\u00e4kyll\u00e4inen ravinnetarjonta erityisesti kylv\u00f6st\u00e4 lippulehtivaiheeseen asti<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kaikki pilottitilat ovat t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neet ravinnepeittausta siemenell\u00e4<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/logorivi.png\"><img decoding=\"async\" width=\"329\" height=\"74\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/logorivi.png\" alt=\"logoja\" class=\"wp-image-2141\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/alykas-kannattava-ja-vastuullinen-sian-arvoketju\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/alykas-kannattava-ja-vastuullinen-sian-arvoketju\/\">Hanketta<\/a> rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta rahoituskaudella 2023-2027 Varsinais-Suomen, Satakunnan, H\u00e4meen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusten kautta, joiden teht\u00e4vi\u00e4 hoitavat nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskus, Sis\u00e4-Suomen elinvoimakeskus, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan elinvoimakeskus. Logot ja teksti p\u00e4ivitetty tammikuussa 2026.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>V\u00e4lkkysika-hankkeen keskeinen tavoite on sianlihantuotannon kannattavuuden parantaminen, joka vaatii huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s peltotuotannon kehitt\u00e4miseen. Sikatilojen oma rehuviljatuotanto pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa pitk\u00e4\u00e4n kiinni tuotantopanoksissa, jotka peltoon on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":2009,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[406],"tags":[407,211,439],"class_list":["post-2010","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-eero-makipaa","tag-sianlihantuotanto","tag-sikatalous","tag-valkkysika"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244.jpg",1536,867,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244.jpg",1536,867,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244.jpg",1536,867,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-1024x578.jpg",1024,578,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244.jpg",1536,867,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/07\/IMG-20250612-WA0001-e1751530387244-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/asiantuntija-eero-makipaa\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Eero M\u00e4kip\u00e4\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"V\u00e4lkkysika-hankkeen keskeinen tavoite on sianlihantuotannon kannattavuuden parantaminen, joka vaatii huomion kiinnitt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s peltotuotannon kehitt\u00e4miseen. Sikatilojen oma rehuviljatuotanto pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa pitk\u00e4\u00e4n kiinni tuotantopanoksissa, jotka peltoon on...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2010","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2010"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2010\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2145,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2010\/revisions\/2145"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2009"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2010"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2010"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2010"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}