S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven kalaston runsautta ja lajisuhteita selvitettiin verkkokoekalastuksin kes\u00e4ll\u00e4 2024 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin toimeksiannosta. Vastaava selvitys tehtiin viimeksi kolme vuotta sitten. Koekalastusten toteuttamisesta vastasi Eurofins Ahma Oy.<\/p>\n\n\n\n
Koekalastuksia tehtiin elokuussa 54 verkkopyyntiy\u00f6n verran eri puolella j\u00e4rve\u00e4. Verkkoja laskettiin pyyntiin eri syvyysvy\u00f6hykkeille pohjaan, v\u00e4liveteen ja pinnan tuntumaan. Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin erityist\u00e4 Nordic-tutkimusverkkoa, johon on 30 metrin mitalle pauloitettu 12 eri solmuv\u00e4li\u00e4 (5 \u2013 55 mm).<\/p>\n\n\n\n
Koekalastusten saaliissa esiintyiv\u00e4t seuraavat kahdeksan kalalajia: ahven, s\u00e4rki, salakka, kiiski, kuore, lahna, muikku ja suutari. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n runsain saalislaji oli ahven (32 %). Seuraavaksi eniten saatiin kiiski\u00e4 (24 %), s\u00e4rki\u00e4 (18 %), salakkaa (14 %) ja kuoretta 10 %). Lahnan, suutari ja muikku esiintyiv\u00e4t saaliissa harvalukuisina. Tutkimusverkko ei pyyd\u00e4 erityisen hyvin kookkaita kaloja, joten lahnan ja suutarin osalta koekalastuksen tulos oli luultavasti jossakin m\u00e4\u00e4rin aliedustava.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2021 koekalastukseen n\u00e4hden tutkimusverkkojen massam\u00e4\u00e4r\u00e4inen yksikk\u00f6saalis kasvoi, mutta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4inen yksikk\u00f6saalis v\u00e4heni jonkin verran. Saaliskalat olivatkin nyt keskikooltaan aiempaa suurempia. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi ahvenella kookkaampien yksil\u00f6iden suhteellisen osuuden kasvuna. Vuoden 2021 koekalastuksen saaliin massasta petokalaksi luokiteltavia yli 15 cm ahvenia oli 24 %, kun nyt osuus oli 32 %.<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosien koekalastusten perusteella n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven kalakantojen runsaudessa tai lajistosuhteissa ei ole tapahtunut voimakkaita muutoksia. Koekalastusten tulokset tukevat jo aiemmin tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi on tuottavampi kuin saman j\u00e4rvityypin vesist\u00f6t keskim\u00e4\u00e4rin. T\u00e4m\u00e4 johtuu p\u00e4\u00e4osin luontaisista tekij\u00f6ist\u00e4, mutta my\u00f6s hitaasta vuosikymmenien aikana tapahtuneesta rehev\u00f6itymiskehityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja rehev\u00f6ityminen saattavat ohjata Pyh\u00e4j\u00e4rven kalaston kehityst\u00e4 s\u00e4rkikalavaltaisempaan suuntaan. N\u00e4iden muutospaineiden aiheuttamia haittoja voitaisiin jossakin m\u00e4\u00e4rin ehk\u00e4ist\u00e4 hoitokalastuksin tai suuntaamalla kaupallista kalastusta enemm\u00e4n vajaasti hy\u00f6dynnettyihin kalalajeihin. J\u00e4rven tilan yll\u00e4pidon kannalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valuma-alueella toteutettavien vesiensuojelutoimenpiteiden merkityst\u00e4 ei voida kyllin korostaa.<\/p>\n\n\n\n
Teksti: Heikki Alaja, kalatutkimuksen johtava asiantuntija, Eurofins Ahma Oy<\/p>\n\n\n\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven kalaston runsautta ja lajisuhteita selvitettiin verkkokoekalastuksin kes\u00e4ll\u00e4 2024 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin toimeksiannosta. Vastaava selvitys tehtiin viimeksi kolme vuotta sitten. Koekalastusten toteuttamisesta vastasi Eurofins Ahma Oy….<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1821,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[421,420,33,34,40,419],"class_list":["post-1822","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskyna","tag-kalastotutkimus","tag-koekalastus","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi","tag-verkkokoekalastus"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-scaled.jpg",2560,1440,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-scaled.jpg",2560,1440,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-scaled.jpg",2560,1440,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-1024x576.jpg",1024,576,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-1536x864.jpg",1536,864,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-2048x1152.jpg",2048,1152,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Pyhajarven-kaloja-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven kalaston runsautta ja lajisuhteita selvitettiin verkkokoekalastuksin kes\u00e4ll\u00e4 2024 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin toimeksiannosta. Vastaava selvitys tehtiin viimeksi kolme vuotta sitten. Koekalastusten toteuttamisesta vastasi Eurofins Ahma Oy....","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1822","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1822"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1822\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1823,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1822\/revisions\/1823"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1821"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1822"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1822"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1822"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}