Monivuotisia nurmia, kevennetty\u00e4 maanmuokkausta sek\u00e4 lypsylehmien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 ruokinnallisia keinoja suositellaan Suomen keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2022). Tehokkaimmin p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, kun ne kohdistetaan turvemaille. My\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelma kohdentaa suosituksia turvemaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuten kosteikkoviljelyn perustamista. Yleens\u00e4 ottaen, maatalouden osalta on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 se ei ole ainoastaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hde vaan metsien ohella yksi niist\u00e4 harvoista sektoreista, joka pystyy my\u00f6s sitomaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilt\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Kollegamme Oskari Lahtinen kirjoitti 19.12.2024 julkaistussa blogissa \u201dTiivis tietopaketti maatalouden ilmastovaikutuksista Suomessa<\/a><\/em>\u201d maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 ja pohti my\u00f6s kivenn\u00e4ismaiden hiilensidonnan mahdollisuuksia. Palaan t\u00e4h\u00e4n keskusteluun silt\u00e4 osin, mit\u00e4 maanviljelij\u00e4n\u00e4 voimme tehd\u00e4 hiilensidonnan edist\u00e4miseksi: tuotamme hyvi\u00e4 ilmastovaikutuksia pyrkim\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman hyv\u00e4\u00e4n peltokasvien satotulokseen. T\u00e4m\u00e4n voimme saavuttaa perehtym\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman hyvin peltojemme kasvukunnon niin fysikaalisiin (maalaji, rakenne, vesitalous), kemiallisiin (happamuus, ravinteisuus) kuin biologisiin (pieneli\u00f6t, eloper\u00e4inen aines) osatekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Jalkautimme tutkimuskirjallisuuteen perustuvia sadontuottokyky\u00e4 vahvistavia viljelyk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 SiipiHiili-hankkeessa Siipikarjaliiton kanssa. Hankkeen rahoitti Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 Hiilest\u00e4 Kiinni-ohjelman kautta. P\u00e4\u00e4asiallinen hankeaineistomme muodostui noin 520 suomalaisen siipikarjatilan viljelykiertotiedoista vuosilta 2015\u20132021. Viljelykasveista yleisimpi\u00e4 olivat samoilla peltolohkoilla toistuneet kev\u00e4tkylv\u00f6iset rehuviljakasvit. My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6korvausohjelman mukaiset pellonk\u00e4yt\u00f6t kuten luonnonhoitopelto sek\u00e4 nurmiviljely toistuivat samoilla lohkolla.<\/p>\n\n\n\n SiipiHiili-hankkeessa osoitimme Oskari Lahtisen toteuttaman LCA-elinkaarilaskennan avulla, miten viljelykierron monipuolistaminen sek\u00e4 kasvipeitteisen ajan pident\u00e4minen syyskylv\u00f6isill\u00e4 lajikkeilla ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 paitsi my\u00f6nteisten ilmastovaikutusten, my\u00f6s sadontuottokyvyn kannalta.<\/p>\n\n\n\n Onnistuneimmista ilmastovaikutteisista viljelyk\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 julkaisimme syksyll\u00e4 2024 seitsem\u00e4n tietokorttia. Tietokorteissa kerrotaan toimista, joiden avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoja, edist\u00e4\u00e4 peltomaan multavuutta ja ravinteisuutta, hoitaa pellon vesitaloutta, huolehtia viherpeitteisyydest\u00e4 my\u00f6s kasvukauden ulkopuolella sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 tilatason monimuotoisuutta esimerkiksi korvaavien elinymp\u00e4rist\u00f6jen avulla. Tietokortit ovat saatavilla yksitt\u00e4isin\u00e4 digitaalisina tietokortteina https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/siipihiili\/<\/a> ja painettuina maatalousalan tapahtumissa.<\/p>\n\n\n\n Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 2022. Valtioneuvoston selonteko maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelmasta. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n julkaisuja 2022:15. Julkaisun osoite http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-366-388-6<\/a><\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2022. Keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikan suunnitelma. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n julkaisuja 2022:12. Julkaisun osoite https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-361-262-4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Monivuotisia nurmia, kevennetty\u00e4 maanmuokkausta sek\u00e4 lypsylehmien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 ruokinnallisia keinoja suositellaan Suomen keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2022). Tehokkaimmin p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, kun ne…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1802,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[340],"tags":[247,159,413,415,414,157],"class_list":["post-1801","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-reija-hietala","tag-elinkaariarviointi","tag-ilmastonmuutos","tag-ilmastovaikutukset","tag-lca","tag-maankaytto","tag-maatalous"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230.jpg",1200,677,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230.jpg",1200,677,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230.jpg",1200,677,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-1024x578.jpg",1024,578,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230.jpg",1200,677,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/Maanaytteen-otto_Jari-R_18042023-e1739260638230-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Reija Hietala<\/a>","rttpg_excerpt":"Monivuotisia nurmia, kevennetty\u00e4 maanmuokkausta sek\u00e4 lypsylehmien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 ruokinnallisia keinoja suositellaan Suomen keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2022). Tehokkaimmin p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, kun ne...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1801","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1801"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1801\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1804,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1801\/revisions\/1804"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1802"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1801"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1801"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1801"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Mainitut l\u00e4hteet:<\/h4>\n\n\n\n