{"id":1785,"date":"2024-12-19T13:17:36","date_gmt":"2024-12-19T11:17:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1785"},"modified":"2024-12-19T13:17:37","modified_gmt":"2024-12-19T11:17:37","slug":"tiivis-tietopaketti-maatalouden-ilmastovaikutuksista-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/12\/19\/tiivis-tietopaketti-maatalouden-ilmastovaikutuksista-suomessa\/","title":{"rendered":"Tiivis tietopaketti maatalouden ilmastovaikutuksista Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Olen nyt toiminut maatalouden asiantuntijana vajaan kolme vuotta. Sen ajan olen py\u00f6ritellyt useaan otteeseen lukuja maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista, etenkin ilmastovaikutuksista.
Uskon n\u00e4iden lukujen ja asioiden olevan monille tuttuja, mutta tuli mieleeni, ett\u00e4 kertaus tekisi itselleni taas hyv\u00e4\u00e4, ja t\u00e4ss\u00e4 samalla voin kirjoittaa t\u00e4llaisen blogitekstin, josta saattaisi olla hy\u00f6ty\u00e4 jollekin muullekin.<\/p>\n\n\n\n

Maatalouden vaikutus ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ihin Suomen mittapuulla<\/h3>\n\n\n\n

Maatalouden osuus Suomen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli vuonna 2022 13 %, mik\u00e4li maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, maank\u00e4yt\u00f6nmuutosta ja metsi\u00e4 ei oteta huomioon (kuva 1). Mik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 taas huomioidaan, niin maatalouden osuus kasvaakin 30 prosenttiin (kuva 2). Maatalous on siis merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jenkin osalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 1. Maatalouden ja energiasektorin osuudet Suomen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ilman maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutoksen ja metsien p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tai nieluja (lyhenne: LULUCF). L\u00e4hde: Tilastokeskus: 138v — Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa, 1990-2023<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuva 2. Maatalouden ja energiasektorin osuudet Suomen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, kun mukaan lasketaan maank\u00e4yt\u00f6n, maank\u00e4yt\u00f6n muutoksen ja metsien p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja nielut (lyhenne: LULUCF). L\u00e4hde: Tilastokeskus: 138v — Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa, 1990-2023<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t sitten maatalouden sis\u00e4ll\u00e4 syntyv\u00e4t?<\/h3>\n\n\n\n

Maatalouden sis\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t suurimmaksi osaksi kiistellyist\u00e4 turvepelloista
(taulukko 1). T\u00e4m\u00e4 johtuu turvemaiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilen vapautumisesta ilmakeh\u00e4\u00e4n. Toiseksi eniten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy nautakarjan ruoansulatuksesta. Nautakarja kuuluu m\u00e4rehtij\u00f6ihin, ja m\u00e4rehtij\u00f6iden ruoansulatuksesta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.<\/p>\n\n\n\n

Maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiden osuudet*<\/strong><\/td>%<\/strong><\/td><\/tr>
Turvepeltojen CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>44 %<\/td><\/tr>
Lypsylehmien ja muun nautakarjan ruoansulatus<\/td>13 %<\/td><\/tr>
Kivenn\u00e4ismaiden CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>10 %<\/td><\/tr>
Turvepeltojen N2<\/sub>O-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>9 %<\/td><\/tr>
Energia (maa-, mets\u00e4- ja kalatalous)<\/td>8 %<\/td><\/tr>
Muut<\/td>6 %<\/td><\/tr>
Lannank\u00e4sittely<\/td>4 %<\/td><\/tr>
V\u00e4kilannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6<\/td>3 %<\/td><\/tr>
Orgaanisten lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6<\/td>2 %<\/td><\/tr>
Kalkitus<\/td>2 %<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Taulukko 1. Maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiden osuudet. Viralliset Tilastokeskuksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t termit l\u00f6ytyv\u00e4t taulukosta 2. L\u00e4hde: Tilastokeskus: 138v — Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomessa, 1990-2023<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4ytetty termi<\/strong><\/td>Virallinen termi<\/strong><\/td><\/tr>
Turvepeltojen CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>Viljelysmaa: maaper\u00e4n orgaaninen aines, kuollut puu ja karike (orgaaniset maat)<\/td><\/tr>
Kivenn\u00e4ismaiden CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>Viljelysmaa: maaper\u00e4n orgaaninen aines, kuollut puu ja karike (kivenn\u00e4ismaat)<\/td><\/tr>
Turvepeltojen N2O-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td>Orgaanisten viljelysmaiden ja ruohikkoalueiden N2O-p\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/td><\/tr>
Energia (maa-, mets\u00e4- ja kalatalous)<\/td>Energiasektori > Maa-, mets\u00e4- ja kalatalous<\/td><\/tr>
Lypsylehmien ruoansulatus<\/td>Kotiel\u00e4inten ruoansulatus > Lypsylehm\u00e4t<\/td><\/tr>
Muun nautakarjan ruoansulatus<\/td>Kotiel\u00e4inten ruoansulatus > Muu nautakarja<\/td><\/tr>
Lannank\u00e4sittely<\/td>Lannank\u00e4sittely<\/td><\/tr>
V\u00e4kilannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6<\/td>Maatalousmaat > V\u00e4kilannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6<\/td><\/tr>
Orgaanisten lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6<\/td>Maatalousmaat > Lannan, j\u00e4tevesilietteen ja muiden orgaanisten lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6<\/td><\/tr>
Kalkitus<\/td>Kalkitus<\/td><\/tr><\/tbody><\/table>
Taulukko 2. Viralliset Tilastokeskuksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t termit.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kolmanneksi suurimpana p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteen\u00e4 tulee kivenn\u00e4ismaiden CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6t. T\u00e4m\u00e4 oli itselleni h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4 huomio, koska olen kuullut useaan otteeseen puhuttavan kivenn\u00e4ismaiden hiilensidonnasta. Ilmeisesti pellot ovat kuitenkin Suomessa suhteellisen nuoria, ja ilmasto viile\u00e4, jonka vuoksi kivenn\u00e4ismaat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 runsaasti hiilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4, yhdistettyn\u00e4 nykyisin vallalla oleviin viljelyk\u00e4yt\u00e4nteisiin, puolestaan johtaa hiilen vapautumiseen pelloista. Valitettavasti tuoreen tutkimustiedon valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ilmaston muutos tulee jatkossa kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilen vapautumista entisest\u00e4\u00e4n1<\/sup>. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ainakaan kaikki Suomen kivenn\u00e4ispellot eiv\u00e4t tule jatkossakaan toimimaan varsinaisina hiilinieluina, vaikka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olisikin hyv\u00e4t viljelyk\u00e4yt\u00e4nteet. T\u00e4m\u00e4 tieto ei kuitenkaan poista kest\u00e4vien viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tarvetta, sill\u00e4 hiilen s\u00e4ilytt\u00e4minen maaper\u00e4ss\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin ilmastonmuutoksen kuin viljelynkin kannalta!<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s mm. turvepeltojen N2<\/sub>O, eli typpip\u00e4\u00e4st\u00f6t, sek\u00e4 energia kattavat suhteellisen suuren osan Suomen maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa on esitelty Tilastokeskuksen ker\u00e4\u00e4m\u00e4 data maatalouden osuudesta Suomen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ihin sek\u00e4 maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteet. N\u00e4m\u00e4 tiedot eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 auta yksitt\u00e4isi\u00e4 viljelij\u00f6it\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n oman maatilansa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mahdollisimman moni viljelij\u00e4 teett\u00e4isi omalle maatilalleen hiilijalanj\u00e4lkilaskelman. Sen avulla viljelij\u00e4t saavat tarkkaa tietoa oman maatilansa ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4hteist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen pyrki vastaamaan LCA4FARMS \u2013 hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille -hanke, jonka tuloksista tullaan kuulemaan lis\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa!<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n

1Heikkinen, J., Keskinen, R., Kostensalo, J., & Nuutinen, V. (2022). Climate change induces carbon loss of arable mineral soils in boreal conditions. Global Change Biology, 28, 3960\u20133973. https:\/\/doi.org\/10.1111\/gcb.16164<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen nyt toiminut maatalouden asiantuntijana vajaan kolme vuotta. Sen ajan olen py\u00f6ritellyt useaan otteeseen lukuja maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista, etenkin ilmastovaikutuksista.Uskon n\u00e4iden lukujen ja asioiden olevan monille…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1788,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[276],"tags":[],"class_list":["post-1785","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-oskari-lahtinen"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/IMG_8296-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Oskari Lahtinen<\/a>","rttpg_excerpt":"Olen nyt toiminut maatalouden asiantuntijana vajaan kolme vuotta. Sen ajan olen py\u00f6ritellyt useaan otteeseen lukuja maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista, etenkin ilmastovaikutuksista.Uskon n\u00e4iden lukujen ja asioiden olevan monille...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1785"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1789,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1785\/revisions\/1789"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}