T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 kirjoittaessani on kulunut pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 marraskuun lopun suuresta talvitulvasta ja maa-alueita on edelleen veden vallassa ymp\u00e4ri Pyh\u00e4j\u00e4rviseutua. Poikkeuksellinen vesitilanne on vesiensuojelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta lannistava, sill\u00e4 S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvi ja muut alueen vesist\u00f6t vastaanottivat kertaheitolla huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kiintoainesta ja ravinteita ja huono-onniset kiinteist\u00f6nomistajat olivat nousevan veden edess\u00e4 voimattomia.<\/p>\n\n\n\n
Poikkeuksellisia tulvia on melkeinp\u00e4 mahdoton kokonaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja viimeisimm\u00e4n tutkimustiedon perusteella eriasteisten talvitulvien yleistymiseen on syyt\u00e4 varautua. Tulvien vaikutuksia ja haittoja voidaan kuitenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valuma-aluel\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 vesiensuojelulla. Mets\u00e4maat ovat t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa, sill\u00e4 pelto- ja suomaiden ohella ne muodostavat suurimman osan siit\u00e4 maa-alasta, jolta sulamis- ja sadevedet l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle kohti ojastoja ja luonnonvesi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Mets\u00e4maat ovat j\u00e4\u00e4neet Eurajoen vesist\u00f6alueella hieman pienelle huomiolle siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 ne kattavat noin puolet vesist\u00f6alueen pinta-alasta. Mets\u00e4talouden vesiensuojeluun tartuttiin Suomen Mets\u00e4keskuksen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaksivuotisessa VesiKest\u00e4v\u00e4-hankkeessa, joka p\u00e4\u00e4ttyi lokakuussa 2024. Tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden vesiensuojelua Eurajoen vesist\u00f6alueella ja vahvistaa mets\u00e4talouden sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin. Hanketta rahoitti ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti oli mukana hankkeessa vesiensuojelun asiantuntijana.<\/p>\n\n\n\n
Hankkeen aikana toteutettiin runsaasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia Eurajoen vesist\u00f6alueen kuntien ja yksityisten maanomistajien mailla. Jatkuvan kasvatuksen pilottikohteita toteutettiin kolmen kunnan alueelle, joista erityisesti Rauman kohde her\u00e4tti kiinnostusta lehdist\u00f6\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 my\u00f6ten. Joutoalueiden metsityst\u00e4 tehtiin Eurajoella ja Euran Paneliassa ja istutustalkoisiin innostuivat osallistumaan ainakin paikalliset asukkaat ja koululaiset sek\u00e4 nuorten ty\u00f6pajan ja paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen v\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n
Vesiensuojelurakenteiden toteutuksen osalta oltiin vaihtuvien luonnonolojen armoilla. Hankkeen aikana satoi huomattavasti normaalia enemm\u00e4n vett\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi mennyt talvi oli erityisen pitk\u00e4, kylm\u00e4 ja luminen. Roudasta ja rospuutosta sek\u00e4 muista luonnon j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 yll\u00e4tyksist\u00e4 huolimatta saimme toteutettua kolme vesiensuojelukokonaisuutta, jotka toimivat esimerkkikohteina hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Euran Hevossuon sivuitse kulkevaan laskuojaan tehtiin kolmen pohjakynnyksen sarja, S\u00e4kyl\u00e4n Nummiojassa sijaitseva vanha kosteikko kunnostettiin perusteellisesti ja P\u00f6yty\u00e4n Lietsanojaan rakennettiin maatalouspuolelta tuttu kaksitasouoma turvepohjaiselle mets\u00e4maalle. Toimenpiteiden tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 alueen vesiensuojelua ja parantaa sek\u00e4 alueen metsien vesitaloutta ett\u00e4 S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rven tilaa.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimien kokemukset ja tulokset koottiin yhteen digitaaliseksi tarinakartaksi, jonka kaveriksi tehtiin viisi lyhytt\u00e4 videota k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 videosarja. Tarinakartan ja videoiden kautta voikin sukeltaa syvemm\u00e4lle hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeen keskeisist\u00e4 opeista ja tuloksista koostettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun toimesta Metsien vesienhallinta osana ilmastonmuutokseen sopeutumista -niminen opas, joka on tuhti tietopaketti aiheesta kiinnostuneille. Kaikkiin edell\u00e4 mainittuihin materiaaleihin p\u00e4\u00e4see tutustumaan helposti esimerkiksi Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin verkkosivujen kautta.<\/p>\n\n\n\n
Alueen kunnat osallistuivat hankkeeseen mielenkiinnolla yhdess\u00e4 mets\u00e4hoitoyhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa. Hanke j\u00e4\u00e4kin el\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti kuntametsiss\u00e4 ja hankkeen hyv\u00e4 vastaanotto luo uskoa paikalliseen ja alueelliseen vesiensuojeluty\u00f6h\u00f6n viime p\u00e4ivien koettelemuksista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 kirjoittaessani on kulunut pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 marraskuun lopun suuresta talvitulvasta ja maa-alueita on edelleen veden vallassa ymp\u00e4ri Pyh\u00e4j\u00e4rviseutua. Poikkeuksellinen vesitilanne on vesiensuojelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta lannistava,…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1783,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[310],"tags":[412,312,33,34,334],"class_list":["post-1782","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-ville-kangasniemi","tag-metsatalouden-vesiensuojelu","tag-metsatalous","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-vesiensuojelun-tehostamisohjelma"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/pohjakynnys_vaaka-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Ville Kangasniemi<\/a>","rttpg_excerpt":"T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 kirjoittaessani on kulunut pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 marraskuun lopun suuresta talvitulvasta ja maa-alueita on edelleen veden vallassa ymp\u00e4ri Pyh\u00e4j\u00e4rviseutua. Poikkeuksellinen vesitilanne on vesiensuojelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta lannistava,...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1782","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1782"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1782\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1784,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1782\/revisions\/1784"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1783"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1782"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1782"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1782"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}