{"id":1777,"date":"2024-11-26T11:03:27","date_gmt":"2024-11-26T09:03:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1777"},"modified":"2024-11-26T11:03:29","modified_gmt":"2024-11-26T09:03:29","slug":"putkipesia-ja-tekopokkeloita-toimia-pyhajarven-pesimalinnuston-hyvaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/11\/26\/putkipesia-ja-tekopokkeloita-toimia-pyhajarven-pesimalinnuston-hyvaksi\/","title":{"rendered":"Putkipesi\u00e4 ja tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4 \u2013 toimia Pyh\u00e4j\u00e4rven pesim\u00e4linnuston hyv\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"\n

S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvi on arvokas lintukohde, jonne lukuisat linnut ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t pesim\u00e4\u00e4n sek\u00e4 lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n jokavuotisen muuttomatkansa varrella. Pyh\u00e4j\u00e4rven arvo lintuveten\u00e4 vain korostuu, kun lukee kansallisten seurantojen tuloksia linnuston k\u00f6yhtymisest\u00e4 useissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kuten vesialueilla ja metsiss\u00e4. Vesilintujen taantumiseen on vaikuttanut muun muassa vesist\u00f6jen ylirehev\u00f6ityminen ja umpeenkasvu sek\u00e4 vieraspetokantojen runsastuminen, kun taas mets\u00e4linnuista ahdingossa ovat erityisesti vanhoista metsist\u00e4 riippuvaiset lajit.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti on toteuttanut Pyh\u00e4j\u00e4rven linnustollisesti arvokkaiden vesialueiden kunnostuksia vesikasviniitoin sek\u00e4 tukenut linnuston pesint\u00e4mahdollisuuksia vesialueilla ja rantametsiss\u00e4. Tarkkasilm\u00e4inen Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 liikkuja onkin voinut havaita erikoisten putkimaisten rakennelmien ilmestymisen ruovikoiden reunamille Sarvonlahdella sek\u00e4 ulappasaarilla Iissalossa ja Em\u00e4nkarilla. Kyseess\u00e4 on vesilinnuille tarkoitetut putkipes\u00e4t, jotka tarjoavat linnuille suojaisan pes\u00e4vaihtoehdon.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 putkipes\u00e4 on metalliverkosta taivutettu tuubi, joka on vuorattu hein\u00e4ll\u00e4 tai muulla kuivikkeella. Pes\u00e4 pystytet\u00e4\u00e4n rantaveteen paalujen varaan noin metrin korkeudelle vedenpinnasta. Putkipes\u00e4 tarjoaa suojaa erityisesti saalistukselta, joka on suurin syy vesilintujen pesinn\u00e4n ep\u00e4onnistumiseen. Maassa pes\u00e4t ovat erityisen alttiita pedoille kuten minkille ja supikoiralle, joista edell\u00e4 mainittu viihtyy hyvin my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rven ulappasaarilla. Pienpetojen kiipe\u00e4minen pes\u00e4\u00e4n voidaan est\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paaluihin jonkinlainen nousueste. Pes\u00e4n putkimainen suljettu rakenne suojaa poikuetta my\u00f6s petolintujen h\u00e4irinn\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"putkipes\u00e4\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Putkipes\u00e4\u00e4n asettuva laji on useimmiten hein\u00e4sorsa, mutta my\u00f6s tavin, telk\u00e4n ja nokikanan on havaittu pesiv\u00e4n niiss\u00e4. Putkipes\u00e4 on paras sijoittaa suojaisalle paikalle, jossa vesilinnut viihtyv\u00e4t ja jossa voimakkaat aallot tai j\u00e4idenl\u00e4ht\u00f6 ei p\u00e4\u00e4se tuhoamaan pes\u00e4rakennelmaa. Yksi kev\u00e4ttalvella Iissaloon pystytetyist\u00e4 putkipesist\u00e4 tuhoutui juuri j\u00e4idenl\u00e4hd\u00f6n takia, joten paikan valinnassa saa olla tarkkana.<\/p>\n\n\n\n

Linnuston pesint\u00e4\u00e4 tukevia toimenpiteit\u00e4 toteutettiin vesialueiden lis\u00e4ksi my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rven rantametsiss\u00e4. Sarvonlahden kupeessa sijaitsevalle M\u00e4kitalon suojelualueelle perustettiin tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4 lahopuuston lis\u00e4\u00e4miseksi ja n\u00e4in ollen siit\u00e4 riippuvaisten lajien, kuten kolopesij\u00e4lintujen, elinolojen parantamiseksi. S\u00e4kyl\u00e4n kunnan metsurien avustuksella tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4 tehtiin kaatamalla hajanainen ryhm\u00e4 puita noin 4\u20135 metrin korkeudelta ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 korkeat kannot pystyyn ja kaadetut latvukset maahan lahoamaan. Ajan saatossa p\u00f6kkel\u00f6t tarjoavat ravintoa ja suojaa kolopesij\u00f6iden lis\u00e4ksi monille muille eli\u00f6ryhmille kuten hy\u00f6nteisille, sammalille ja sienille.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka ensisijainen tavoite tulisi olla luonnonkolojen s\u00e4ilytt\u00e4minen lahopuustoa ja vanhoja kolopuita vaalien, voidaan sopivia pesint\u00e4paikkoja lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s pes\u00e4p\u00f6ntt\u00f6jen muodossa. M\u00e4kitalon luonnonsuojelualueelle sek\u00e4 Iissaloon ja Em\u00e4nkarille ripustettiin useita erimallisia linnunp\u00f6ntt\u00f6j\u00e4 muun muassa tiaisille ja siepoille, kottaraisille ja k\u00e4enpiioille sek\u00e4 telkille ja isokoskeloille. Pes\u00e4p\u00f6nt\u00f6t sijoiteltiin mahdollisuuksien mukaan paikoille, jossa lahopuuta ja luonnonkoloja oli v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Linnunp\u00f6ntt\u00f6j\u00e4 ja putkipesi\u00e4 tullaan seuramaan huoltotarpeiden varalta, ja kiinnostavaa on n\u00e4hd\u00e4, miten hyvin putkipes\u00e4t otetaan vastaan Pyh\u00e4j\u00e4rven vesilintujen keskuudessa. Toimenpiteet toteutettiin lokakuussa p\u00e4\u00e4ttyneiss\u00e4 Rikkaat rannat- ja Herk\u00e4t hiekat-hankkeissa, joiden p\u00e4\u00e4rahoittajana on ollut Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelma. Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelma 2021\u20132030 tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia t\u00e4rkeit\u00e4 ekosysteemipalveluja.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvi on arvokas lintukohde, jonne lukuisat linnut ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t pesim\u00e4\u00e4n sek\u00e4 lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n jokavuotisen muuttomatkansa varrella. Pyh\u00e4j\u00e4rven arvo lintuveten\u00e4 vain korostuu, kun lukee kansallisten seurantojen tuloksia…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1776,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[281],"tags":[322,373,377,328,411,33,26,34,372],"class_list":["post-1777","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-essi-kiiskinen","tag-elinymparistoohjelma","tag-herkat-hiekat","tag-linnusto","tag-monimuotoisuus","tag-putkipesa","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-rikkaat-rannat"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK.jpg",948,1351,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK.jpg",948,1351,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK.jpg",948,1351,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-211x300.jpg",211,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-719x1024.jpg",719,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK.jpg",948,1351,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK.jpg",948,1351,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/Marraskuu24_EK-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Essi Kiiskinen<\/a>","rttpg_excerpt":"S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvi on arvokas lintukohde, jonne lukuisat linnut ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t pesim\u00e4\u00e4n sek\u00e4 lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n jokavuotisen muuttomatkansa varrella. Pyh\u00e4j\u00e4rven arvo lintuveten\u00e4 vain korostuu, kun lukee kansallisten seurantojen tuloksia...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1777","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1777"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1777\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1778,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1777\/revisions\/1778"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1777"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1777"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1777"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}