{"id":1758,"date":"2024-10-11T15:34:43","date_gmt":"2024-10-11T12:34:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1758"},"modified":"2024-10-11T15:34:46","modified_gmt":"2024-10-11T12:34:46","slug":"viljelyn-ja-luonnon-monimuotoisuus-satakuntalaisilla-tiloilla-2023-viljelijakyselyn-tuloksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/10\/11\/viljelyn-ja-luonnon-monimuotoisuus-satakuntalaisilla-tiloilla-2023-viljelijakyselyn-tuloksia\/","title":{"rendered":"Viljelyn ja luonnon monimuotoisuus satakuntalaisilla tiloilla 2023 \u2013 viljelij\u00e4kyselyn tuloksia"},"content":{"rendered":"\n

Satakuntalaisille viljelij\u00f6ille suunnatussa kyselyss\u00e4 kartoitettiin alueen tuotannon monipuolisuutta, sek\u00e4 vuonna 2023 viljelyss\u00e4 olleita lajeja ja lajikkeita. Sen avulla selvitettiin my\u00f6s satakuntalaisten viljelij\u00f6iden kokemuksia ja ajatuksia viljelyn monipuolistamisesta. Kysely on osa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin Biodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalveluiden k\u00e4yt\u00f6n tehostaminen Satakunnan maatiloilla<\/em><\/a> -hanketta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alkuvuodesta 2024 ker\u00e4ttyyn kyselyyn viljelyn monipuolisuudesta tuli 16 vastausta henkil\u00f6ilt\u00e4, joiden maatila sijaitsee Satakunnassa. Lopullinen selvitys koostettiin n\u00e4iden vastausten pohjalta ja t\u00e4h\u00e4n tekstiin on nostettu siit\u00e4 kiinnostavia poimintoja. Kyselyn kaikkia kysymyksi\u00e4 ja vastauksia ei k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

Eniten viljeltiin kauraa, vehn\u00e4\u00e4 ja ohraa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vastaajista 75 % ilmoitti, ett\u00e4 vuonna 2023 tilalla viljeltiin kauraa ja vehn\u00e4\u00e4. Toiseksi eniten, 63 %, ilmoitti tilalla olleen viljelyss\u00e4 ohraa. Rehunurmea viljeltiin 56 % vastaajien tiloista. Saman verran oli ollut viljelyss\u00e4 monimuotoisuuspeltoja. Ruista viljeli 31 % vastaajista, rypsi\u00e4 ja hernett\u00e4 viljeli 25 % vastaajista. Vastaajien viljelyksiss\u00e4 oli ollut my\u00f6s sokerijuurikasta (13 %), laidunnurmea (19 %) ja apilaa (19%).<\/p>\n\n\n\n

Hieman v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 (alle 10 %) vastaajat ilmoittivat viljelleens\u00e4 h\u00e4rk\u00e4papua, auringonkukkaa, luonnonlaidunta ja mesikk\u00e4\u00e4. Yksitt\u00e4iset vastaajat ilmoittivat viljelleens\u00e4 my\u00f6s joitakin muita viljelylajeja. Huomioitavaa on, ett\u00e4 samalla tilalla on ollut mahdollisuus viljell\u00e4 useampaa lajia ja vastaaja on voinut valita useita eri vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n

Saadut tulokset viljelyss\u00e4 olleista lajeista ja lajikkeista noudattivat pitk\u00e4lti olemassa olevia satakuntalaisen viljelyn trendej\u00e4 sek\u00e4 monipuolisuutensa ett\u00e4 m\u00e4\u00e4riens\u00e4 osalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva: SatBioD-hankkeen monimuotoisuuskaista-pilotti kes\u00e4ll\u00e4 2024. Monimuotoisuuskaista kukoisti varsin hienossa kukassa ker\u00e4kaalien kanssa samalla lohkolla viel\u00e4 syyskuun viimeisell\u00e4 viikolla ja p\u00f6rri\u00e4isi\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s runsaasti. Kuvaaja Sanna Lipping.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuottamattomille pellonk\u00e4ytt\u00f6aloille on monia syit\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kyselyss\u00e4 kartoitettiin my\u00f6s tilojen erilaisia tuottamattomia pellonk\u00e4ytt\u00f6aloja, eli esimerkiksi luonnonhoitopeltoalaa tai ymp\u00e4rist\u00f6nhoitonurmea, avoimella kysymyksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskiarvollisesti 9,7 hehtaaria pellonk\u00e4ytt\u00f6aloja oli tuottamattomina vastaajien kesken, mutta hajonta tilojen v\u00e4lill\u00e4 oli suurta. Osa vastaajista ilmoitti my\u00f6s, ettei t\u00e4llaista alaa ole tilalla lainkaan.<\/p>\n\n\n\n

Syiksi tuottamattomille pellonk\u00e4ytt\u00f6aloille mainittiin muun muassa luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4minen, peltojen muodot ja ty\u00f6tekniset syyt, huono viljelymaa ja viljan ylituotannon v\u00e4ltt\u00e4minen. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4miseen liittyen mainittiin kukkapellot hy\u00f6nteisten vuoksi ja saneerauskasvit pellon kunnon parantamiseksi. My\u00f6s tilan tuotantosuunta (luomu), tuet ja viljelykierto olivat syit\u00e4 tilojen tuottamattomalle pellonk\u00e4ytt\u00f6alalle.<\/p>\n\n\n\n

Viljelykierron monipuolistamisen ja oman tilan monimuotoisuuden tueksi tarvitaan tietoa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kysely kartoitti my\u00f6s viljelij\u00f6iden n\u00e4kemyksi\u00e4, mahdollisuuksia ja esteit\u00e4 oman tilan monimuotoisuuden ja viljelykierron monipuolistamisen edist\u00e4miseksi. Vastaajista 69 % koki tunnistavansa luonnon monimuotoisuutta tukevat elinymp\u00e4rist\u00f6t omalla tilallaan. Nelj\u00e4sosa kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa aiheesta lis\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n

Viljelykasvien laji- tai lajikevalikoiman monipuolistamisessa n\u00e4htiin erilaisia positiivisia mahdollisuuksia talouden, ekologisuuden, satovarmuuden ja pellon kasvukunnon parantamisen osalta, mutta toisaalta osa vastaajista koki tuotannon olevan omalla tilalla jo liian monipuolista ja tuotantoa haluttiin jopa yksinkertaistaa ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4miseksi. Esteit\u00e4 oman tilan viljelykierron monipuolistamiselle olivat uusien kasvien viljelymenetelmien hallinnan tai viljelyosaamisen puute (38 %), peltopinta-alan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys (25 %) ja tiedon puute viljelykierron toteuttamisesta (19 %). Viljelykasvivalikoiman monipuolistamisen esteit\u00e4 olivat kasvien (siemen\/sato) hinta, peltojen soveltuvuus, tukipolitiikka ja tiedon puute.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuvaaja 1: Vastaukset kysymykseen ”Tunnistan erilaiset luonnon monimuotoisuutta tukevat elinymp\u00e4rist\u00f6t tilallani” graafisesti esitettyn\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Kuvaaja 2: Vastaukset kysymykseen ”Osaan hoitaa erilaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 luonnon monimuotoisuutta tukevin tavoin” graafisesti esitettyn\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haasteista huolimatta n\u00e4kym\u00e4 on positiivinen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kyselyyn vastanneiden satakuntalaisten viljelij\u00f6iden suhtautuminen viljelyn monipuolistamiseen ja tilojen monimuotoisuuden edist\u00e4miseen alueella oli ilahduttavan my\u00f6nteinen siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kyselyss\u00e4 tuotiin esiin my\u00f6s erilaisia esteit\u00e4 ja haasteita niiden toteuttamiseen. Vastauksia arvioitaessa on kuitenkin syyt\u00e4 ottaa huomioon vastaajien rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka vuoksi vastaukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anna todenmukaista kuvaa alueen kaikkien toimijoiden n\u00e4kemyksist\u00e4 ja kokemuksista.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kannalta erityisen huomioitavaa on kuitenkin se, ett\u00e4 viljelyn monipuolistamisen esteeksi koettiin tiedon puute.<\/strong> Jotta voimme vastata viljelij\u00f6iden tarpeisiin ja tukea satakuntalaista ruokaturvaa ja biotaloutta, on tiedon tuottamisella ja erityisesti sen saatavuudella suuri merkitys my\u00f6s tulevaisuudessa. <\/p>\n\n\n\n

Kyselyn tuloksia k\u00e4ytiin l\u00e4pi tarkemmin Iltap\u00e4iv\u00e4kaffeet viljelij\u00f6ille -tilaisuudessa 3.10.2024. Linkki tallenteeseen tilaisuudesta: https:\/\/youtu.be\/mCH5kiN8HbI?si=Jj08bl7XUQPWIvI0<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Satakuntalaisille viljelij\u00f6ille suunnatussa kyselyss\u00e4 kartoitettiin alueen tuotannon monipuolisuutta, sek\u00e4 vuonna 2023 viljelyss\u00e4 olleita lajeja ja lajikkeita. Sen avulla selvitettiin my\u00f6s satakuntalaisten viljelij\u00f6iden kokemuksia ja ajatuksia…<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":1759,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[327],"tags":[329,169,328,405,361],"class_list":["post-1758","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-sanna-lipping","tag-biodiversiteetti","tag-kasvinviljely","tag-monimuotoisuus","tag-satakunta","tag-satbiod"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-scaled.jpg",1920,2560,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-scaled.jpg",1920,2560,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-scaled.jpg",1920,2560,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-225x300.jpg",225,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-1536x2048.jpg",1536,2048,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/10\/20240930_130110-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"Ellinoora Havaste","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/ellinoora\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Sanna Lipping<\/a>","rttpg_excerpt":"Satakuntalaisille viljelij\u00f6ille suunnatussa kyselyss\u00e4 kartoitettiin alueen tuotannon monipuolisuutta, sek\u00e4 vuonna 2023 viljelyss\u00e4 olleita lajeja ja lajikkeita. Sen avulla selvitettiin my\u00f6s satakuntalaisten viljelij\u00f6iden kokemuksia ja ajatuksia...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1758","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1758"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1758\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1763,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1758\/revisions\/1763"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1759"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1758"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1758"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1758"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}