{"id":1742,"date":"2024-08-05T13:09:47","date_gmt":"2024-08-05T10:09:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1742"},"modified":"2024-08-05T13:11:43","modified_gmt":"2024-08-05T10:11:43","slug":"vesikasvit-veneilijoiden-kiusana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/08\/05\/vesikasvit-veneilijoiden-kiusana\/","title":{"rendered":"Vesikasvit veneilij\u00f6iden kiusana"},"content":{"rendered":"\n

Simo Salminen levytti vuoden 1966 loppupuolella levytetty \u201dKeltainen j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4\u201d oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversio Beatlesin \u201dYellow Submarinesta\u201d ja myi Suomessa jopa paremmin kuin alkuper\u00e4isversio. Laulu alkoi sanoilla \u201dKaikki joukolla j\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4rkem\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 on Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 ollut t\u00e4h\u00e4n asti veneilyn ja veden laadun suhteen ollut hyv\u00e4 kes\u00e4. Lukuun ottamatta ruttolev\u00e4n levi\u00e4mist\u00e4 entist\u00e4 laajemmalle alalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lev\u00e4\u00e4 on Murhassaaren-Levi\u00e4karin linjalla. Seurauksena on mm. rannoille hajuhaitat, uinnin vaikeutuminen ja se, ett\u00e4 pitemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle lev\u00e4 tukahduttaa muun kasvuston. Ruttolev\u00e4 runsaana esiintym\u00e4n\u00e4 est\u00e4\u00e4 my\u00f6s veneilyn lev\u00e4 kiertyy potkurin ymp\u00e4rille. Lev\u00e4\u00e4 on toki ollut jo aikaisempina vuosina mutta tuo kasvuston runsastuminen on t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n aikana tapahtunut. <\/p>\n\n\n\n

\"vesirutto\"<\/a>
Kanadanvesirutto on v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n tummanvihre\u00e4 30\u2013200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi, jota esiintyy Suomessa sis\u00e4vesill\u00e4 ja It\u00e4meren rannoilla. Se viihtyy erityisesti em\u00e4ksiss\u00e4 ja reheviss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4, mutta kasvaa my\u00f6s hitaasti virtaavissa joissa, isoissa ojissa sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4suolaisessa murtovedess\u00e4. Nimi \u201drutto\u201d viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan levi\u00e4miseen, koska reheviss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4 se voi muodostaa massiivisia kasvustoja. Laji pysyy muuten upoksissa, mutta sen kukat kohoavat vedenpinnan yl\u00e4puolelle. Vesirutto talvehtii vihre\u00e4n\u00e4 ja alkaa kasvaa heti j\u00e4iden l\u00e4hdetty\u00e4. L\u00e4hde vieraslajit.fi <\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Olemme konkreettisesti huomanneet pelastusveneidemme potkureissa ja vesisuihkun tukkeutumisessa varsinkin laituristamme l\u00e4hd\u00f6n yhteydess\u00e4 tukkeutumista. Pyh\u00e4j\u00e4rvi on keskisyvyydelt\u00e4\u00e4n niin matala j\u00e4rvi, ett\u00e4 en ihmettele yht\u00e4\u00e4n jos kaikki matalat rannat ovat joidenkin vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 ruttolev\u00e4\u00e4. Nyt laulun sanoja mukaillen : Kaikki joukolla lev\u00e4\u00e4 rannalta ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muistakaa lev\u00e4 jatkaa kasvamistaan pienist\u00e4kin kappaleista. \u00c4lk\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 niitt\u00e4k\u00f6 ja ty\u00f6nn\u00e4 kasvismassaa vesille. Lev\u00e4 levi\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pahemmin!<\/p>\n\n\n\n

\"karvalehti\"<\/a>
Toinen Pyh\u00e4j\u00e4rven rannoilla paksuna mattona kasvava kasvi on karvalehti, joka on veden pinnan alla vapaasti keijuva juureton uposkasvi, joka imee ravintoa rehevist\u00e4 j\u00e4rvist\u00e4 ja j\u00e4rvien lahdista lehdill\u00e4\u00e4n. Karvalehden varret ovat ohuita, rentoja ja haarovia.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruttolev\u00e4n poistoa on tutkittu Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Elodea II-hankkeessa, jossa kehitettiin menetelmi\u00e4 vesiruton poistamiseksi vesist\u00f6ist\u00e4. \u201dRaivausnuottauksella ei juurikaan ollut haitallisia vaikutuksia veden laatuun ja nuottauksen mukana poistetut muut, luontaiset vesikasvit, n\u00e4yttiv\u00e4t palautuvan nopeasti. Hankkeessa tutkittiin my\u00f6s tapoja vesiruttobiomassan hy\u00f6dynt\u00e4miseen sek\u00e4 peltolannoitteena ett\u00e4 lis\u00e4sy\u00f6tteen\u00e4 biokaasulaitoksen m\u00e4d\u00e4tysprosessiin. Meill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 olisi hoitokalastuksen kautta kokemusta nuottauksesta miksemme my\u00f6s voisi yhdess\u00e4 keksi\u00e4 keinon my\u00f6s Ruttolev\u00e4n aisoissa pit\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Siis kaikki joukolla lev\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n! Pyh\u00e4j\u00e4rvemme puolesta!<\/p>\n\n\n\n

Jutun kirjoittanut Kimmo Koivisto, SMPS Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4rvipelastajat ry:n puheenjohtaja.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n

Lev\u00e4\u00e4 vai vesikasveja?<\/h4>\n\n\n\n

J\u00e4rven kasvillisuus on monimuotoista ja sit\u00e4 voi esiinty\u00e4 esimerkiksi levien tai kasvien muodossa. Lev\u00e4-nimitys on yhteisnimitys ryhm\u00e4lle melko alkeellisia aitotumaisia yksi- ja monisoluisia eli\u00f6it\u00e4. Yhteist\u00e4 sek\u00e4 leville, ett\u00e4 kasveille on, ett\u00e4 ne kaikki yhteytt\u00e4v\u00e4t lehtivihre\u00e4n avulla. Vesist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 lev\u00e4t, ett\u00e4 kasvit hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t vedess\u00e4 olevia ravinteita ravinnokseen. <\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisimmillaan lev\u00e4t voivat olla yksisoluisia mikrometrien kokoisia planktonlevi\u00e4 tai ne voivat olla kymmenien metrien pituisia makrolevi\u00e4. Levi\u00e4 esiintyy kaikkialla maapallolla, miss\u00e4 kosteutta on riitt\u00e4v\u00e4sti. Niit\u00e4 esiintyy sek\u00e4 yksitt\u00e4in, ett\u00e4 laajempina yhdyskuntina. Sinilev\u00e4t eli syanobakteerit ovat todellisuudessa bakteereja, mutta koska ne k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kuin lev\u00e4t, ne luetaan levien joukkoon. Lev\u00e4ryhmi\u00e4 on muun muassa mikrolev\u00e4t, p\u00e4\u00e4llyslev\u00e4t, makrolev\u00e4t ja piilev\u00e4t. Rihmamaiset makrolev\u00e4t eli esimerkiksi ahdinparta kiinnittyv\u00e4t usein jollekin alustalle kuten kivien pinnoille, muodostaen kasvimaista kasvillisuutta. Viherlev\u00e4t lasketaankin kasvikuntaan varsinaisten kasvien kanssa (jarviwiki.fi\/wiki\/Viherlev\u00e4t). <\/p>\n\n\n\n

Lev\u00e4m\u00e4ist\u00e4 kasvustoa muodostavat juurettomat uposkasvit kuten kanadan vesirutto (Elodea canadensis<\/em>), karvalehti (Ceratophyllum demersum<\/em>) tai hennoin juurin kiinnittyneet \u00e4rvi\u00e4t. <\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Simo Salminen levytti vuoden 1966 loppupuolella levytetty \u201dKeltainen j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4\u201d oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversio Beatlesin \u201dYellow Submarinesta\u201d ja myi Suomessa jopa paremmin kuin alkuper\u00e4isversio. Laulu alkoi sanoilla \u201dKaikki…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1740,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[401,399,33,26,34,398,400,129],"class_list":["post-1742","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskyna","tag-karvalehti","tag-kasviplankton","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-vesikasvit","tag-vesirutto","tag-vieraslajit"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315.jpg",960,593,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315.jpg",960,593,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315.jpg",960,593,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-300x185.jpg",300,185,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315.jpg",960,593,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315.jpg",960,593,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/08\/Heina1-e1722851772315-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Simo Salminen levytti vuoden 1966 loppupuolella levytetty \u201dKeltainen j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4\u201d oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversio Beatlesin \u201dYellow Submarinesta\u201d ja myi Suomessa jopa paremmin kuin alkuper\u00e4isversio. Laulu alkoi sanoilla \u201dKaikki...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1742"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1747,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1742\/revisions\/1747"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1740"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}