Sekaviljelyss\u00e4 pellolla kasvaa useampaa kasvilajia yhden satokasvin sijasta. Sekaviljelyss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erilaisten viljelykasvien kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 resursseja ekosysteemin eri tasoilta. Juuristojen erilaisuus mahdollistaa ravinteiden oton maaper\u00e4n eri syvyyksist\u00e4 ja monipuolisen mikrobiston yll\u00e4pidon, joka voi vaikuttaa positiivisesti jo viljelyss\u00e4 olevan kasvin tai tulevan viljelykasvin kasvuedellytyksiin. Maanp\u00e4\u00e4llisess\u00e4 kasvustossa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi toista kasvia tukikasvina rentovartisemmalle kasville, hillit\u00e4 pellon hy\u00f6nteislajien yksipuolistumista, jolloin yksi tuhohy\u00f6nteinen ei p\u00e4\u00e4se hallitsevaan asemaan, ja kasvusto voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tuholaisten luontaisia petoja. Sekaviljelyn avulla voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja vaikuttaa ekosysteemin vuorovaikutussuhteisiin siis sek\u00e4 maan alaisessa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4llisess\u00e4 kasvustossa.<\/p>\n\n\n\n
Sekaviljely ei ole uusi keksint\u00f6; itseasiassa se on maailman vanhimpia viljelymenetelmi\u00e4. Sekaviljelyn eri muotoja on mm. seosviljely, rivisekaviljely, kaistasekaviljely ja vuorosekaviljely<\/strong>. Puutarhureille tuttu sekaviljelytermi on kumppaanuuskasvit <\/strong>(Backman ym., 2021). Suomessa usein k\u00e4ytetty seosviljelyn muoto on erilaiset nurmiseokset, jossa on erin\u00e4isi\u00e4 apiloita ja nurmilajeja tasaisena seoksena. Toinen yleinen on viljan ja herneen seokset, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein karjan rehuksi. Rivisekaviljelyss\u00e4 kasvilajit on eroteltu kasvamaan omiin riveihins\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden lajin v\u00e4lill\u00e4 vuorotellaan riveitt\u00e4in. Kaistasekaviljelyss\u00e4 voivat vuorotella esimerkiksi satokasvit ja viherlannoituskasvit eri levyisin\u00e4 kaistoina samalla lohkolla. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista ajatellen voidaan vuorotella my\u00f6s kukkivien kasvien monimuotoisuuskaistoja. Lis\u00e4ksi integroidun kasvinsuojelun osalta voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 houkutuskasvien kasvustoja, jotka onnistuessaan voivat suojella satokasvia hy\u00f6nteistuhoilta. Vuorosekaviljely<\/strong> taas on monelle viljelij\u00e4lle ennest\u00e4\u00e4n tuttu aluskasvien ja ker\u00e4\u00e4j\u00e4kasvien ansiosta. Vuorosekaviljelyss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n siis pellon ajallista jatkumoa kasvien kasvurytmin eriaikaisuuden avulla.<\/p>\n\n\n\n Sekaviljelyn tuottavuutta (maank\u00e4yt\u00f6n kannalta) suhteutettuna k\u00e4ytettyyn pinta-alaan yksitt\u00e4iskasvustolla voidaan mitata LER-arvon<\/strong> avulla (land equivalent ratio) (Oyejola & Mead, 1982). Suomeksi on k\u00e4ytetty termi\u00e4 kokonaissatoetu<\/strong>. Kokonaissatoetu on saavutettu kun LER-arvo on yli 1, eli sekaviljelyll\u00e4 on tuotettu enemm\u00e4n satoa peltopinta-alaa kohden kun yksitt\u00e4iskasvustoilla olisi tuotettu. Sekaviljelyn kannattavuutta taloudellisesti voidaan arvioida IER-arvolla (income equivalent ratio) (\u201dSekaviljelyll\u00e4 satovarmuutta ja ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4\u201d, ei pvm.)<\/p>\n\n\n\n Tapauskohtaisesti sekaviljely voi olla LER-arvolla mitattuna kannattavampaa kuin yksitt\u00e4isviljelyss\u00e4 kasvien keskin\u00e4isten kasvua parantavien vuorovaikutussuhteiden ansiosta. V\u00e4\u00e4rin valitut kasvikumppanit voivat my\u00f6s haitata toistensa kasvua. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valita viljelykasvit huolella satoa edist\u00e4vien vuorovaikutussuhteiden aikaansaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin hankkeen \u201dBiodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen k\u00e4yt\u00f6n tehostaminen Satakunnan maatiloilla\u201d vuoden 2024 peltopiloteissa on kokeilussa kaistasekaviljely\u00e4. Eurassa ker\u00e4kaalin kanssa pilotoidaan p\u00e4isteiden ja hoitokaistojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 monimuotoisuuskaistoina. Nakkilassa jatketaan linssin viljely\u00e4 monimuotoisuuskaistojen kanssa samalla lohkolla. Pilotoimalla uudentyyppisi\u00e4 seoskasvustoja voidaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa viljelij\u00f6ille monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miskeinoista ja ekosysteemipalveluiden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sekaviljelyss\u00e4 pellolla kasvaa useampaa kasvilajia yhden satokasvin sijasta. Sekaviljelyss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erilaisten viljelykasvien kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 resursseja ekosysteemin eri tasoilta. Juuristojen erilaisuus mahdollistaa ravinteiden oton maaper\u00e4n eri…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1710,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[327],"tags":[329,331,328,361],"class_list":["post-1709","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-sanna-lipping","tag-biodiversiteetti","tag-ekosysteemipalvelut","tag-monimuotoisuus","tag-satbiod"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-scaled.jpg",2560,1707,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-scaled.jpg",2560,1707,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-scaled.jpg",2560,1707,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-1536x1024.jpg",1536,1024,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-2048x1365.jpg",2048,1365,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/06\/IMG_4642-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Sanna Lipping<\/a>","rttpg_excerpt":"Sekaviljelyss\u00e4 pellolla kasvaa useampaa kasvilajia yhden satokasvin sijasta. Sekaviljelyss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erilaisten viljelykasvien kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 resursseja ekosysteemin eri tasoilta. Juuristojen erilaisuus mahdollistaa ravinteiden oton maaper\u00e4n eri...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1709"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1709\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1711,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1709\/revisions\/1711"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1710"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}