{"id":1686,"date":"2024-04-22T13:28:34","date_gmt":"2024-04-22T10:28:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1686"},"modified":"2024-04-25T08:40:10","modified_gmt":"2024-04-25T05:40:10","slug":"tilan-ymparistovastuullisuuden-parantaminen-kaikki-hyoty-irti-luomusta-ja-hiilijalanjalkilaskennasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/04\/22\/tilan-ymparistovastuullisuuden-parantaminen-kaikki-hyoty-irti-luomusta-ja-hiilijalanjalkilaskennasta\/","title":{"rendered":"Tilan ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuuden parantaminen \u2013 kaikki hy\u00f6ty irti luomusta ja hiilijalanj\u00e4lkilaskennasta"},"content":{"rendered":"\n<p>Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjesti huhtikuun alussa Tilan ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuuden parantaminen \u2013 kaikki hy\u00f6ty irti luomusta ja hiilijalanj\u00e4lkilaskennasta -webinaarin. Aihetta k\u00e4siteltiin kolmen puhujan voimin, ja kolmesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Miten luomutuotannosta tutut menetelm\u00e4t voisivat lis\u00e4t\u00e4 alkutuotannon kest\u00e4vyytt\u00e4? (Johan Ekroos, Apulaisprofessori, agroekologia, Helsingin yliopisto)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva1.png\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"642\" height=\"385\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva1.png\" alt=\"Otsakekuva tekstill\u00e4\" class=\"wp-image-1682\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Alustuksessaan Johan Ekroos korosti luomutuotannon etuja, erityisesti maatalouden luonnon monimuotoisuuden kannalta. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 varsinkin kasvit, sek\u00e4 niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t eli\u00f6ryhm\u00e4t hy\u00f6tyv\u00e4t luomutuotannosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Luomutuotannon hy\u00f6dyt korostuvat etenkin yksipuolisessa maisemassa. Jos peltomaisema on jo valmiiksi monimuotoinen, luomutuotanto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4st\u00e4 voi vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4, ett\u00e4 monimuotoinen peltomaisema on luonnon monimuotoisuuden kannalta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niin tavanomaisessa kuin luomutuotannossakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Konkreettisella tasolla Ekroos pohti, ett\u00e4 luomun hy\u00f6dyt luonnon monimuotoisuudelle tulevat esiin etenkin kukkivien kasvien suuremmasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Suurempi kasvilajikirjo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tai tukee suurempaa joukkoa lajeja. Ekroos kertoi, ett\u00e4 kukkivat kasvit suosivat etenkin p\u00f6lytt\u00e4ji\u00e4, ja rakenteeltaan monimuotoinen kasvillisuus suosii puolestaan h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiel\u00e4imi\u00e4.<br>Ekroos toi my\u00f6s esille, ett\u00e4 yksitt\u00e4inen oleellisin toimi tavanomaisessa tuotannossa ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuuden lis\u00e4\u00e4miseen saattaisi olla herbisidien k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen. My\u00f6s orgaanisten lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kannattaisi suosia my\u00f6s tavanomaisessa tuotannossa, koska ne ovat maaper\u00e4n kannalta oleellisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Ekroos toi my\u00f6s esille luomun eduksi kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa. Ensinn\u00e4kin luomusadot ovat alhaisemmat nuorilla luomutiloilla. Eli satotaso saattaa kasvaa, kun luomutuotanto on jatkunut pidemp\u00e4\u00e4n. Toiseksi kasvilajim\u00e4\u00e4r\u00e4 hy\u00f6tyy voimakkaasti siit\u00e4, ett\u00e4 tila on ollut pitk\u00e4\u00e4n luomutuotannon piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Satakuntalaisten maatilojen hiilijalanj\u00e4ljet (Oskari Lahtinen, Asiantuntija, Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva2.png\"><img decoding=\"async\" width=\"642\" height=\"361\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva2.png\" alt=\"otsakekuva tekstill\u00e4\" class=\"wp-image-1683\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Oskari Lahtinen esitteli alustuksessaan \u2019LCA4FARMS \u2013 hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille\u2019 -hankkeen alustavia hiilijalanj\u00e4lkituloksia. Hiilijalanj\u00e4lki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamaa kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lahtinen aloitti esittelem\u00e4ll\u00e4 syysrukiin ja kev\u00e4tvehn\u00e4n hiilijalanj\u00e4ljet hankkeeseen osallistuvilla tiloilla. H\u00e4n erotteli erikseen luomun ja tavanomaisen tuotannon. Kun hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 mitattiin per tuotettu kilogramma kuiva-ainetta, tavanomaisen syysrukiin hiilijalanj\u00e4lki osoittautui luomua pienemm\u00e4ksi. Kev\u00e4tvehn\u00e4ll\u00e4 puolestaan tilanne oli toinen, eli luomu kev\u00e4tvehn\u00e4n hiilijalanj\u00e4lki oli alhaisempi kuin tavanomaisen.<\/p>\n\n\n\n<p>Esitelt\u00e4ess\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 pinta-alaa kohden, jossa satotaso ei vaikuta tuloksiin, syysrukiin tilanne k\u00e4\u00e4ntyi: luomun p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat nyt pienemm\u00e4t kuin tavanomaisen. Luomu kev\u00e4tvehn\u00e4n hiilijalanj\u00e4lki puolestaan pysyi alhaisempana kuin tavanomaisen my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 tavalla tarkasteltuna.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteenvetona peltotuotannon hiilijalanj\u00e4lkilaskelmista Lahtinen totesi, ett\u00e4 suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t aiheutuvat maaper\u00e4n typpip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, lannoitteiden ja kalkin tuotannosta sek\u00e4 polttoaineen kulutuksesta. Maaper\u00e4n typpip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin vaikuttaa niin typpilannoitus, typensitojakasvit kuin talviaikainen kasvipeitteisyyskin. Optimoimalla siis typpilannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 polttoaineenkulutusta, voidaan peltotuotannon hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 alentaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Lahtinen esitteli my\u00f6s naudanlihan, sianlihan, broilerinlihan ja maidon hiilijalanj\u00e4lkilaskelmien alustavia tuloksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Naudanlihan tuotannossa korostui tilalle ostettujen vasikoiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t, kuiviketurve, ruoansulatus sek\u00e4 oma rehuntuotanto. Ostettujen vasikoiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t johtuvat siit\u00e4, ett\u00e4 osa lehm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista lasketaan vasikan p\u00e4\u00e4st\u00f6iksi.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s sianlihantuotannossa nousi esiin ostettujen el\u00e4inten hiilijalanj\u00e4lki. Lis\u00e4ksi oma rehuntuotanto, lannank\u00e4sittely ja ostorehut olivat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Ostorehut olivat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa my\u00f6s broilerinlihan tuotannossa. Broilerilla ostorehujen osuus hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 oli noin 69 %.<br>Maidontuotannon hiilijalanj\u00e4ljess\u00e4 korostui puolestaan ruoansulatuksen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t, oma rehuntuotanto ja ostorehut.<\/p>\n\n\n\n<p>Lahtinen korosti, ett\u00e4 n\u00e4ihin edell\u00e4 mainittuihin p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteisiin kannattaa siis tarttua, jotta tilojen ilmastovastuullisuutta saadaan lis\u00e4tty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Luonnonmukaisen maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnin haasteet (Hanna Tuomisto, Professori, Luke ja Helsingin yliopisto)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva3.png\"><img decoding=\"async\" width=\"642\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva3.png\" alt=\"otsakekuva tekstill\u00e4\" class=\"wp-image-1684\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Alustuksessaan Hanna Tuomisto keskittyi elinkaariarvioinnin kehitt\u00e4mispotentiaaliin ja luonnonmukaisen tuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuomiston mukaan elinkaariarviointi on ISO-standardoitu menetelm\u00e4, joka analysoi tuotteen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset sen koko elinkaaren ajan \u2013 raaka-aineiden hankinnasta j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyyn. Menetelm\u00e4\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi tuotesuunnitteluun ja -kehitt\u00e4miseen tai poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Luonnonmukaisen viljelyn ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista Tuomisto nosti esiin maaper\u00e4n orgaanisen aineksen. Erityisesti h\u00e4n korosti, ett\u00e4 luonnonmukaisessa viljelyss\u00e4 maaper\u00e4n orgaaninen aines on tavanomaista viljely\u00e4 runsaampi, johtuen p\u00e4\u00e4asiassa lannan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuomisto my\u00f6s korosti Lahtisen esille tuomaa asiaa, ett\u00e4 kilokohtaisesti tarkasteltuna luomun ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat p\u00e4\u00e4asiassa suuremmat kuin tavanomaisessa. Pinta-alaa kohden tarkastellessa puolestaan luomutuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat p\u00e4\u00e4asiassa alhaisemmat kuin tavanomaisen tuotannon.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuomisto yhtyi Ekroosin n\u00e4kemykseen luomuviljelyn selv\u00e4sti positiivisista vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tuomiston v\u00e4it\u00f6skirjan perusteella 67 % tieteellisist\u00e4 tutkimuksista havaitsi luomulla olevan positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi Tuomisto k\u00e4sitteli maank\u00e4yt\u00f6n dilemmaa: laajaper\u00e4isen viljelyn ja monimuotoisuuden edist\u00e4misen sek\u00e4 intensiivisen, tuottoisan maatalouden ja luonnonsuojelualojen v\u00e4lill\u00e4. Laajaper\u00e4isess\u00e4 viljelyss\u00e4, satotasot olisivat matalia, mutta pellolla olisi enemm\u00e4n lajeja. Intensiivisess\u00e4 tuotannossa puolestaan satotasot olisivat korkeampia, jolloin enemm\u00e4n maata voitaisiin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 esimerkiksi luonnonsuojelualueiksi, mutta pelloilla olisi v\u00e4hemm\u00e4n lajeja. Maatalouden biodiversiteettitekoja voidaan siis ajatella kahdelta kulmalta. Joko luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon kaikella peltoalalla, tai sitten tuotetaan pellolla ruokaa mahdollisimman tehokkaasti, ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n loppuala luonnonsuojelualaksi. T\u00e4h\u00e4n dilemmaan ei ole ainakaan viel\u00e4 yksiselitteist\u00e4 oikeaa ratkaisua, mutta keskustelua asiasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopuksi Tuomisto painotti tarvetta kehitt\u00e4\u00e4 elinkaariarviointia siten, ett\u00e4 se ottaisi paremmin huomioon luomutuotannon erityispiirteet. Tuomisto kertoi, ett\u00e4 maaper\u00e4n hiilivarannot, tuotannon biodiversiteettivaikutus sek\u00e4 ekosysteemipalvelut pit\u00e4isi ottaa paremmin huomioon elinkaariarvioinnissa, jotta luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon erot tulisi paremmin huomioitua. Lis\u00e4ksi Tuomisto toivoi, ett\u00e4 elinkaariarvioinnissa otettaisiin paremmin huomioon pidempi aikaj\u00e4nne, kotiel\u00e4intuotannon antibioottien k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 el\u00e4inten terveys ja hyvinvointi, sek\u00e4 torjunta-aineiden toksisuusvaikutuksien huomioiminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Tilaisuus j\u00e4rjestettiin osana <a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/tiedolla-osaamista-luomutuotantoon\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/tiedolla-osaamista-luomutuotantoon\/\">Tiedolla osaamista luomutuotantoon<\/a> ja <a href=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/lca4farms\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/lca4farms\/\">LCA4FARMS &#8211; hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille<\/a> -hankkeita. Katso tilaisuuden tallenne t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4: <a href=\"https:\/\/youtu.be\/D_CrrD-ed_k\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/youtu.be\/D_CrrD-ed_k<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjesti huhtikuun alussa Tilan ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuuden parantaminen \u2013 kaikki hy\u00f6ty irti luomusta ja hiilijalanj\u00e4lkilaskennasta -webinaarin. Aihetta k\u00e4siteltiin kolmen puhujan voimin, ja kolmesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Miten&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1685,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[276],"tags":[279,247,166,262,385],"class_list":["post-1686","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-oskari-lahtinen","tag-elinkaarianalyysi","tag-elinkaariarviointi","tag-luomu","tag-luomutuotanto","tag-ymparistovastuullisuus"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024.png",1919,939,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024.png",1919,939,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024.png",1919,939,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-150x150.png",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-300x147.png",300,147,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-1024x501.png",1024,501,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-150x150.png",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-150x150.png",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-1536x752.png",1536,752,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024.png",1919,939,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-470x140.png",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-470x260.png",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-750x380.png",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kuva-someen-12.4.2024-110x70.png",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/asiantuntija-oskari-lahtinen\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Oskari Lahtinen<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjesti huhtikuun alussa Tilan ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuuden parantaminen \u2013 kaikki hy\u00f6ty irti luomusta ja hiilijalanj\u00e4lkilaskennasta -webinaarin. Aihetta k\u00e4siteltiin kolmen puhujan voimin, ja kolmesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Miten...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1686"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1702,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686\/revisions\/1702"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1685"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1686"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1686"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1686"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}