{"id":1678,"date":"2024-04-09T10:19:40","date_gmt":"2024-04-09T07:19:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1678"},"modified":"2024-04-09T10:27:26","modified_gmt":"2024-04-09T07:27:26","slug":"talvinaytteenottoa-pyhajarvella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/04\/09\/talvinaytteenottoa-pyhajarvella\/","title":{"rendered":"Talvin\u00e4ytteenottoa Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>On tammi-helmikuun vaihde. Pyh\u00e4j\u00e4rvi on ollut kaksi kuukautta j\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta j\u00e4rven vedenalainen ymp\u00e4rist\u00f6 on edelleen seurannan ja tutkimuksen kohteena, sill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin asiantuntijat k\u00e4yv\u00e4t vuosittain my\u00f6s talviaikaan j\u00e4rvell\u00e4 n\u00e4ytteenotossa. Vuonna 2023 n\u00e4ytteenottokausi alkoi helmikuun 7. p\u00e4iv\u00e4 ja vuonna 2022 tammikuun lopussa. T\u00e4n\u00e4 vuonna vuoden ensimm\u00e4iset n\u00e4ytteet otettiin tammikuun 30. p\u00e4iv\u00e4 sopivan lauhassa talvis\u00e4\u00e4ss\u00e4. N\u00e4ytteenottajat suuntasivat n\u00e4ytteenottov\u00e4lineist\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 ahkioita noin kilometrin matkan vet\u00e4en Pyh\u00e4j\u00e4rven syv\u00e4nteen alueelle sijoittuvalle n\u00e4ytepisteelle. 38 senttimetrin paksuiseen j\u00e4\u00e4kanteen kairattiin ja sahattiin n\u00e4ytteenottoavanto, josta nostettiin Limnos-vedennoutimella kuudesta syvyydest\u00e4 vesin\u00e4yte analyyseja varten. Samalla mitattiin veden l\u00e4mp\u00f6tila eri vesikerroksissa. N\u00e4ytteenottop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vesipatsas oli l\u00e4mp\u00f6tilaltaan tyypillisen talvisen kerrostunut, veden l\u00e4mp\u00f6tila pinnassa l\u00e4hell\u00e4 nollaa ja pohjan vesikerroksessa noin nelj\u00e4 astetta. L\u00e4hes j\u00e4\u00e4tt\u00f6min\u00e4 talvina, kuten vuonna 2020, vesipatsas ei kerrostu l\u00e4mp\u00f6tilan suhteen samalla tavalla vaan on pinnasta pohjaan saakka hyyt\u00e4v\u00e4n kylm\u00e4\u00e4. T\u00e4n\u00e4 talvena j\u00e4\u00e4peite kuitenkin s\u00e4\u00e4telee veden olosuhteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Veden n\u00e4k\u00f6syvyys syv\u00e4nteen avannolla oli 6,9 metri\u00e4. L\u00e4hes seitsem\u00e4n metri\u00e4 on hyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6syvyys, mutta viime vuoden helmikuussa saatiin viel\u00e4 parempi lukema, per\u00e4ti 9,1 m. Syd\u00e4ntalven j\u00e4\u00e4kannen alla vesi on kirkasta, sill\u00e4 kasvi- ja el\u00e4inplanktonin biomassat ovat hyvin alhaisia ja hajoava orgaaninen aines on vajonnut pohjalle. J\u00e4rvi eli\u00f6st\u00f6ineen odottaa kev\u00e4tt\u00e4 ja veden l\u00e4mpenemisen luomaa kev\u00e4ist\u00e4 t\u00e4yskiertoa, joka saa pohjanl\u00e4heisen veden ravinteet nousemaan pintaveteen kasviplanktonin ulottuville. Talvinen n\u00e4ytteenotto antaakin hyvin pohjatietoa siit\u00e4, millaiset ravinnepitoisuudet j\u00e4iden sulamisen j\u00e4lkeen kev\u00e4tkukinnalla, eli lev\u00e4tuotannon alkuboostilla, on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Syvanteen-talviLT-profiili.png\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"753\" height=\"459\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Syvanteen-talviLT-profiili.png\" alt=\"graafi\" class=\"wp-image-1677\"\/><\/a><figcaption class=\"wp-element-caption\">L\u00e4mp\u00f6tilakerrostuneisuus Pyh\u00e4j\u00e4rven syv\u00e4nteen n\u00e4ytepisteell\u00e4 eri vuosina. Vuonna 2020 j\u00e4rvi ei ollut viel\u00e4 j\u00e4\u00e4tynyt ja vesi oli siksi l\u00e4hes tasal\u00e4mp\u00f6ist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4rvin\u00e4ytteenottoon kuuluu avovesikaudella aina planktonn\u00e4ytteenotto. T\u00e4ll\u00e4 kertaa planktonn\u00e4ytteit\u00e4 ei otettu, mutta esimerkiksi 2022 tammikuun n\u00e4ytteenottoon ne sis\u00e4ltyiv\u00e4t. Tuolloin tammikuun n\u00e4ytteess\u00e4 esiintyi eniten piilevi\u00e4, nielulevi\u00e4 ja sinilevi\u00e4, mutta kasviplanktonin kokonaisbiomassa oli vain noin 5 % saman vuoden toukokuun alun kasviplanktonbiomassasta. My\u00f6s el\u00e4inplanktonia on talven n\u00e4ytteiss\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n, esimerkiksi vuonna 2023 helmikuun alussa el\u00e4inplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin kymmenesosa toukokuun alun tilanteeseen verrattuna. J\u00e4\u00e4n alla eli\u00f6st\u00f6 on s\u00e4\u00e4st\u00f6vaihteella.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n tammikuun n\u00e4ytteenoton vesianalyysituloksia joutuu odottamaan jonkin aikaa, mutta aiempien vuosien tulosten perusteella voi jo ennakoida, ett\u00e4 alimman vesikerroksen n\u00e4ytteiss\u00e4 kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet ovat selv\u00e4sti pintavett\u00e4 korkeampia. Lev\u00e4runsautta osoittava klorofyllipitoisuus, joka m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n 0-2 metrin vesikerroksen kattavasta n\u00e4ytteest\u00e4, on talvella alhainen, 1-2 \u00b5g\/l. Syvyyskerrosten 20 m ja 23 m n\u00e4ytteiss\u00e4 oli jo kent\u00e4ll\u00e4 havaittavissa jonkin verran happivajausta \u2013 t\u00e4m\u00e4n pystyy p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n happin\u00e4ytepullon veden v\u00e4rist\u00e4, kun n\u00e4ytteeseen on lis\u00e4tty m\u00e4\u00e4ritysmenetelm\u00e4n esik\u00e4sittelyn\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t reagenssit. Muinakin vuosina alkuvuoden n\u00e4ytteiss\u00e4 erityisesti pitk\u00e4n j\u00e4\u00e4talven j\u00e4lkeen pohjanl\u00e4heisen veden happipitoisuus on ollut hyvin alhainen.<\/p>\n\n\n\n<p>Talvin\u00e4ytteenottoon suunnataan viel\u00e4 uudelleen talven lopulla, mik\u00e4li j\u00e4\u00e4tilanne sen sallii. Seuraava n\u00e4ytteenotto tuleekin olemaan tuloksiltaan kiinnostava sek\u00e4 vesipatsaan happitilanteen ett\u00e4 ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen, ja se antaa jo enemm\u00e4n ennakkotietoa avovesikauden alun ravinnetilanteesta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa onkin hyv\u00e4 suunnata kentt\u00e4v\u00e4linevarastoon tarkistamaan noutimen, saavien, haavien, k\u00f6ysien, sakkeleiden ja pelastautumispukujen kunto, sill\u00e4 kev\u00e4t on jo ihan kohta t\u00e4\u00e4ll\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/julkaisut\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On tammi-helmikuun vaihde. Pyh\u00e4j\u00e4rvi on ollut kaksi kuukautta j\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta j\u00e4rven vedenalainen ymp\u00e4rist\u00f6 on edelleen seurannan ja tutkimuksen kohteena, sill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin asiantuntijat k\u00e4yv\u00e4t vuosittain my\u00f6s&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1676,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[326,33,26,34,40],"class_list":["post-1678","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paivi-laine","tag-naytteenotto","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF.jpg",1472,828,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF.jpg",1472,828,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF.jpg",1472,828,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-1024x576.jpg",1024,576,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF.jpg",1472,828,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF.jpg",1472,828,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Helmi24_talvinaytteenotto_TF-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/paivi-laine\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | P\u00e4ivi Laine<\/a>","rttpg_excerpt":"On tammi-helmikuun vaihde. Pyh\u00e4j\u00e4rvi on ollut kaksi kuukautta j\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta j\u00e4rven vedenalainen ymp\u00e4rist\u00f6 on edelleen seurannan ja tutkimuksen kohteena, sill\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin asiantuntijat k\u00e4yv\u00e4t vuosittain my\u00f6s...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1678","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1678"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1678\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1680,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1678\/revisions\/1680"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1678"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1678"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1678"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}