{"id":1665,"date":"2024-04-04T14:30:52","date_gmt":"2024-04-04T11:30:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1665"},"modified":"2024-04-04T14:30:53","modified_gmt":"2024-04-04T11:30:53","slug":"ymparistovastuullisuuden-teemapaivassa-jaettiin-uusinta-tietoa-kasvihuonekaasujen-mittaamisesta-ja-vahentamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/04\/04\/ymparistovastuullisuuden-teemapaivassa-jaettiin-uusinta-tietoa-kasvihuonekaasujen-mittaamisesta-ja-vahentamisesta\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisuuden teemap\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 jaettiin uusinta tietoa kasvihuonekaasujen mittaamisesta ja v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti ja Datasense Oy j\u00e4rjestiv\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 6. maaliskuuta 2024 teemap\u00e4iv\u00e4n Salon IoT Campuksella elintarviketeollisuuden kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vastuuhenkil\u00f6ille, tutkijoille ja palveluntarjoajille. Tilaisuus tarjosi tuhdin tietopaketin alan parhailta asiantuntijoilta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttajilta sek\u00e4 tarjosi mahdollisuuden tutustua alan toimijoiden palveluihin sek\u00e4 uusimpiin kasvihuonekaasujen, maaper\u00e4n, s\u00e4\u00e4olosuhteiden ja veden laadun mittausteknologioihin.<\/p>\n\n\n\n

\"Teija<\/a>
Teija Kirkkala avaamassa tilaisuutta<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tilaisuuden avasi Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, joka painotti tutkitun tiedon t\u00e4rkeytt\u00e4 merkityksellisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perustana. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tutkimusta ja dataa, datan hallintaa sek\u00e4 vahvaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja verkostoja. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 elintarviketaloutta ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa, jota toteutetaan muun muassa tuomalla avaintahoja yhteisen p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n\n\n\n

Maaper\u00e4\u00e4 suojellaan uudella direktiivill\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain keskusliiton maaper\u00e4- ja ilmastoasiantuntijana toimiva Heikki Aro esitteli puheenvuoronsa alussa Euroopan unionin maaper\u00e4n terveyslakia, jota on valmistelu viimeiset kymmenen vuotta. Maaper\u00e4lle ei ole aiemmin ollut omaa suojeludirektiivi\u00e4, vaikka siin\u00e4 on paljon yhtenev\u00e4\u00e4 muun EU:n ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"Heikki<\/a>
Heikki Aro<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maaper\u00e4 heikkenee EU:n j\u00e4senmaissa ja yli 60 % maatalousmaa-alueesta kohdistuu niiden kuntoa heikent\u00e4vi\u00e4 olosuhteita kuten eroosiota, suolaantumista ja orgaanisen hiilen v\u00e4henemist\u00e4. Direktiiviss\u00e4 on mukana muun muassa saastuneisiin maa-alueisiin kohdistuvia toimenpiteit\u00e4 ja maaper\u00e4n kunnon seuraamista.<\/p>\n\n\n\n

Aro kertoi my\u00f6s vapaaehtoisesta hiilikaupasta ja sen markkinoista, haasteista ja mahdollisuuksista sek\u00e4 EU:n LULUCF-asetuksen vaikutuksesta, jonka mukaan maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla syntyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja poistumia tarkastellaan.<\/p>\n\n\n\n

Hiilidioksidin talteenottoteknologioille on kova kysynt\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Ren-Gas yrityksen talousanalyytikko Ilkka Heikinniemen puheenvuoro esitteli erilaisten hiilidioksidin talteenottoteknologioiden nykytilaa ja tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4. Ren-Gas on puhtaan energian toteuttaja, joka edist\u00e4\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen alentamista rakennuttamalla P2Xpolttoaineiden tuotantoverkostoa Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

\"Ilkka<\/a>
Ilkka Heikinniemi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Globaalien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden saavuttaminen vaatii my\u00f6s teknologista hiilidioksidinpoistoa, sill\u00e4 pelk\u00e4t luonnolliset hiilinielut eiv\u00e4t riit\u00e4 globaaleiden p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2050 menness\u00e4. Olemassa olevat teknologiat ovat moninaisia sek\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6kohteen, tavoitteen ett\u00e4 energiatehokkuuden kannalta. Suomessa niin sanottu post-combustion capture on merkitt\u00e4v\u00e4 teknologia, johon l\u00f6ytyy jo markkinoilta kaupallisen koonkin vaihtoehtoja. Hiilidioksidin talteenotto ilmakeh\u00e4st\u00e4 taas on viel\u00e4 ep\u00e4kyps\u00e4 ja tehoton teknologia, joka vaatii lis\u00e4\u00e4 uusia innovaatioita ja optimointia. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti teknologiselle hiilidioksidinpoistolle on markkinoilla kuitenkin suuret toiveet ja positiiviset n\u00e4kym\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Kiikarissa yhteinen maatalouden data-avaruus<\/h3>\n\n\n\n

Dataekosysteemien fasilitoimiseen erikoistuneen 1001Lakes yrityksen toimitusjohtaja Marko Turpeinen esitteli EU:n yhteist\u00e4 pyrkimyst\u00e4 eurooppalaisen maatalouden data-avaruudelle. Sen perustana on maakohtaisten ja erilaisten toimijoiden data-avaruuksien yhdist\u00e4minen datanv\u00e4lityspalveluilla. V\u00e4lityspalveluilla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan tilanne, jossa pienet toimijat ja moninaiset alustat vaihtavat dataa kesken\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luodaan tiekarttaa ja operatiivinen ymp\u00e4rist\u00f6 on tavoitteissa toteuttaa 2027.<\/p>\n\n\n\n

\"Marko<\/a>
Marko Turpeinen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Haastavan aiheesta tekev\u00e4t erilaiset kysymykset datan keruun, k\u00e4sittelyn ja s\u00e4ilytt\u00e4misen reiluudesta, sill\u00e4 datan on tarkoitus kulkea molempiin suuntiin ja luoda win-win tilanne kaikille osapuolille. Esimerkiksi maatalousyritysten omistaman datan k\u00e4sittelyss\u00e4 on oltava tarkkana, jotta tarjottu palvelu on luotettava ja turvallinen.<\/p>\n\n\n\n

Hiilen ja kasvihuonekaasujen arviointi yhdist\u00e4\u00e4 erilaisia mittauksia ja menetelmi\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski valotti laitoksen roolia hiilidioksidi- ja kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvioijana ja datan ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4. Liski johtaa Ilmatieteen laitoksella ryhm\u00e4\u00e4, joka tutkii peltojen ja metsien ilmastovaikutuksia ja kehitt\u00e4\u00e4 menetelmi\u00e4 n\u00e4iden vaikutusten todentamiseen, seuraamiseen ja ennustamiseen.<\/p>\n\n\n\n

\"Jari<\/a>
Jari Liski<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kasvihuonekaasujen ennustaminen ja mittaaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4, jotta voidaan arvioida esimerkiksi tavallisille pelloille kasvihuonekaasujen inventaariot ja hiilijalanj\u00e4lkilaskelmat. Ilmatieteen laitoksen j\u00e4rjestelm\u00e4 peltojen hiilitalouden ja kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvioimiseksi perustuu tieteelliseen tutkimusty\u00f6h\u00f6n, joka yhdist\u00e4\u00e4 mittauksia maaper\u00e4st\u00e4, kasvillisuudesta ja ilmakeh\u00e4st\u00e4, satelliittimittauksia sek\u00e4 erilaisia mallitusmenetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimustuloksia on mahdollista tarkastella osoitteessa www.peltoobservatorio.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Yritykset pyrkiv\u00e4t kohti hiilineutraaliutta ja tekev\u00e4t vahvaa yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Valion Ilmastotiimiss\u00e4 toimiva Tuuli Hakala esitteli yhti\u00f6n raakamaidon hiilijalanj\u00e4lkilaskuri Carboa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hiilijalanj\u00e4lkilaskenta tehd\u00e4\u00e4n noin 80 %  vastaanotetusta raakamaidosta. Valion tavoitteena on hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen osalta nettonolla vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Valio kehitt\u00e4\u00e4 maaper\u00e4mallinnusta yhteisty\u00f6ss\u00e4 tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena saada maatilakohtaiseen maidon hiilijalanj\u00e4lkilaskentaan mukaan luotettava tieto viljelyn ja maank\u00e4yt\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 malleihin viljelyn positiiviset ilmastovaikutukset, kuten hiilensidonta maaper\u00e4\u00e4n sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimet kuten pohjavedenpinnan nostaminen turvepelloilla.<\/p>\n\n\n\n

Datatalouden kehittymisest\u00e4 toivotaan lis\u00e4\u00e4 apua erityisesti automaation osalta: mit\u00e4 enemm\u00e4n tietoa laskureihin voidaan tuottaa vaikkapa yhteisty\u00f6st\u00e4 Ilmatieteen laitoksen kanssa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tuottajien t\u00e4ytyy t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lukuja laskureihin tilan muiden t\u00f6iden ohessa.<\/p>\n\n\n\n

\"Tuuli<\/a>
Tuuli Hakala<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

HKScanin kehitys- ja projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Aira Harju esitteli yhti\u00f6n vastuullisuustavoitteita, datalla johtamista, sidosryhmien merkityst\u00e4 sek\u00e4 sopimustuottajien kanssa teht\u00e4vi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n peltopilotteja. HKScan tavoittelee kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen osalta nettonollaa vuoteen 2050 menness\u00e4. Suurin osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on leikattava, vaikka niit\u00e4 voidaankin t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen mekaanisella poistolla. Ratkaisun avaimet ovat alkutuotannossa, jonka vuoksi toimenpiteit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n erityisesti sinne. Sopimustuottajille on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tarjolla jo vertailuohjelma Sinetti, jonka avulla tilat pystyv\u00e4t vertailemaan toimiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Aira<\/a>
Aira Harju<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vanhempi agronomi Mervi Sepp\u00e4nen kertoi Yaran Kotkaniemen koetilan tutkimuksesta, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tarkalla typenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Tavoitteena on tuottaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltuvia toimintaohjeita, joilla typpilannoituksesta aiheutuvia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan tutkitusti v\u00e4hent\u00e4\u00e4, mutta samalla turvata suuri ja laadukas sato. Suomessa toimenpide on v\u00e4hemm\u00e4n hy\u00f6dynnetty, mutta kiinnostus sit\u00e4 kohtaan lis\u00e4\u00e4ntyy. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi Valion kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"Mervi<\/a>
Mervi Sepp\u00e4nen<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti ja Datasense Oy j\u00e4rjestiv\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 6. maaliskuuta 2024 teemap\u00e4iv\u00e4n Salon IoT Campuksella elintarviketeollisuuden kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vastuuhenkil\u00f6ille, tutkijoille ja palveluntarjoajille. Tilaisuus tarjosi tuhdin tietopaketin alan…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1673,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[386],"tags":[385],"class_list":["post-1665","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-ellinoora-havaste","tag-ymparistovastuullisuus"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-scaled.jpg",2560,1608,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-scaled.jpg",2560,1608,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-scaled.jpg",2560,1608,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-300x188.jpg",300,188,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-1024x643.jpg",1024,643,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-1536x965.jpg",1536,965,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-2048x1286.jpg",2048,1286,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/otsake-kuva-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Ellinoora Havaste<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti ja Datasense Oy j\u00e4rjestiv\u00e4t yhteisty\u00f6ss\u00e4 6. maaliskuuta 2024 teemap\u00e4iv\u00e4n Salon IoT Campuksella elintarviketeollisuuden kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vastuuhenkil\u00f6ille, tutkijoille ja palveluntarjoajille. Tilaisuus tarjosi tuhdin tietopaketin alan...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1665","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1665"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1665\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1675,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1665\/revisions\/1675"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1673"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1665"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1665"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1665"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}