{"id":1645,"date":"2024-01-23T16:35:03","date_gmt":"2024-01-23T14:35:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1645"},"modified":"2024-01-23T16:35:04","modified_gmt":"2024-01-23T14:35:04","slug":"maanviljelyn-toimintaympariston-muutoksissa-suuri-merkitys-on-oikeilla-toimenpiteilla-oikeaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2024\/01\/23\/maanviljelyn-toimintaympariston-muutoksissa-suuri-merkitys-on-oikeilla-toimenpiteilla-oikeaan\/","title":{"rendered":"Maanviljelyn toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksissa suuri merkitys on oikeilla toimenpiteill\u00e4 oikeaan"},"content":{"rendered":"\n

Rauman kaupunki on tehnyt pitk\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kanssa ja on mukana rahoittamassa Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelmaa. Rauman alueella on monipuolista alkutuotantoa niin el\u00e4intuotannon kuin kasvintuotannonkin osalta, painottuen kasvintuotantoon. Marraskuisena tiistaiaamuna, 21.11., j\u00e4rjestetyss\u00e4 \u201dMaanviljely muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 – mahdollisuuksia ja menestystekij\u00f6it\u00e4 alkutuotantoon\u201d -tilaisuudessa oli paikalla teknologiatalo Sytyttimess\u00e4 noin kaksikymment\u00e4 kuulijaa Satakunnasta. Tilaisuuden avasi Rauman kaupungin yritysasiantuntija Heikki Nurmi<\/em><\/strong>. Tilaisuuden tavoitteena oli koota alueen viljelij\u00f6ille tietopaketti toimenpiteist\u00e4 ja kokemuksista, joilla maan kasvukuntoa ja vesitaloutta voidaan parantaa ja lis\u00e4t\u00e4 toimintaedellytyksi\u00e4 alueen alkutuotannolle.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Sauli Jaakkola<\/em><\/strong> kokosi tilaisuuden alussa yhteen maan rakenteeseen ja kasvukuntoon vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 alkutuotannossa muuttuu: vesiolosuhteet vaihtelevat vuoden aikana, talvet ovat muuttaneet muotoaan ja mm. k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kaluston koossa on tapahtunut vuosien saatossa muutoksia. N\u00e4m\u00e4 kaikki vaikuttavat mm. maaper\u00e4n rakenteeseen, sadon kasvuun ja satoisuuteen sek\u00e4 maaper\u00e4n vesitalouteen. Erilaisilla maanparannusaineilla voidaan vaikuttaa maaper\u00e4n vedenpid\u00e4tyskykyyn, lis\u00e4t\u00e4 maaper\u00e4n huokoisuutta ja erilaisilla muokkaustekniikoilla ja esimerkiksi kasvipeitteisyyden juuristovaikutuksella voidaan saada maan kasvukuntoa parannettua. Kaikki tekniikat eiv\u00e4t kuitenkaan ole suoraan monistettavissa kaikille tiloilla, vaan tekniikoiden valinnassa tulee huomioida kohdekohtaiset erot: erilaiset maan koostumukset, lohkojen erilaisuus ja esimerkiksi maan tiiviyden erot.<\/p>\n\n\n\n

Kierr\u00e4tysravinteet osana lannoituskokonaisuutta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Juha Viljakainen Gasumilta<\/em><\/strong> kertoi osallistujille kierr\u00e4tysravinteiden kysynn\u00e4st\u00e4 ja tarjonnasta. Gasumin tuotantoverkostossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erilaisia j\u00e4tteit\u00e4 vuosittain yli 500 000 tonnia. Ravinteita toimitetaan maatalouteen ja viherrakentamiseen vuosittain yli 370 000 tonnia. Biokaasutusprosessissa orgaaninen aines pilkkoutuu ja ravinteet liukoistuvat. Ravinteet eiv\u00e4t kuitenkaan h\u00e4vi\u00e4 sy\u00f6tteest\u00e4, vaan m\u00e4d\u00e4tysj\u00e4\u00e4nn\u00f6s on hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 lannoitteena. Vuodessa m\u00e4d\u00e4tett\u00e4 syntyy Suomen kaikissa biokaasutusprosesseissa 850 000\u2013900 000 tonnia. Lis\u00e4ksi prosessista syntyy nestem\u00e4isi\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4vi\u00e4 jakeita kuten typpikonsentraatteja ja rejektivett\u00e4 sek\u00e4 biokaasua.<\/p>\n\n\n\n

Kierr\u00e4tysravinteiden kysynt\u00e4 on kasvanut. Ravinteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kysynn\u00e4n kasvuun ovat vaikuttaneet mm. maailmantilanne ja sit\u00e4 kautta mineraalilannoitteiden hinnan nousu. Jalostetut kierr\u00e4tyslannoitteet ohjautuvat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti teollisuuteen, jossa ravinteiden arvo m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy selke\u00e4mmin markkinatilanteen mukaan, perinteiseen peltolevitykseen ohjautuu useimmiten m\u00e4d\u00e4tysj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kaltainen orgaaninen aines. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia kierr\u00e4tysravinteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tilaisuudessa jakoi viljelij\u00e4 Jyrki Soukainen<\/em><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

\"Sauli<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Vesienhallinta isossa roolissa muuttuvassa ilmastossa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Viimeisen 500 vuoden aikana Suomen peltoja on salaojitettu, suurin osa salaojituksesta tehtiin 50 -80-lukujen aikav\u00e4liss\u00e4. Salaojat on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tehty kuivatusmieless\u00e4. \u201dVuosien saatossa tehtyjen salaojien huoltotarvetta ja alkutuotannon toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia ei olla kuitenkaan riitt\u00e4v\u00e4sti huomioitu\u201d, kertoo Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin asiantuntija Jari Ruski. Pelloilla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kalusto on muuttunut niin salaojien toteutuksissa kuin peltojen viljelyss\u00e4kin. Erityisesti peltokaluston kokonaispaino ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rengaspaineet aiheuttavat haasteita niin vanhojen salaojien kest\u00e4vyydelle kuin maan tiivistymisellekin. \u201dIlmastonmuutos on tuonut sen, ett\u00e4 kasvukauden aikana ja sen ulkopuolelle n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vaihtuvia olosuhteita ja saman vuoden aikana voidaan menn\u00e4 olosuhteissa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4st\u00e4 toiseen.\u201d Sateet tulevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kasvukauden ulkopuolella ja kasvukaudella taas voidaan k\u00e4rsi\u00e4 kuivuudesta. Roudattomat talvet runsaine sateineen aiheuttavat veden nousemista alaville pelloille ja sit\u00e4 kautta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paikoittain haitallisia muutoksia mm. maaper\u00e4ss\u00e4. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksia tuovat my\u00f6s l\u00e4mp\u00f6tilan muutokset. Kun l\u00e4mp\u00f6tila nousee kasvukaudella, se toisaalta kasvattaa mahdollisuuksia lajikkeiden ja kasvien valinnassa ja saattaa pident\u00e4\u00e4 kasvukautta, mutta toisaalta aiheuttaa muutoksia my\u00f6s kasvinsuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta ja kuivuuden kest\u00e4vyydest\u00e4. Kun peltojen vesitalous on kunnossa, pystyt\u00e4\u00e4n helpommin reagoimaan olosuhteiden muutoksiin. Toimivan, riitt\u00e4v\u00e4n ja kohteeseen soveltuvan ojituksen ollessa kunnossa vett\u00e4 on sopivasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oikeaan aikaan. T\u00e4ll\u00f6in maaper\u00e4ss\u00e4 happi ja hiilidioksidi p\u00e4\u00e4sev\u00e4t liikkumaan ja ravinteet ovat kasvien saatavilla, juurilla on paremmat mahdollisuudet kasvuun ja viljelij\u00e4 pystyy tekem\u00e4\u00e4n halutut ja suunnitellut peltotoimenpiteet suunnitellussa tai kasvin tarvitsemassa ajankohdassa. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s vuosittaiset satovaihtelut pienenev\u00e4t ja maan biologinen, fysikaalinen ja kemiallinen prosessi ei h\u00e4iriinny ulkopuolelta aiheutuvista muutoksista. Peltojen toimivaan vesitalouteen voidaan vaikuttaa ojituksen lis\u00e4ksi my\u00f6s maan pinnan muotoilulla, pH:n s\u00e4\u00e4telyll\u00e4, viljelykiertoa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja esimerkiksi peltoliikenteen v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"linssit<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 mahdollistaa uusia kasveja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Alkutuotannon asiantuntija Johanna Pihala Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutista kertoi tilaisuudessa viljelykiertojen monipuolistamisesta palko- ja \u00f6ljykasviviljelyll\u00e4. Suomessa on noin 2 miljoonaa peltohehtaaria, joista suurin osa on viljelyksess\u00e4 viljoilla ja nurmella. Viljelyn monipuolistamiselle olisikin tilaa. Monipuolisella viljelykierrolla on positiivia vaikutuksia mm. kasviterveydelle, ravinnetaloudelle ja maan rakenteelle. Lis\u00e4ksi peltoluonnon monimuotoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy, tilan ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saadaan hajautettua ja saavutetaan parempi muutoskest\u00e4vyys eli viljelyn riskej\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n hajauttamaan.<\/p>\n\n\n\n

Vaihtoehtoja viljelykiertoon tuovat esimerkiksi erilaiset palkokasvit ja \u00f6ljykasvit. Moni viljelij\u00e4 on valinnut viljelyyn herneen, ja sen viljelyala Suomessa on jopa 43 800 ha. Herneen etuja ovat mm. hyv\u00e4 kannattavuus, se ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vaadi erityiskalustoa ja siit\u00e4 saadaan kotimaista valkuaista. Tulevaisuudessa h\u00e4rk\u00e4pavun ja lupiinin viljely tullee lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, joskin h\u00e4rk\u00e4pavulle toivottaisiin enemm\u00e4n satovarmuutta. N\u00e4iden lis\u00e4ksi viljelymenetelmi\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti my\u00f6s Suomen kasvuoloissa uusille palkokasveille. N\u00e4it\u00e4 on ollut Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin viljelykokeissa mm. kikherne, linssi ja erilaiset pavut. Green Future of Satakunta -hankkeessa on tehty n\u00e4iden osalta viljelykokeiluja 2021\u20132023 lupaavin tuloksin. Linssill\u00e4 ja kikherneell\u00e4 viljelyn haasteet liittyv\u00e4t ennen muuta rikkakasvien hallintaan. Molemmat kasvit kest\u00e4v\u00e4t kuumaa ja kuivuutta hyvin, mutta m\u00e4rkyys ja kylmyys aiheuttaa niille herk\u00e4sti laatu- ja satotappioita. Vuoden 2023 sateinen kasvukausi olikin n\u00e4ille kasveille haasteellinen, mutta sen sijaan ruskean pavun viljelykokeilu tuotti eritt\u00e4in hyv\u00e4n sadon.<\/p>\n\n\n\n

Viljelykiertojen monipuolistamisessa rypsin ja rapsin etuina on mm. se, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t vaadi erikoiskoneistoa, kasvit tasaavat tilan ty\u00f6huippuja, kysynt\u00e4 on varma ja niill\u00e4 on viljoja parempi kannattavuus. Varsinkin kev\u00e4tmuotoisten rypsin ja rapsin viljelyss\u00e4 suurena haasteena on tuholaisten torjunta. ProAgrian Lohkotietopankin tilastoja tarkasteltaessa voidaan havaita, ett\u00e4 esimerkiksi kev\u00e4trapsilla keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kev\u00e4trapsin sato on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 1600 kg\/ha. Paras nelj\u00e4nnes kev\u00e4trapsin viljelij\u00f6ist\u00e4 ylt\u00e4\u00e4 puolestaan yli 2000 kg\/ha satotasoihin. T\u00e4m\u00e4 on kannustava havainto, joka antaa viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 viljelyn kehitt\u00e4misell\u00e4 voidaan parantaa satotasoja selv\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tulevaisuudessa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

MTK:n edunvalvonnan ja markkinavaikuttamisen ajankohtaisista asioista tilaisuudessa oli kertomassa MTK Satakunnan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola<\/em><\/strong>. Muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan mm. uusia tartuntatauteja, joiden ehk\u00e4isemisess\u00e4 MTK:n kaltaiset etuj\u00e4rjest\u00f6t ovat mukana. Keskustelup\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s erilaiset maanviljelyyn ja maatalouteen liittyv\u00e4t sosiaaliedut kuten lomitukseen liittyv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, ty\u00f6kyvyn yll\u00e4pito ja ty\u00f6nantajavelvoitteet. K\u00e4rkiajatuksena on, ett\u00e4 jatkossakin meill\u00e4 t\u00e4ytyy olla omaa ruoantuotantoa. Vaikka on haasteita ja ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu, niin ruoantuotannon s\u00e4ilyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Omasta tekemisest\u00e4 tulee olla ylpe\u00e4, n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuudet tuotannossa ja ruokaketjumme laadussa ja tavoitteena tulee olla, ett\u00e4 emme ruoki vain itse\u00e4mme, vaan pystyisimme tuottamaan ruokaa my\u00f6s muille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rauman kaupunki on tehnyt pitk\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kanssa ja on mukana rahoittamassa Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelmaa. Rauman alueella on monipuolista alkutuotantoa niin el\u00e4intuotannon kuin kasvintuotannonkin…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1644,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[159,382,158,384,381,383,147],"class_list":["post-1645","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henna-ryoma","tag-ilmastonmuutos","tag-kierratysravinteet","tag-maanviljely","tag-muuttuva-toimintaymparisto","tag-rauman-kaupunki","tag-vesienhallinta","tag-viljelymenetelmat"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-scaled.jpg",2560,1440,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-scaled.jpg",2560,1440,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-scaled.jpg",2560,1440,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-1024x576.jpg",1024,576,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-1536x864.jpg",1536,864,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-2048x1152.jpg",2048,1152,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/20231121_091620-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Henna Ry\u00f6m\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Rauman kaupunki on tehnyt pitk\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin kanssa ja on mukana rahoittamassa Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelmaa. Rauman alueella on monipuolista alkutuotantoa niin el\u00e4intuotannon kuin kasvintuotannonkin...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1645","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1645"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1645\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1647,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1645\/revisions\/1647"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1645"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1645"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1645"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}