{"id":1614,"date":"2023-11-10T08:54:11","date_gmt":"2023-11-10T06:54:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1614"},"modified":"2023-11-10T09:01:41","modified_gmt":"2023-11-10T07:01:41","slug":"millaista-maisemaa-mietit-kun-mietit-maalaismaisemaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2023\/11\/10\/millaista-maisemaa-mietit-kun-mietit-maalaismaisemaa\/","title":{"rendered":"Millaista maisemaa mietit, kun mietit maalaismaisemaa?"},"content":{"rendered":"\n<p>Liittyyk\u00f6 mielikuviisi kauniit, kukkivat ja monilajiset pientareet, harmaantuneet tai punaiset suulit, laitumilla k\u00e4yskentelev\u00e4t el\u00e4imet? N\u00e4m\u00e4 ovat ainakin omaan mieleeni tulevia idyllisi\u00e4 maisemia maaseudulta. Maalaismaisema on maatalousk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutosten my\u00f6t\u00e4 kuitenkin muuttunut monella tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana<a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/luonto-vesistot-ja-meri\/luonnon-monimuotoisuus\/luontotyyppien-monimuotoisuus\/luontotyyppien-uhanalaisuus\/perinnebiotoopit\">, eik\u00e4 valitettavasti luonnon monimuotoisuuden kannalta parempaan<\/a>. Maatalousk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muuttumiseen on tietenkin monia syit\u00e4 ja yksi merkitt\u00e4v\u00e4 muutos on tapahtunut el\u00e4inten laiduntamisessa: laidunnus ja etenkin niin sanottu luonnonlaidunnus on v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti. Suomessa uhanalaisista lajeista merkitt\u00e4v\u00e4 osa on perinnebiotoopeiksi kutsuttujen habitaattien asukkaita. Perinteisten maisemien asukkaat ovat siis j\u00e4\u00e4neet kodittomiksi muuttuneiden maatalousk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen takia. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia ja perinnebiotooppien hoitaminen onkin oiva tapa huolehtia niill\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 eli\u00f6ist\u00e4. Luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvin toteutettu laidunnus on erinomainen tapa huolehtia maaseutumaiseman avoimena pysymisest\u00e4, kukkivista kasveista ja luoda elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 muillekin lajeille (Huuskonen, 2006).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/peltotie-scaled.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/peltotie-1024x683.jpg\" alt=\"peltotie\" class=\"wp-image-1612\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen puitteissa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin hankkeessa \u201dBiodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalveluiden k\u00e4yt\u00f6n tehostaminen Satakunnan maatiloilla\u201d on kes\u00e4n ajan ollut laidunnuspilotti, jossa satakuntalaiselle emolehm\u00e4tilan karjalle on kaulapantaan asennettu GPS-paikantimet. N\u00e4iden paikantimien avulla saadaan tietoa karjan kulkemisesta ja datan avulla suunnitella laidunpaineen optimointia. Laidunymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja olosuhteisiin sopivan laidunpaineen avulla voidaan huolehtia luonnon monimuotoisuudesta (Huuskonen, 2006) .&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/peltolaidun-scaled.jpg\"><img decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"756\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/peltolaidun-1024x756.jpg\" alt=\"peltolaidun\" class=\"wp-image-1611\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Laidunnus nousi Suomessa kansallisessakin mittakaavassa esiin muun muassa Ylen <a href=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/a\/20-10005209\">Lehm\u00e4liven<\/a> ansiosta. Kiinnostus laidunnukseen kertoo mielest\u00e4ni siit\u00e4, ett\u00e4 me suomalaiset v\u00e4lit\u00e4mme maalaismaisemasta, luonnon monimuotoisuudesta ja el\u00e4inten hyvinvoinnista. Naudat ovatkin mit\u00e4 kiinnostavimpia seurattavia: ne ovat uteliaita, saavat ajoittain riemuissaan hepuleita, tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t maata ja m\u00e4rehti\u00e4 ja suhtautuvat uusiin asioihin varsin kiinnostuneina. Hyvi\u00e4 luonnonhoitajia ovat my\u00f6s esimerkiksi lampaat ja hevoset. Onpa Suomessa tavattu luonnonhoidon hommissa jopa <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-12547500\">vesipuhveleita<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka ihan kaikki laidunnus ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta kesken\u00e4\u00e4n yht\u00e4 arvokasta, kannattaa luonnonhoidolliseen laidunnukseen silti perehty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/laidunpankki.fi\/tietopankki\/laidunnustietoa\/laidunnuksen-suunnittelu\">Laidunnusta suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon<\/a> (laiduntavan el\u00e4inlaji mieless\u00e4 pit\u00e4en) muun muassa seuraavia asioita:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>laidunnuksen aloittamisen ajoitus (linnuston pesiminen, mit\u00e4 kasveja laitumella kasvaa, mink\u00e4 kasvin halutaan antaa kukkivan, onko poistettavia kasveja)<\/li>\n\n\n\n<li>onko alueella el\u00e4imille myrkyllisi\u00e4 kasveja tai muita vaaranpaikkoja laidunel\u00e4imille?<\/li>\n\n\n\n<li>kuinka korkea laidunpaine on tarpeen?<\/li>\n\n\n\n<li>millainen laidunkierron pit\u00e4isi olla, jotta saavutettaisiin riitt\u00e4v\u00e4 luonnonhoidollinen vaikutus?<\/li>\n\n\n\n<li>kuinka pitk\u00e4ksi aikaa ravintoa riitt\u00e4\u00e4 el\u00e4imille?<\/li>\n\n\n\n<li>kuinka saadaan vett\u00e4 tarjolle el\u00e4imille?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Sannan-kuva-Kolilta-niittamalla-ja-laiduntamalla-hoidettu-perinnemaisema.jpg\"><img decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Sannan-kuva-Kolilta-niittamalla-ja-laiduntamalla-hoidettu-perinnemaisema-1024x768.jpg\" alt=\"perinnemaisema\" class=\"wp-image-1613\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Mahdotonta luonnonhoitolaidunnuksen suunnittelu ei kuitenkaan miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole ja aiheeseen l\u00f6ytyykin onneksi hyvin suomenkielist\u00e4 ohjetta esimerkiksi <a href=\"https:\/\/laidunpankki.fi\/tietopankki\/laidunnustietoa\/laidunnuksen-suunnittelu\">Laidunpankista<\/a> ja perinnebiotooppien hoitamisesta Ruokaviraston <a href=\"https:\/\/www.ruokavirasto.fi\/tuet\/maatalous\/luonnon-monimuotoisuus-maatilalla\/perehdy-perinnebiotooppeihin\/\">Perehdy perinnebiotooppeihin-oppaasta.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<p>Perinnebiotooppien uhanalaisuus. Ymp\u00e4rist\u00f6.fi. <a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/luonto-vesistot-ja-meri\/luonnon-monimuotoisuus\/luontotyyppien-monimuotoisuus\/luontotyyppien-uhanalaisuus\/perinnebiotoopit\">https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi\/luonto-vesistot-ja-meri\/luonnon-monimuotoisuus\/luontotyyppien-monimuotoisuus\/luontotyyppien-uhanalaisuus\/perinnebiotoopit<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Laidunnustietoa. Laidunpankki.fi <a href=\"https:\/\/laidunpankki.fi\/tietopankki\/laidunnustietoa\">https:\/\/laidunpankki.fi\/tietopankki\/laidunnustietoa<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Huuskonen, A. (toim ). (2006). <em>LUMOLAIDUN: Maisemalaiduntaminen luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 &#8211; tasapaino monimuotoisuuden ja tuottavuuden v\u00e4lill\u00e4<\/em>. MTT. <a href=\"https:\/\/jukuri.luke.fi\/handle\/10024\/462826\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/jukuri.luke.fi\/handle\/10024\/462826<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Liittyyk\u00f6 mielikuviisi kauniit, kukkivat ja monilajiset pientareet, harmaantuneet tai punaiset suulit, laitumilla k\u00e4yskentelev\u00e4t el\u00e4imet? N\u00e4m\u00e4 ovat ainakin omaan mieleeni tulevia idyllisi\u00e4 maisemia maaseudulta. Maalaismaisema on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1610,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[327],"tags":[329,375,328,376,361],"class_list":["post-1614","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-sanna-lipping","tag-biodiversiteetti","tag-laidunnus","tag-monimuotoisuus","tag-perinnebiotooppi","tag-satbiod"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-scaled.jpg",2560,1707,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-scaled.jpg",2560,1707,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-scaled.jpg",2560,1707,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-1536x1024.jpg",1536,1024,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-2048x1365.jpg",2048,1365,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/apiloi-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/asiantuntija-sanna-lipping\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Sanna Lipping<\/a>","rttpg_excerpt":"Liittyyk\u00f6 mielikuviisi kauniit, kukkivat ja monilajiset pientareet, harmaantuneet tai punaiset suulit, laitumilla k\u00e4yskentelev\u00e4t el\u00e4imet? N\u00e4m\u00e4 ovat ainakin omaan mieleeni tulevia idyllisi\u00e4 maisemia maaseudulta. Maalaismaisema on...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1614"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1617,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1614\/revisions\/1617"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1610"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1614"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1614"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}