{"id":1605,"date":"2023-11-03T15:41:38","date_gmt":"2023-11-03T13:41:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1605"},"modified":"2023-11-03T15:43:51","modified_gmt":"2023-11-03T13:43:51","slug":"jarviruoon-niittaminen-hyodyttaa-luontoa-ja-ihmisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2023\/11\/03\/jarviruoon-niittaminen-hyodyttaa-luontoa-ja-ihmisia\/","title":{"rendered":"J\u00e4rviruo\u2019on niitt\u00e4minen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 luontoa ja ihmisi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

J\u00e4rviruoko eli Phragmites australis<\/em> on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Sit\u00e4 tavataan koko maassa sek\u00e4 merien ja j\u00e4rvien rannoilla. Pohjoisimmassa Lapissa se on harvinaisempi. J\u00e4rviruokoa ei pid\u00e4 sekoittaa Suomessa my\u00f6s tavattuun j\u00e4rvikaislaan, jonka kukinnot ovat ruskeita, ja jolla ei j\u00e4rviruokosta poiketen ole lehti\u00e4. J\u00e4rviruokon varsi on kova ja ontto ja sen kukinto on punavioletti. Se on my\u00f6s kaislan kukintoa huomattavasti suurempi. Kasvitieteellisesti n\u00e4m\u00e4 kasvit kuuluvat eri ryhmiin; j\u00e4rvikaisla on sarakasvi ja ruoko luetaan hein\u00e4kasviksi. Kaislan ja ruo’on kasvupaikat ovat samankaltaiset, mutta tehokkaampana levi\u00e4j\u00e4n\u00e4 ruoko on vallannut suurempia aloja. Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistyksen sivuilla julkaistussa Liisa Marjom\u00e4en blogitekstiss\u00e4 \u201dTunnistatko: J\u00e4rviruoko vai kaisla? Vinkkej\u00e4 j\u00e4rviruo\u2019on hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d (3.5.2022) kerrotaan, ett\u00e4 laiduntamisen loppuminen on vaikuttanut j\u00e4rviruo\u2019on nopeaan levi\u00e4miseen. Yleisesti kaislaa voidaan Marjom\u00e4en mukaan pit\u00e4\u00e4 merkkin\u00e4 puhtaasta vesist\u00f6st\u00e4, kun j\u00e4rviruoko taas kielii vesist\u00f6n rehev\u00f6itymisest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kasveja tavataan kuitenkin my\u00f6s samojen vesist\u00f6jen rannoilla vierekk\u00e4in. T\u00e4ll\u00f6in kaisla on usein vet\u00e4ytynyt kasvamaan ruokoa kauemmaksi rannasta.<\/p>\n\n\n\n

\"Ruokoa<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Suomessa ruovikoita on arviolta sata hehtaaria, ja ranta-alueiden rehev\u00f6ityess\u00e4 ruovikoiden kokonaispinta-ala jatkaa kasvuaan. ELY-keskuksen mukaan kasvustot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t veden virtausta, joka paikoin huonontaa veden laatua monin tavoin. Virtauksen v\u00e4hentyess\u00e4 ruoko alkaa m\u00e4d\u00e4nty\u00e4 ja tuottaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Se my\u00f6s kuluttaa rantavesien happea ja kiihdytt\u00e4\u00e4 osaltaan rehev\u00f6itymist\u00e4. V\u00e4h\u00e4happisiksi ja tiheiksi muuttuneet ruovikot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kelpaa elinymp\u00e4rist\u00f6ksi useimmille el\u00e4inlajeille. Ruokoturve my\u00f6s nostaa maanpintaa ja edist\u00e4\u00e4 rantojen umpeenkasvua. T\u00e4st\u00e4 on haittaa my\u00f6s ihmisille, koska entiset virkistyspaikat ja m\u00f6kkien rannat muuttuvat vaikeakulkuisiksi, ja metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuottava ruovikko on my\u00f6s hajuhaitta. <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta ruovikko torjuu aallokkoeroosiota ja voi ELY-keskuksen mukaan toimia my\u00f6s n\u00e4k\u00f6- ja melusuojana. Monimuotoiset ruovikot ja erityisesti niiden reunavy\u00f6hykkeet ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 monille el\u00e4inlajeille ja toimivat kutualueina kaloille. Liian harvat tai liian kaukana rannasta olevat ruokoturpeella kasvavat ruovikot ovat lajiston kannalta usein turhia. Reunavy\u00f6hykkeill\u00e4 ruokoa niitett\u00e4ess\u00e4 luonnon monimuotoisuus usein vahvistuu. J\u00e4rviruo\u2019on leikkuulla on positiivisia vaikutuksia my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien rantojen viihtyvyyteen ja edist\u00e4\u00e4 siten virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Niitetty\u00e4 j\u00e4rviruokoa on perinteisesti k\u00e4ytetty monenlaiseen askarteluun ja rakentamiseen. Siit\u00e4 voi tehd\u00e4 esimerkiksi soittimia, himmeleit\u00e4, ja puutarhakoristeita. Sit\u00e4 on aikanaan k\u00e4ytetty my\u00f6s tyynyjen ja peittojen t\u00e4ytteen\u00e4. Rakentamisessa ruokoa on hy\u00f6dynnetty esimerkiksi eristeen\u00e4, ja esimerkiksi Tanskassa ruokorakentaminen on j\u00e4lleen kasvattanut suosiotaan. My\u00f6s Suomessa rakennetaan joka vuosi muutamia ruokokattoja, joiden elinik\u00e4 voi olla jopa 70 vuotta. Ruokoa on k\u00e4ytetty my\u00f6s maanparannusaineena ja karjan rehuna, ja esimerkiksi puutarhan katteena ruo\u2019olla on hyv\u00e4t ominaisuudet. ELY-keskuksen mukaan parasta ruokokate on alle 5-10 cm pituinen silppu, mutta joukossa pit\u00e4\u00e4 olla my\u00f6s hyvin hienoa silppua. Kotona j\u00e4rviruo\u2019osta voi askarrella my\u00f6s lampunvarjostimia ja muita sisustusuotteita. Vinkkej\u00e4 j\u00e4rviruo\u2019on matalan kynnyksen l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 esimerkiksi osoitteesta tanjakukkola.fi.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rviruo\u2019on ammattimainen k\u00e4ytt\u00f6 esimerkiksi rakentamisessa on Suomessa viel\u00e4 lasten kengiss\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n artikkelin \u201dJ\u00e4rviruoko muuntuu riesasta hy\u00f6dykkeeksi\u201d (18.8.2021) mukaan ruo\u2019olla on kaupallista potentiaalia, mutta oikeanlaisen tekniikan l\u00f6yt\u00e4minen ja lupien hankkimisen vaikeus jarruttaa ruokobisneksen kasvua. J\u00e4rviruokoa voisi kaupallisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi tuottamalla biohiilt\u00e4. Virossa on perustettu my\u00f6s ruokopillej\u00e4 tuottava yritys. J\u00e4rviruo\u2019osta saa siis valmistettua monenlaisia tuotteita. T\u00e4rke\u00e4 edellytys ruokobisneksen laajentumiselle ja n\u00e4in my\u00f6s monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miselle on kustannustehokkaan keruutavan l\u00f6yt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

\"K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rvi<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huomioida, kun j\u00e4rviruokoa niitet\u00e4\u00e4n? Niittoilmoitus pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ELY-keskukselle niitosta aina, kun niitto tehd\u00e4\u00e4n koneellisesti. Ilmoitus on teht\u00e4v\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukausi ennen niittoa. K\u00e4sin tehdyst\u00e4 niitosta ei tarvitse ilmoittaa, jos niitt\u00e4\u00e4 alle hehtaarin alueen. Niitosta pit\u00e4\u00e4 ELY-keskuksen lis\u00e4ksi sopia kaikkien vesialueen omistajien kanssa. Paras niittoajankohta riippuu siit\u00e4, mihin ruokoa aiotaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi ja ruo\u2019osta eroon p\u00e4\u00e4semiseksi paras tapa ja vuodenaika niitt\u00e4\u00e4 ruokoa on kolme kertaa kes\u00e4ss\u00e4 hein\u00e4- ja elokuussa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 niitt\u00e4\u00e4 kasvusto veden alta, jos haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 ruovikosta eroon. Niiton j\u00e4lkeen niittomassa on ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 maalle. J\u00e4rviruo\u2019on h\u00e4vitt\u00e4minen ei ole helppoa, mutta hyv\u00e4 puoli on, ett\u00e4 ker\u00e4tyn kasvuston voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monella tavalla.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.ely-keskus.fi\/web\/ruoko\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

http:\/\/www.mehilaispesa.net\/Vesikasveja\/Merkinnat\/2013\/2\/5_Jarvikaisla_Scoenoplectus_lacustris.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/ym.fi\/-\/jarviruoko-muuntuu-riesasta-hyodykkeeksi<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/code><\/pre>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
J\u00e4rviruoko eli Phragmites australis on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Sit\u00e4 tavataan koko maassa sek\u00e4 merien ja j\u00e4rvien rannoilla. Pohjoisimmassa Lapissa se on harvinaisempi. J\u00e4rviruokoa ei…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1606,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[295],"tags":[191,374,50],"class_list":["post-1605","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kesatyontekija-anna-kahala","tag-hola-lake","tag-jarviruoko","tag-koylionjarvi"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-scaled.jpg",2560,1440,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-scaled.jpg",2560,1440,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-scaled.jpg",2560,1440,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-1024x576.jpg",1024,576,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-1536x864.jpg",1536,864,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-2048x1152.jpg",2048,1152,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Koylionjarven-niittopilotti_pispan-ranta_26092023-42-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4 | Anna Kahala<\/a>","rttpg_excerpt":"J\u00e4rviruoko eli Phragmites australis on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Sit\u00e4 tavataan koko maassa sek\u00e4 merien ja j\u00e4rvien rannoilla. Pohjoisimmassa Lapissa se on harvinaisempi. J\u00e4rviruokoa ei...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1605","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1605"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1605\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1609,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1605\/revisions\/1609"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1606"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1605"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1605"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1605"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}