{"id":160,"date":"2015-08-27T10:30:19","date_gmt":"2015-08-27T07:30:19","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=160"},"modified":"2015-08-27T10:30:19","modified_gmt":"2015-08-27T07:30:19","slug":"yhteistyota-pyhajarven-hyvaksi-jo-20-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2015\/08\/27\/yhteistyota-pyhajarven-hyvaksi-jo-20-vuotta\/","title":{"rendered":"Yhteisty\u00f6t\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven hyv\u00e4ksi jo 20 vuotta."},"content":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun keski\u00f6ss\u00e4 on kuntien, teollisuuden ja yhdistysten vapaaehtoisesti perustama ja rahoittama Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto. Suojelurahasto perustettiin 20 vuotta sitten vuonna 1995. Rahasto oli aikanaan ja edelleenkin hyvin poikkeuksellinen toimija, josta on otettu mallia sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailta.<\/p>\n

Pyh\u00e4j\u00e4rvi on aina ollut alueensa ihmisille eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4. Suojelurahaston synnytt\u00e4neen yhteisty\u00f6n juuret juontavat 1970-luvulla virinneeseen Turun seudun vedenottosuunnitelmaan. Suunnitelmaa vastustettiin Pyh\u00e4j\u00e4rviseudulla voimakkaasti ja j\u00e4rve\u00e4 puolustamaan perustettiin Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluyhdistys ja erilaisia toimikuntia. Toimijatahot, jotka perinteisesti miellet\u00e4\u00e4n vastakkaisiksi, mm. teollisuus ja luonnonsuojeluj\u00e4rjest\u00f6t, taistelivat ns. vesisodassa samoissa joukoissa. Vedenottohanke raukesi vuonna 1993 taloudellisiin syihin Turun kaupungin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. <\/p>\n

\"P8100027\"<\/a><\/p>\n

J\u00e4rnefelt (1928) m\u00e4\u00e4ritti Pyh\u00e4j\u00e4rven karuksi, mutta asutuksen vaikutuksesta v\u00e4hitellen rehev\u00f6ityv\u00e4ksi j\u00e4rveksi, Wikgren (1958) totesi rehev\u00f6itymisen jatkuneen, mutta hitaasti. Pyh\u00e4j\u00e4rven veden laadusta ja eli\u00f6st\u00f6st\u00e4 on joitakin tietoja jo 1900-luvun alusta. Vesiviranomaisten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen seuranta alkoi vuosina 1963\u201365. Turun vedenottosuunnitelmiin liittyen j\u00e4rvest\u00e4 tehtiin perusselvityksi\u00e4 vuosina 1977 ja 1980. Suomen Akatemian rahoittamat laajat ekologiset tutkimukset k\u00e4ynnistyiv\u00e4t vuonna 1980 ja ovat jatkuneet 2010-luvulle. Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys aloitti seurannat ja tutkimukset vuonna 1980 Turun Seudun Veden rahoituksella. Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Ky\u00f6sti Jumppanen totesi vuonna 1984, ett\u00e4 vuonna 1980 aloitettu Pyh\u00e4j\u00e4rven seurantatutkimus on paljastanut er\u00e4it\u00e4 asioita, jotka viittaavat Pyh\u00e4j\u00e4rven v\u00e4hitt\u00e4iseen rehev\u00f6itymiseen ja jotka antavat aihetta j\u00e4rven suojelun tehostamiseen. Jumppanen mainitsee sinilevien massakehityksen, kasviplanktonin perustuotannon kasvun, kalojen makuhaitat, muutokset suurkasvillisuudessa ja suurehkot ravinnevalumat vuosina 1980\u201382. Vuonna 1982 oli seurantajakson ensimm\u00e4inen vuosi, jolloin sinilevi\u00e4 esiintyi runsaina kukintoina. Jumppanen selvitti t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ansiokkaalla tavalla my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun tarvetta, merkityst\u00e4 ja mahdollisuuksia. <\/p>\n

Vuonna 1989 Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n alaisuuteen perustettiin Pyh\u00e4j\u00e4rven ekologisen tilan seurantaryhm\u00e4, jonka puheenjohtajana toimi silloinen Lounais-Suomen vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6piirin johtaja Veli-Matti Tiainen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n asiantuntijana vieraili mm. nykyinen Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen p\u00e4\u00e4johtaja Lea Kauppi. Ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6n seurauksena aloitettiin vuonna 1991 Yl\u00e4neenjokiprojekti, jonka keski\u00f6ss\u00e4 oli vesi- ja ymp\u00e4rist\u00f6piirin tarkastajan Pirkko Valpasvuo-Jaatisen perustama viljelij\u00e4ty\u00f6ryhm\u00e4. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin samanlainen ty\u00f6ryhm\u00e4 perustettiin Pyh\u00e4joelle. Nykyinen suojeluohjelman valuma-aluety\u00f6 kumpuaa vahvasti tuolloin aloitetusta yhteisty\u00f6st\u00e4 viljelij\u00f6iden kanssa.<\/p>\n

\"P8100025\"<\/a><\/p>\n

Professori Jouko Sarvalan johtama tutkimusryhm\u00e4 toteaa vuonna 1992, ett\u00e4 \u2019kansainv\u00e4lisen j\u00e4rviaineiston perusteella Pyh\u00e4j\u00e4rven silloinen ravinnekuormitus on vaarallisen korkea, l\u00e4hell\u00e4 sellaista tasoa, josta kokemuksien mukaan seuraa jyrk\u00e4sti kiihtyv\u00e4 rehev\u00f6ityminen\u2019. Sarvalan mukaan kyse ei ole j\u00e4tevesikuormituksesta, vaan vaikeasti v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4st\u00e4 hajakuormituksesta. Sarvala k\u00e4vi aktiivisesti esittelem\u00e4ss\u00e4 tuloksia alueen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille, jotka ottivat viestin rehev\u00f6itymisest\u00e4 hyvin vakavasti. Samana vuonna valmistui my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon mallinnustutkimus, jossa todettiin ett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven ulkoisen ravinnekuormituksen v\u00e4hent\u00e4mistarve on 40 %. <\/p>\n

Vesisodan loputtua vuonna 1993 virisi ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon ja alueen toimijoiden yhteinen ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 yhteisty\u00f6 ja voimavarat kohdistettaisiinkin uutta vihollista, rehev\u00f6itymist\u00e4 vastaan. Perustettiin ty\u00f6ryhm\u00e4, joka laati suojelurahaston s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja tavoitteet. P\u00e4\u00e4tettiin esitt\u00e4\u00e4 mallia, jossa valtio osallistuu vahvasti ty\u00f6n rahoitukseen, samoin alueen kunnat, teollisuus ja yhdistykset. Valtion osuutta esitettiin valtion budjettiin ja pettymys oli suuri, kun syksyll\u00e4 1994 rahoitusta ei sielt\u00e4 l\u00f6ytynyt. Valtio antoi lopulta 50 000 markan aloitusrahan, jonka turvin suojelurahastolle saatiin kuntien ja teollisuuden rahoitusosuudet ja toiminta k\u00e4ynnistyi 1.1.995.<\/p>\n

\"P5070084\"<\/a><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen toimikauden tavoite oli ulkoisen kuormituksen pys\u00e4ytt\u00e4minen. Yl\u00e4neenjoki- ja Pyh\u00e4jokity\u00f6ryhmien aloittamaa ty\u00f6t\u00e4 jatkettiin sek\u00e4 maatalouden ett\u00e4 haja-asutuksen j\u00e4tevesikuormituksen pienent\u00e4miseksi ja ty\u00f6lle saatiin korvaamaton lis\u00e4, kun Pyh\u00e4j\u00e4rvi LIFE -projekti sai my\u00f6nteisen rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vuonna 1996. Hankkeessa saatiin rakennettua ja testattua suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuormituksen v\u00e4hent\u00e4mistoimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen asukkaiden kanssa. My\u00f6s hoitokalastus k\u00e4ynnistyi vuonna 1995 Pyh\u00e4j\u00e4rven kalastusalueen ja suojelurahaston rahoittamana. Toisella toimikaudella 2000\u20132006 tavoitteena olikin sis\u00e4isen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hoitokalastuksen tehostaminen. Vuonna 2002 k\u00e4ynnistyi EU:n osarahoittama hoitokalastushanke, jossa saavutettiin merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia veden laadun parantamiseksi. Hoitokalastusta on voitu jatkaa t\u00e4h\u00e4n saakka, vuodesta 2010 rahoitus on tullut valtion budjettivaroista. Ammattikalastajien toteuttama hoitokalastus on yksi Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun kulmakivist\u00e4. <\/p>\n

EU-aikakaudella suojelurahaston perusrahoitusta on voitu tehokkaasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omarahoituksena erilaisille hankkeille, jotka muodostavat laajan Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman. Kymmenet erilaiset hankkeet ovat edist\u00e4neet Pyh\u00e4j\u00e4rven tilaa. Rehev\u00f6itymiskehityksen nousujohdanne taittui 2000-luvun alussa ja sen j\u00e4lkeen veden laatu on pysynyt kuormituksen voimakkaastakin vaihtelusta huolimatta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti hyv\u00e4n\u00e4. Hyv\u00e4n tilan yll\u00e4pito vaatii kuitenkin eritt\u00e4in paljon ty\u00f6t\u00e4 ja erityisesti samanlaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tahtoa, jolla Pyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 on aina puolustettu.<\/p>\n

Teksti on julkaistu osana Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman tiedotuslehti LAITURIa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015. Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto juhlii t\u00e4n\u00e4 vuonna 20-vuotista taivaltaan.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun keski\u00f6ss\u00e4 on kuntien, teollisuuden ja yhdistysten vapaaehtoisesti perustama ja rahoittama Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto. Suojelurahasto perustettiin 20 vuotta sitten vuonna 1995. Rahasto oli aikanaan ja…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[41,26,34,40],"class_list":["post-160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-anne-mari-ventela","tag-historia","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi"],"rttpg_featured_image_url":null,"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Erikoistutkija | Anne-Mari Ventel\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelun keski\u00f6ss\u00e4 on kuntien, teollisuuden ja yhdistysten vapaaehtoisesti perustama ja rahoittama Pyh\u00e4j\u00e4rven suojelurahasto. Suojelurahasto perustettiin 20 vuotta sitten vuonna 1995. Rahasto oli aikanaan ja...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":170,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions\/170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}