Viimeisten vuosien aikana maanviljelij\u00e4t ovat j\u00e4nnitt\u00e4neet kev\u00e4tkylv\u00f6jen j\u00e4lkeen riitt\u00e4vien sateiden tuloa. Perinteinen toive riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oikea-aikaisesta sateesta kylv\u00f6jen j\u00e4lkeen ei ole yleens\u00e4 tuonut tulosta. T\u00e4n\u00e4 vuonna kev\u00e4\u00e4n sateet ovat olleet historiallisen v\u00e4h\u00e4iset ja ELY-keskusten vesitilanneseurannan mukaan pohjavesien tasot ovat ajankohtaan n\u00e4hden enn\u00e4tyksellisen alhaalla, erityisesti Lounais-Suomessa. Samaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin pelloilla olevat pohjavesien seurantaputket. Toimivatko vanhat k\u00e4yt\u00e4nteet vai pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n viljelij\u00f6iden mietti\u00e4 omia toimiamme, jotta voimme reagoida uuteen normaaliin.<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosien kuivuusjakso ja hellekausien lis\u00e4\u00e4ntyminen johtuvat tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksesta, eik\u00e4 paluuta vanhaan ole ainakaan v\u00e4h\u00e4\u00e4n aikaan. Kev\u00e4\u00e4n kosteuden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 on osoittautunut viime vuosina hankalaksi ja orastuminen ja taimettuminen on j\u00e4\u00e4nyt harvaksi ja ep\u00e4tasaiseksi. Kev\u00e4tviljojen osalta sadonmuodostus tapahtuu juhannuksen menness\u00e4, eik\u00e4 sen j\u00e4lkeen tulevilla sateilla ole en\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, ainoastaan laatuun.<\/p>\n\n\n\n
Veden puutteeseen on mahdollista vastata kastelulla, mutta se on yleisimmin viljellyill\u00e4 satokasveilla nykymenetelmill\u00e4 yleens\u00e4 kallista saatuihin hy\u00f6tyihin n\u00e4hden. Kastelu pit\u00e4isi aloittaa ennen kuin maa on kuivunut liikaa ja kuivuuden haitta n\u00e4kyy kasveissa. Maan kosteuden reaaliaikaiseen mittaamiseen l\u00f6ytyy markkinoilta useita eri toimittajien mittareita. Hintahaitari eri mittareilla on alle satasesta tuhansiin euroihin. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n nelj\u00e4n eri toimijan antureita niin kotimaasta kuin maailmalta. Kaikki toimivat halutulla tavalla antaen saman suuntaista dataa. Mahdollisen mittarin hankinnan yhteydess\u00e4 on viljelij\u00e4n tiedett\u00e4v\u00e4 mille lohkolle, mihin lohkon osaan ja mille syvyydelle mittari asennetaan. Asennuksen j\u00e4lkeen viljelij\u00e4n on mietitt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n saadulla tiedolla tekee ja mit\u00e4 anturien data kertoo kosteustilasta.<\/p>\n\n\n\n
Viljelij\u00e4ll\u00e4 on jonkinlaiset mahdollisuudet vastata kuivuuteen kastelulla tai veden varastoinnilla peltoon. Kastelu toteutetaan yleens\u00e4 joko tykki- tai ramppikastelulla s\u00e4hk\u00f6- tai polttoainepumpun veden siirrolla. Maailmalla yleinen ja Suomessakin kokeiluasteella on Center Pivot kasteluramppi, joka kiert\u00e4\u00e4 ympyr\u00e4\u00e4 halutulla kastelualueella. Tulevaisuudessa vedensiirto tapahtuu mahdollisesti aurinkokennojen tuottaman s\u00e4hk\u00f6n avulla. Tykki ja ramppikastelun teho on rajallinen, sill\u00e4 mahdollinen aurinko ja tuuli sieppaa osan vesipisaroista, eiv\u00e4tk\u00e4 ne kulkeudu halutun kasvin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tehokkainta kastelu on \u00f6iseen aikaan viileyden ja tuulettomuuden takia.<\/p>\n\n\n\n
Suomessa viljelt\u00e4vien kasvien optimil\u00e4mp\u00f6tila on n. 18 astetta ja l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa hellerajalle kasvit siirtyv\u00e4t lepotilaan. Mittausten mukaan viime vuosien hellejaksojen aikana p\u00e4\u00e4osa peltokasveista yhteyttiv\u00e4t 00 \u2013 09 v\u00e4lisin\u00e4 aikoina ja olivat muun ajan levossa. Ei siis tarvitse ihmetell\u00e4, miksi sadot ovat alhaiset. Kuumuuteen ei oikein voi reagoida muuta kuin jalostamalla kuumuutta kest\u00e4vi\u00e4 lajikkeita.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 ty\u00f6kaluja viljelij\u00f6ill\u00e4 on vastata tuleviin viljelyhaasteisiin? S\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus ja siihen mahdollisesti liitetty mets\u00e4vesien k\u00e4ytt\u00f6 ja salaojakastelu varastoivat vett\u00e4 kasveille kriittisten kasvuaikojen yli. Mahdollisuuksien mukaan omalle tilalle sopivien kastelumenetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 kosteusmittareiden tiedon perusteella. Pellon vesitalouden parantaminen esim. lis\u00e4ojituksella (salaoja) ja pellon tasauksella. T\u00e4ll\u00f6in pelto kuivuu tasaisesti ja pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kev\u00e4tkosteus.<\/p>\n\n\n\n
Peltomittareiden avulla viljelij\u00e4 pystyy seuraamaan kosteuden lis\u00e4ksi maan l\u00e4mp\u00f6tilaa, jotta pellolle menn\u00e4\u00e4n oikeaan aikaan. Osalla mittareista, ja tulevaisuudessa enenem\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, voidaan seurata my\u00f6s ravinteiden tilaa pellossa. Osa toimijoista antaa esimerkiksi lannoitussuosituksia pellon kosteustilanteen ja s\u00e4\u00e4ennustuksien perusteella.<\/p>\n\n\n\n
Jos jotain hyv\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4riolosuhteista on, niin silloin n\u00e4kee itsekin pellon sis\u00e4isen vaihtelun, siihen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita peltoskannausta. Peltoskannaus tosin antaa tarkempaa tietoa pellon sis\u00e4isest\u00e4 vaihtelusta. Viljelij\u00e4n on kuitenkin mietitt\u00e4v\u00e4 mit\u00e4 sis\u00e4isen vaihtelun eroille on teht\u00e4viss\u00e4 ja miten. Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 esimerkiksi tarkennettu kalkitus, pellon tasaus vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 l\u00e4hte\u00e4 is\u00e4nt\u00e4kvarttaalin (sukupolvi) aikav\u00e4lin t\u00f6ihin esimerkiksi multavuuden nostoon ja sit\u00e4 kautta vedenpid\u00e4tyskyvyn parantamiseen. Viimeiset vuodet ovat opettaneet, ett\u00e4 viljelij\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4t p\u00e4\u00e4omat ovat korvien v\u00e4liss\u00e4 oleva materia sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva peltomaa. Koneet ja vempeleet ovat ainoastaan hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n. Pidet\u00e4\u00e4n pelloistamme huolta ja mietit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ja miten t\u00f6it\u00e4mme tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viimeisten vuosien aikana maanviljelij\u00e4t ovat j\u00e4nnitt\u00e4neet kev\u00e4tkylv\u00f6jen j\u00e4lkeen riitt\u00e4vien sateiden tuloa. Perinteinen toive riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oikea-aikaisesta sateesta kylv\u00f6jen j\u00e4lkeen ei ole yleens\u00e4 tuonut tulosta. T\u00e4n\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1573,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[164],"tags":[159,292,240,365,366,293],"class_list":["post-1572","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-jari-ruski","tag-ilmastonmuutos","tag-kastelu","tag-kasteluvesi","tag-kuivuus","tag-vedenhallinta","tag-alykkaat-kastelumenetelmat"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7.jpg",1024,631,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7.jpg",1024,631,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7.jpg",1024,631,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-300x185.jpg",300,185,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7.jpg",1024,631,false],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7.jpg",1024,631,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7.jpg",1024,631,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/BPohjavesi7-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Jari Ruski<\/a>","rttpg_excerpt":"Viimeisten vuosien aikana maanviljelij\u00e4t ovat j\u00e4nnitt\u00e4neet kev\u00e4tkylv\u00f6jen j\u00e4lkeen riitt\u00e4vien sateiden tuloa. Perinteinen toive riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja oikea-aikaisesta sateesta kylv\u00f6jen j\u00e4lkeen ei ole yleens\u00e4 tuonut tulosta. T\u00e4n\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1572"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1574,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1572\/revisions\/1574"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}