Yl\u00e4neenjokivarressa on jo vuosia keskusteltu vesikasvillisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Varsinainen riesa jokivarressa on isosorsimo, jonka limenvihre\u00e4 kasvusto on pikkuhiljaa vallannut enemm\u00e4n tilaa. Isosorsimon k\u00e4\u00e4rij\u00e4nvihre\u00e4t lehdet her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota Yl\u00e4neenjoella jo 2010-luvun alussa. Silloin kasvusto oli viel\u00e4 maltillista, mutta reilussa kymmeness\u00e4 vuodessa jokiuoma on kaventunut, alavirtaan vaeltavat isosorsimopaakut ovat tuttu n\u00e4ky ja rantojen kasvillisuus on paikoin hyvin yksipuolista.<\/p>\n\n\n\n
Isosorsimo tuotiin Suomeen 1800-luvulla karjan rehuksi ja koristekasviksi. Rehuna se ei kuitenkaan toiminut v\u00e4h\u00e4isten ravintoarvojensa vuoksi. Karja s\u00f6i sit\u00e4 huonosti. Lis\u00e4ksi kasvissa loisii mielell\u00e4\u00e4n nokisieni, mik\u00e4 my\u00f6s v\u00e4hensi kasvin rehuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kasvi oli kuitenkin tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Elinvoimaisena se on v\u00e4hitellen levitt\u00e4ytynyt laajalle alueelle H\u00e4meess\u00e4 ja lounaisessa Suomessa. Kuten Yl\u00e4neenjoella on huomattu, suurimmat haitat t\u00e4m\u00e4n vieraslajin esiintymisess\u00e4 ovat yksipuoliset massakasvustot, jotka syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t luonnonmukaista lajistoa. Ne muuttavat haitallisesti kalojen ja rapujen elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja aiheuttavat haittaa kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Jotain pit\u00e4\u00e4 jokivarressa siis tehd\u00e4, jotta joki olisi auki my\u00f6s tulevaisuudessa veden ja veneiden kulkea. Onneksi isosorsimon kukoistusta voi yritt\u00e4\u00e4 hillit\u00e4 ja paikallisesti my\u00f6s poistaa.<\/p>\n\n\n\n
Soveltuva rahoitus tilanteen kartoittamiseksi ja hoito-ohjeistuksen tekemiseksi l\u00f6ydettiin Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta. Hola Lake II Yl\u00e4neenjoki on osa kansainv\u00e4list\u00e4 Hola Lake II -hankekokonaisuutta, jossa etsit\u00e4\u00e4n keinoja ulkoisen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miselle, kalakantojen hoidolle, j\u00e4rviruo\u2019on hy\u00f6dynt\u00e4miselle ja vieraslajien torjuntaan. Yl\u00e4neenjokihanke keskittyy vieraslajeihin ja erityisesti viel\u00e4 isosorsimoon. Tavoitteena on kartoittaa joen isosorsimotilanne ja t\u00e4ss\u00e4 olemme saaneet hienosti apuja talkoohenkil\u00f6ilt\u00e4. Toukokuisena keskiviikkona pidetyss\u00e4 isosorsimoillassa k\u00e4vimme l\u00e4pi kartoituksen tilannetta ja viel\u00e4 l\u00f6ytyy kartoitettavia kohteita Yl\u00e4neenjoen sivu-uomista ja yl\u00e4juoksulta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 isosorsimoesiintym\u00e4t keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin joen alajuoksulle. Hankkeessa toteutetaan my\u00f6s poistopilotti alkusyksyst\u00e4 2023 ja tehd\u00e4\u00e4n niitto- ja hoito-ohjeistus asukkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ohjeistukseen ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa mm. poistomenetelmist\u00e4 ja toimia, joilla kasvin levi\u00e4mist\u00e4 voidaan jatkossa est\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Isosorsimo on 1-2,5 m korkea monivuotinen hein\u00e4kasvi. Se kasvaa hele\u00e4nvihre\u00e4n\u00e4, puolikelluvana kasvustona vesist\u00f6jen rannoilla. Sit\u00e4 voidaan tavata my\u00f6s kosteilla alueilla rannan puolella. Korsi on vankka, lehdet 5-15 mm leve\u00e4t ja alta kiilt\u00e4v\u00e4t. Lehtitupet ovat umpinaisia ja niiss\u00e4 oleva kieleke on enint\u00e4\u00e4n 4 mm pituinen ja kalvomainen. Kukinto on laaja, karhearakenteinen r\u00f6yhy, mik\u00e4 on v\u00e4ritykselt\u00e4\u00e4n kellanruskea\/kellanvihre\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2022 kes\u00e4ll\u00e4 k\u00e4ynnistynyt isosorsimokartoitus on l\u00e4htenyt hyvin k\u00e4yntiin. Joen alaosa on saatu jo melko hyvin kartoitettua, mutta joen yl\u00e4osa ja sen suurimmat sivu-uomat kaipaisivat viel\u00e4 tarkennusta. Mik\u00e4li olet kiinnostunut talkooty\u00f6st\u00e4 jokivarren isosorsimotarkkailussa, niin ole yhteydess\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituuttiin ja saat tarkempaa ohjeistusta, miten esiintymi\u00e4 kannattaa ilmoittaa ja merkit\u00e4 sek\u00e4 lomakkeen talkootuntien ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 varten. Samalla saamme tarkemman kuvan siit\u00e4, mitk\u00e4 alueet on kartoitettu.<\/p>\n\n\n\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut l\u00f6ytyv\u00e4t Puhdas vesi, paremmat ev\u00e4(\u00e4)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yl\u00e4neenjokivarressa on jo vuosia keskusteltu vesikasvillisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Varsinainen riesa jokivarressa on isosorsimo, jonka limenvihre\u00e4 kasvusto on pikkuhiljaa vallannut enemm\u00e4n tilaa. Isosorsimon k\u00e4\u00e4rij\u00e4nvihre\u00e4t lehdet her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1549,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[284,33,34,129,100],"class_list":["post-1550","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henna-ryoma","tag-isosorsimo","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-vieraslajit","tag-ylaneenjoki"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-scaled.jpg",2560,1440,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-scaled.jpg",2560,1440,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-scaled.jpg",2560,1440,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-300x169.jpg",300,169,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-1024x576.jpg",1024,576,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-1536x864.jpg",1536,864,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-2048x1152.jpg",2048,1152,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/Kesa2023_Ylaneenjoki-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Henna Ry\u00f6m\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Yl\u00e4neenjokivarressa on jo vuosia keskusteltu vesikasvillisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Varsinainen riesa jokivarressa on isosorsimo, jonka limenvihre\u00e4 kasvusto on pikkuhiljaa vallannut enemm\u00e4n tilaa. Isosorsimon k\u00e4\u00e4rij\u00e4nvihre\u00e4t lehdet her\u00e4ttiv\u00e4t huomiota...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1550","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1550"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1550\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1554,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1550\/revisions\/1554"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1550"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1550"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1550"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}