Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti osallistui reilun 10 hengen kokoukseen keskelle saaristomerta Nauvon kalasataman kupeeseen keskustelemaan kolmen puolalaisen asiantuntijan kutsumana vibrioista. Instituutin perinteiset vesienhoidolliset toimet ovat keskittyneet makean veden asioihin, ja nyt kysymys olikin nimenomaisesti suolaa vaativan, murtovesiss\u00e4 viihtyv\u00e4n organismin aiheuttamista huolista. Meill\u00e4 Satakunnassa suolapitoista merenrantaa on yli 869 kilometri\u00e4, joten t\u00e4lle alueelle mahtuu hyvin monta uimapaikkaakin. Vedet ovat viel\u00e4 kylmi\u00e4, mutta l\u00e4mpenev\u00e4t uimavedet houkuttelevat kohta uimareita. Mist\u00e4 oikein onkaan Vibrio-bakteereiden kohdalla kysymys, ja miksi n\u00e4ist\u00e4 bakteereista kannattaisi puhua nyt?<\/p>\n\n\n\n
Vibrio-bakteerit kuuluvat luonnolliseen mikrobimaailmaan vesist\u00f6iss\u00e4mme. Kaloille haitallinen V. anguilarum<\/em> on n\u00e4ist\u00e4 tavallisin ja Suomessakin sit\u00e4 tavataan erityisesti merialueiden kalanviljelylaitoksissa. Ehk\u00e4 tunnetuin ryhm\u00e4n edustajista on Vibrio cholerae<\/em>, koleraa aiheuttava otus. Onneksi kolerabakteeria ei Suomessa juuri tavata, el\u00e4inkunnassa havaintoja on viidest\u00e4 el\u00e4imest\u00e4, muun muassa kuuluisasta rannikoillemme eksyneest\u00e4 edesmenneest\u00e4 mursusta. Nauvon kokouksessa aiheena oli kuitenkin erityisesti V. vulnificus<\/em>, \u201dlihansy\u00f6j\u00e4bakteeri\u201d. Odotuksissa olevat kes\u00e4iset, yh\u00e4 pitenev\u00e4t hellekaudet voivat tuoda mukanaan uimarantavesien laatuun liittyvi\u00e4 ongelmia (https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/ymparistoterveys\/vesi\/uimarantavesi\/vibrio-suvun-bakteerit<\/a>).<\/p>\n\n\n\n Ihmisill\u00e4 vibrioosit ovat tavallisempia kuin el\u00e4imill\u00e4 (https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/infektiotaudit-ja-rokotukset\/taudit-ja-torjunta\/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o\/vibriot-ja-vibrioosi\/vibrio-choleraen-esiintyvyys-suomessa<\/a>). Useimmiten oireet voivat olla korvatulehduksen tyyppisi\u00e4, lievi\u00e4 sairastumisia tai ihon haavaumien kautta syntyneit\u00e4 iho-oireita. Vakavaksi tilanne voi muuttua henkil\u00f6ill\u00e4, jotka ovat muutoin alttiita sairastumisille ja iholla on infektioita helpottavia haavaumia. Nauvon kokouksessa kiinnostusta her\u00e4tti erityisesti ihmisten asennoituminen vibrioihin ja niiden aiheuttamaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n tautiuhkaan l\u00e4mpenev\u00e4n ilmaston my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Meill\u00e4 suurempaa huolta meri- ja j\u00e4rvialueilla uintimahdollisuuksien kannalta aiheuttavat sinilev\u00e4kukinnat, eiv\u00e4tk\u00e4 vibriot juuri viel\u00e4 huoleta. Ravinteiden kulkeutuminen vesist\u00f6ihin lis\u00e4\u00e4 sinilevien kasvua. Oleellista onkin koettaa est\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymist\u00e4 \u2013 mutta emme tunne vibrioiden lis\u00e4\u00e4ntymiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 yht\u00e4 hyvin. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 matala suolapitoisuus It\u00e4meress\u00e4 kontrolloi aika hyvin bakteerin lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, mutta l\u00e4mmin vesi voi siit\u00e4 huolimatta lis\u00e4t\u00e4 vibrioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paikallisesti vesien laatua heikent\u00e4v\u00e4sti. Nauvossa pohdittiin my\u00f6s luonnonmukaisten keinojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 bakteerien lis\u00e4\u00e4ntymisen kontrolloinnissa. On havaittu, kuinka esimerkiksi It\u00e4meress\u00e4 rannikkoalueilla kasvava meriajokas, Zostera marina<\/em>, voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vibrioiden esiintymist\u00e4 (Reusch ym. 2021, linkki: https:\/\/link.springer.com\/article\/10.1007\/s00227-021-03963-3<\/a>). Rehev\u00f6itymisen aiheuttama It\u00e4meren veden sameutuminen ja runsastuneet rihmalev\u00e4t ovat rajoittaneet meriajokkaan elintilaa. Laji on Suomessa luokiteltu silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4ksi lajiksi. P\u00e4iv\u00e4n anniksi syntyi paljon uutta mielenkiintoista pohdittavaa merenranta-alueiden ekosysteemeist\u00e4. Nauvossa oli iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 kovin hiljaista n\u00e4in toukokuussa, mutta saaristomeren turismikauteen valmistelut alkoivat jo olla n\u00e4kyvill\u00e4, kun kokouksemme p\u00e4\u00e4ttyi. Turistit alkavat parveilla vesien l\u00e4heisyydess\u00e4, kunhan vedet sopivasti l\u00e4mpenev\u00e4t. Toivotaan erinomaista uintikes\u00e4\u00e4 niin merenrannoilla kuin j\u00e4rviss\u00e4mme!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti osallistui reilun 10 hengen kokoukseen keskelle saaristomerta Nauvon kalasataman kupeeseen keskustelemaan kolmen puolalaisen asiantuntijan kutsumana vibrioista. Instituutin perinteiset vesienhoidolliset toimet ovat keskittyneet makean veden…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1523,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[142],"tags":[348,349,347],"class_list":["post-1515","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-pekka-maijala","tag-bakteerit","tag-vesistot","tag-vibriot"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM.jpg",2312,1734,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM.jpg",2312,1734,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM.jpg",2312,1734,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Nauvo_vibrio_PM-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Pekka Maijala<\/a>","rttpg_excerpt":"Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti osallistui reilun 10 hengen kokoukseen keskelle saaristomerta Nauvon kalasataman kupeeseen keskustelemaan kolmen puolalaisen asiantuntijan kutsumana vibrioista. Instituutin perinteiset vesienhoidolliset toimet ovat keskittyneet makean veden...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1515"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1515\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1524,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1515\/revisions\/1524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1523"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1515"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1515"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}