{"id":1494,"date":"2023-03-21T09:09:28","date_gmt":"2023-03-21T07:09:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1494"},"modified":"2023-03-21T09:09:29","modified_gmt":"2023-03-21T07:09:29","slug":"maatalouden-ymparistovaikutukset-globaalisti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2023\/03\/21\/maatalouden-ymparistovaikutukset-globaalisti\/","title":{"rendered":"Maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset globaalisti"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4h\u00e4n blogikirjoitukseen olen koonnut tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 tieteellinen yhteis\u00f6 on saanut selville ihmiskunnan t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 globaalista vaikutuksesta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi paneudun tarkemmin maatalouden osuuteen planetaaristen rajojen ylitt\u00e4misess\u00e4. Tavoitteena t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa on lis\u00e4t\u00e4 tietoa siit\u00e4, mitk\u00e4 maatalouden mahdollisuudet ovat ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 globaalilla tasolla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Planetaariset rajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2009 julkaistiin planetaaristen rajojen malli1<\/sup>, jossa esitell\u00e4\u00e4n 9 planetaarista rajaa, joiden sis\u00e4ll\u00e4 ihmisen toiminnan tulisi pysy\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4ksemme ihmiskunnan elinmahdollisuudet tulevaisuudessakin.  N\u00e4m\u00e4 planetaariset rajat ovat, vapaasti suomennettuna: luontokato, ilmastonmuutos, saastuminen, otsonikato, pienhiukkaset, merten happamoituminen, ravinnekuorma, juomavesi ja maank\u00e4ytt\u00f6. Luontokato on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat suurten ekosysteemien tila sek\u00e4 sukupuuttotahti. My\u00f6s ravinnekuorma on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat fosfori- ja typpikuorma.<\/p>\n\n\n\n

Uusimpien tietojen perusteella2,3<\/sup> ihmiskunta on ylitt\u00e4nyt turvarajat saastumisen, ilmastonmuutoksen, sukupuuttotahdin, maank\u00e4yt\u00f6n, fosforikuorman sek\u00e4 typpikuorman osalta (kuva 1). Turvarajan ylitt\u00e4minen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiskunta siirtyy riskivy\u00f6hykkeelle, josta ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole en\u00e4\u00e4 paluuta, ja jonka ylitt\u00e4misen j\u00e4lkeen ei tiedet\u00e4, mit\u00e4 tulee tapahtumaan. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti turvarajan ylitt\u00e4misest\u00e4 kuitenkin seuraa ihmiskunnan kannalta huonoja asioita, ennemmin kuin hyvi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"planetaariset<\/a>
Kuva 1 Planetaariset rajat vuosina 2015 ja 2022 julkaistujen tutkimusten perusteella. \u201dLicenced under CC BY-NC-ND 3.0 Credit: \u2019Azote for Stockholm Resilience Centre, based on analysis in Persson et al 2022 and Steffen et al 2015\u2019”. Kuva ladattu osoitteesta: https:\/\/www.stockholmresilience.org\/research\/planetary-boundaries.html<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maatalouden vaikutus planetaaristen rajojen ylitt\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2017 julkaistiin tutkimus4<\/sup>, jossa selvitettiin maatalouden vaikutusta planetaaristen rajojen ylitt\u00e4miseen globaalisti. Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 maataloudella on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus planetaaristen turvarajojen ylitt\u00e4miseen etenkin sukupuuttotahdin, maank\u00e4yt\u00f6n, juomaveden, fosforikuormituksen sek\u00e4 typpikuormituksen osalta (kuva 2). Maataloudella on vaikutusta planetaaristen rajojen ylitt\u00e4miseen my\u00f6s ilmastonmuutoksen osalta, joskin maatalouden osuus ilmastonmuutokseen globaalisti on v\u00e4h\u00e4isempi kuin maatalouden vaikutus luontokatoon, maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, juomaveden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai ravinnekuormaan.<\/p>\n\n\n\n

\"Maatalouden<\/a>
Kuva 2 Maatalouden vaikutukset planetaarisiin rajoihin. L\u00e4hde: Campbell B. M., Beare D. J., Bennett E. M., Hall-Spencer J. M., Ingram J. S. I., Jaramillo F., Ortiz R., Ramankutty N., Sayer J. A. ja Shindell D. 2017. Agriculture production as a major driver of the Earth system exceeding planetary boundaries. Ecology and Society, Vol. 22 (4), p. 8. https:\/\/doi.org\/10.5751\/ES-09595-220408<\/a>. Suomennetut tekstit: Oskari Lahtinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Koska maataloudella on globaalilla tasolla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, on maataloudella my\u00f6s suuri potentiaali edist\u00e4\u00e4 ihmiskunnan p\u00e4\u00e4semist\u00e4 planetaaristen turvarajojen sis\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4n tiedon motivoimana my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin LCA4FARMS \u2013 hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille -hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n satakuntalaisen maatalouden vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Hankkeen tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten l\u00e4hteet, joita kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia voidaan pienent\u00e4\u00e4 mahdollisimman tehokkaasti.<\/p>\n\n\n\n

Pysy kuulolla, sill\u00e4 jatkossa tulen siirtym\u00e4\u00e4n globaalilta tasolta Suomen ja Satakunnan maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin. Yhteisty\u00f6ll\u00e4 saavutamme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet!<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

1<\/sup>Rockstr\u00f6m J., Steffen W., Noone K., Persson \u00c5. et al. 2009. Planetary boundaries: exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society, Vol.14(2), p. 32.<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup>Steffen W., Richardson K., Rockstr\u00f6m J., Cornell S. E., et.al. 2015. Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science, Vol. 347, p. 736<\/p>\n\n\n\n

3<\/sup> Persson L., Bethanie M., Almroth C., Collins C. D., Cornell S., de Wit C. A., Diamond M. L., Fantke P., Hassell\u00f6v M., MacLeod M., Ryberg M. W., S\u00f8gaard J\u00f8rgensen P., Villarrubia-\u00a0 G\u00f3mez P., Wang Z., & Zwicky Hauschild M. 2022. Outside the Safe Operating Space of \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 the Planetary Boundary for Novel Entities. Environmental Science Technology, Vol. 56 (3), pp. 1510-1521.<\/p>\n\n\n\n

4<\/sup>Campbell B. M., Beare D. J., Bennett E. M., Hall-Spencer J. M., Ingram J. S. I., Jaramillo F., Ortiz R., \u00a0\u00a0 Ramankutty N., Sayer J. A. & Shindell D. 2017. Agriculture production as a major driver of the Earth system exceeding planetary boundaries.\u00a0Ecology and Society,\u00a0Vol. 22(4), p. 8. https:\/\/doi.org\/10.5751\/ES-09595-220408<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4h\u00e4n blogikirjoitukseen olen koonnut tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 tieteellinen yhteis\u00f6 on saanut selville ihmiskunnan t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 globaalista vaikutuksesta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi paneudun tarkemmin maatalouden osuuteen planetaaristen rajojen…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1468,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[276],"tags":[342,158,157,341],"class_list":["post-1494","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-oskari-lahtinen","tag-globaali","tag-maanviljely","tag-maatalous","tag-ymparistovaikutukset"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Oskari Lahtinen<\/a>","rttpg_excerpt":"T\u00e4h\u00e4n blogikirjoitukseen olen koonnut tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 tieteellinen yhteis\u00f6 on saanut selville ihmiskunnan t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 globaalista vaikutuksesta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi paneudun tarkemmin maatalouden osuuteen planetaaristen rajojen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1494"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1495,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1494\/revisions\/1495"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1468"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1494"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1494"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1494"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}