Vuosi l\u00e4henee loppuaan ja hieman perinteisempi talvis\u00e4\u00e4 on onneksi saapunut Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin rantamille. Vuoteen 2021 on kuitenkin mahtunut monenlaisia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, jotka tosin n\u00e4in uuden vuoden kynnyksell\u00e4 lienev\u00e4t jo suurimmaksi osaksi j\u00e4\u00e4neet unholaan. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan (Yl\u00e4neen mittausasema) kuluneen vuoden sadesumma tulee asettumaan hieman vuosien 1980-2020 keskiarvon alapuolelle. Joulukuun 19. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 oli satanut 566 mm tarkasteluv\u00e4lin keskiarvon ollessa 626 mm. Joka tapauksessa kokonaissadem\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen ollaan hyvin tavanomaisissa lukemissa eik\u00e4 se juuri kerro esimerkiksi alkukes\u00e4ll\u00e4 viljelyksi\u00e4 kurittaneesta kuivuudesta. Tarkasteltaessa kuukausikohtaisia sadem\u00e4\u00e4ri\u00e4 eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin vahvista poikkeuksellisia olosuhteita. Kes\u00e4kuu oli tarkastelujakson kahdeksanneksi kuivin ja hein\u00e4kuu viidenneksi kuivin. Pahempiakin vuosia on siis mahtunut joukkoon. Vuorokausikohtaiset sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t kuitenkin paljastavat, ett\u00e4 pahimman hellejakson aikana kuukauden jaksolla 27.6.\u201427.7. satoi ainoastaan 6,4 mm. Puutetta vedest\u00e4 siis varmasti oli monin paikoin.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hivuodet ovat monessa suhteessa her\u00e4tt\u00e4neet keskustelua vesienhallinnan merkityksest\u00e4, paitsi sadon turvaamisen my\u00f6s vesiensuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yh\u00e4 useammin havahdutaan siihen, ett\u00e4 vett\u00e4 on joko liikaa tai liian v\u00e4h\u00e4n. Liika vesi tulisi saada johdettua pois, mutta toisaalta vett\u00e4 pit\u00e4isi pysty\u00e4 varastoimaan valuma-alueella. Maa- mets\u00e4talouden vesienhallinnan hankeavustuksista (MMM ja YM) rahoitettu K\u00c4TEV\u00c4-hanke (K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntoimilla kohti Eurajoen vesist\u00f6alueen vaikuttavampaa vesienhallintaa, (https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/hanke\/kateva\/<\/a>) pyrkii osaltaan ratkomaan t\u00e4h\u00e4n liittyvi\u00e4 ongelmia. Hankkeessa kunnostetaan valuma-alueella sijaitsevia vesiensuojelun- ja hallinnan rakenteita, edistet\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouden vesiensuojelua sek\u00e4 toteutetaan peltolohkokohtaisia vesitalouden pilotteja, joilla peltomaan vesitaloutta ja kasvukuntoa pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan.<\/p>\n\n\n\n Valuma-alueelta vesist\u00f6ihin huuhtoutuvan ravinnekuorman v\u00e4hent\u00e4minen on ollut Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman keskeisimpi\u00e4 tavoitteita koko sen toiminnan ajan vuodesta 1995 alkaen. Vuosien varrella Pyh\u00e4j\u00e4rven valuma-alueelle on rakennettu l\u00e4hemm\u00e4s sata erilaista vesiensuojelutoimenpidett\u00e4, joiden tavoitteena on ollut v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rveen kulkeutuvien ravinteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. N\u00e4iden merkitys kiintoainekuormituksen hillinn\u00e4ss\u00e4, vesienpid\u00e4tyksess\u00e4 sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden turvaajana on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4. Vuonna 2021 kunnostettiin kolme vesiensuojelurakennetta Yl\u00e4neenjoen valuma-alueella. Vuotavanojan ja Imponojan altaista poistettiin sinne ker\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 kiintoainetta, ja K\u00e4rril\u00e4nojan laskeutusaltaan padon korotuksella lis\u00e4ttiin osavaluma-alueen vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4 ja kiintoaineen laskeutuskapasiteettia. Ilmastonmuutos sek\u00e4 ker\u00e4tty tutkimustieto kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 muuttuvia menetelmi\u00e4 ravinnekuormituksen hillitsemiseksi tarvitaan, ja ty\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4n eteen on jo toki tehtykin vuosia. Perinteiset uomissa toteutettavat vesiensuojelukeinot ovat melko tehottomia esimerkiksi liukoisten ravinteiden pid\u00e4tt\u00e4miseksi valumavesist\u00e4. Parasta olisikin, ett\u00e4 ravinteet saadaan pysym\u00e4\u00e4n mahdollisimman tehokkaasti pellossa kasvien hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kun viljelymaan kasvukunto ja vesitalous ovat kunnossa, edist\u00e4v\u00e4t ne my\u00f6s ravinteiden pysymist\u00e4 pellossa. Maanparannusaineista (rakennekalkki, kuidut ja kipsi) on saatu lupaavia tuloksia l\u00e4hivuosien tutkimusprojekteissa, ja vastik\u00e4\u00e4n julkaistu viljelij\u00e4n opas helpottaa viljelij\u00f6iden ty\u00f6t\u00e4 oikean maanparannusaineen valitsemiseksi (https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/julkaisu\/kipsi-kuitu-ja-rakennekalkki-opas-viljelijoille\/<\/a>). Toivottavaa olisikin, ett\u00e4 maanparannusaineiden k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyisi merkitt\u00e4v\u00e4sti tarjoten helpotusta niin viljelij\u00f6ille kuin vesist\u00f6illekin. Pelkill\u00e4 maanparannusaineilla ei kuitenkaan ihmeisiin pystyt\u00e4 vaan muutkin peltolohkoilla teht\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa. Maan vesitaloudesta ja kasvukunnosta huolehtivat toimet kuten s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitus, syv\u00e4kuohkeutus ja riitt\u00e4v\u00e4 viljelykierto ovat paitsi ilmastoon sopeutuvaa ruoantuotantoa my\u00f6s modernia vesiensuojelua.<\/p>\n\n\n\n Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuosi l\u00e4henee loppuaan ja hieman perinteisempi talvis\u00e4\u00e4 on onneksi saapunut Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin rantamille. Vuoteen 2021 on kuitenkin mahtunut monenlaisia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, jotka tosin n\u00e4in uuden vuoden kynnyksell\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1475,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[333,335,336,33,193,334],"class_list":["post-1474","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-harjoittelija-lauri-anttila","tag-kateva","tag-maanparannus","tag-maanparannusaineet","tag-pyhajarven-puolesta","tag-valuma-aluetyo","tag-vesiensuojelun-tehostamisohjelma"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/joulu21_kateva_LA-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Lauri Anttila<\/a>","rttpg_excerpt":"Vuosi l\u00e4henee loppuaan ja hieman perinteisempi talvis\u00e4\u00e4 on onneksi saapunut Pyh\u00e4j\u00e4rvenkin rantamille. Vuoteen 2021 on kuitenkin mahtunut monenlaisia s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4, jotka tosin n\u00e4in uuden vuoden kynnyksell\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1474","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1474"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1474\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1477,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1474\/revisions\/1477"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1474"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1474"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1474"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}