{"id":1470,"date":"2023-02-13T12:17:47","date_gmt":"2023-02-13T10:17:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1470"},"modified":"2023-02-13T12:17:49","modified_gmt":"2023-02-13T10:17:49","slug":"mita-yhteista-on-makeanhimolla-ja-luonnon-monimuotoisuudella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2023\/02\/13\/mita-yhteista-on-makeanhimolla-ja-luonnon-monimuotoisuudella\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 yhteist\u00e4 on makeanhimolla ja luonnon monimuotoisuudella?"},"content":{"rendered":"\n<p>N\u00e4in syd\u00e4ntalvella on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 hetkeksi muistelemaan suomalaisille rakasta ja verrattain harvinaista vuodenaikaa: kes\u00e4\u00e4. Talvihan on joka vuosi, mutta kes\u00e4st\u00e4 saamme nauttia vain kerran vuodessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Juhannusperinteisiimme kuuluu sitoa kukkakimppu, johon ainakin joidenkin uskomusten mukaan kuuluu solmia seitsem\u00e4\u00e4 erilaista kukkalajia. Yksilajinen kukkakimppu on yksinkertaisuudessaan kaunis, mutta kiinnostavuudessaan h\u00e4vi\u00e4\u00e4 lajienkirjossa loistavalla monikukkaiselle- ja lajiselle kimpulle. Monilajinen kimppu on olemukseltaan katseen kiinnitt\u00e4v\u00e4, v\u00e4rik\u00e4s ja vallattomuudessaan innostava.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160630_165936874_iOS-scaled.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160630_165936874_iOS-1024x768.jpg\" alt=\"Tienpientareen monimuotoisuutta\" class=\"wp-image-1469\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuten me ihmisetkin, pit\u00e4\u00e4 muutkin luonnoneli\u00f6t ja oliot monilajisista luonnon \u201dkukkakimpuista\u201d. Luonnossa esiintyv\u00e4t \u201djuhannuskimppumme\u201d ovat toimivan ekosysteemin t\u00e4rkeit\u00e4 rakenneosia, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toistensa toimintaa ja tarjoavat esimerkiksi ravintoa eri lajeille. N\u00e4it\u00e4 meid\u00e4n luontomme juhannuskimppuja ovat esimerkiksi niityt, kedot, purot ja pientareet, mets\u00e4t ja kaikki muut luonnon erilaiset osat aina aurinkoon ja sen s\u00e4teilyyn asti. N\u00e4ist\u00e4 ekosysteemin eri osasista syntyy ekosysteemipalvelut.<\/p>\n\n\n\n<p>Ravinnontuottaminen kuuluu ekosysteemipalveluiden tarjoamiin tuotantopalveluihin. Ekosysteemipalvelut tarjoavat my\u00f6s yll\u00e4pitopalveluita (esimerkiksi fotosynteesi), s\u00e4\u00e4telypalveluita (veden puhdistus, ilmaston s\u00e4\u00e4tely) ja kulttuuripalveluita (luontokokemukset, esteettisyys, virkistys). Yksitt\u00e4inen asia voi kuulua samaan aikaan moneen ekosysteemipalveluun; esimerkiksi juhannuskimppumme kuuluu kulttuuripalveluihin sen esteettisyyden ja virkistysarvon takia, mutta jos ker\u00e4\u00e4m\u00e4mme kasvit ovat sattumoisin villiyrttej\u00e4, toteutuu my\u00f6s tuotantopalvelu ravinnon keruuna.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten monet meist\u00e4 ovat varmasti kokeneet, haluamme usein suolaisen p\u00e4\u00e4ruoan j\u00e4lkeen pienen makean j\u00e4lkiruoan. En ole ravitsemustieteilij\u00e4, mutta olen kuullut teorian, ett\u00e4 pienen makupalan hamuaminen p\u00e4\u00e4ruoan j\u00e4lkeen on osa ihmisen vaistoa varmistaa ravinnon monipuolisuus. Todenn\u00e4k\u00f6isesti kaipaisimme luonnon tarjoamia vitamiinirikkaita marjoja tai hedelmi\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aterian ravinnevaatimuksia. Meid\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4mme ei siis tyydyt\u00e4 yksipuolinen ravinto, vaan isohkonkin perunamuusiannoksen j\u00e4lkeen toivoisimme silti viel\u00e4 jotain muuta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-scaled.jpg\"><img decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160729_095318625_iOS-1024x768.jpg\" alt=\"Loppukes\u00e4inen peltomaisema\" class=\"wp-image-1468\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Pelto on ihmisen voimakkaasta vaikutuksesta ja muokkaamisesta huolimatta itsess\u00e4\u00e4n edelleen valtavan t\u00e4rke\u00e4 osa paikallista ekosysteemi\u00e4 ja siten edelleen riippuvainen ekosysteemin tarjoamista palveluista ja n\u00e4in ollen itse tarjoamassa meille ekosysteemipalveluitaan. Esimerkiksi maaper\u00e4n monimuotoisen mikrobiston on katsottu hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n ruoantuotantoa muun muassa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kilpailua potentiaalisille patogeeneille eli taudinaiheuttajille. Maaper\u00e4n mikrobisto on my\u00f6s eritt\u00e4in oleellisesti mukana orgaanisen aineksen hajottamisessa ja ravinteiden luovuttamisessa viljelykasveille kelvolliseen muotoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Maatalouden monimuotoisella viljelykierroilla ja kasvilajivalikoimalla voidaan vaikuttaa pelto- ja maisematason monimuotoisuuteen tavalla, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4llemme ehdottomia ekosysteemipalveluita. Kuten ihmiset, pellot ja maaseutumaisematkin tarvitsevat v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4ns\u00e4 monipuolisempaa ravintoa, voidakseen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 monimuotoista luontoa ja pit\u00e4\u00e4 ekosysteemin osaset liukkaasti liikkeess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden teemojen parissa p\u00e4\u00e4see allekirjoittanut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin uudessa hankkeessa \u201dBiodiversiteetin tarjoamien ekosysteemipalvelujen k\u00e4yt\u00f6n tehostaminen Satakunnan maatiloilla\u201d. Muitakin monimuotoisia hankekuulumisia l\u00f6ytyy jatkossakin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 blogista ja instituutin muista kanavista. J\u00e4\u00e4 kuulolle!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>N\u00e4in syd\u00e4ntalvella on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 hetkeksi muistelemaan suomalaisille rakasta ja verrattain harvinaista vuodenaikaa: kes\u00e4\u00e4. Talvihan on joka vuosi, mutta kes\u00e4st\u00e4 saamme nauttia vain kerran vuodessa&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1467,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[327],"tags":[329,330,331,157,332,328,264],"class_list":["post-1470","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-sanna-lipping","tag-biodiversiteetti","tag-ekosysteemi","tag-ekosysteemipalvelut","tag-maatalous","tag-maatilat","tag-monimuotoisuus","tag-viljely"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/02\/20160614_094334272_iOS-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/asiantuntija-sanna-lipping\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Sanna Lipping<\/a>","rttpg_excerpt":"N\u00e4in syd\u00e4ntalvella on hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 hetkeksi muistelemaan suomalaisille rakasta ja verrattain harvinaista vuodenaikaa: kes\u00e4\u00e4. Talvihan on joka vuosi, mutta kes\u00e4st\u00e4 saamme nauttia vain kerran vuodessa....","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1470"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1473,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions\/1473"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1467"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}