{"id":1456,"date":"2023-01-16T08:27:26","date_gmt":"2023-01-16T06:27:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1456"},"modified":"2023-01-16T08:27:27","modified_gmt":"2023-01-16T06:27:27","slug":"pienvesi-helmi-ennallistamistoimintaa-uhanalaisen-pienvesiluonnon-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2023\/01\/16\/pienvesi-helmi-ennallistamistoimintaa-uhanalaisen-pienvesiluonnon-puolesta\/","title":{"rendered":"Pienvesi-HELMI \u2013 Ennallistamistoimintaa uhanalaisen pienvesiluonnon puolesta"},"content":{"rendered":"\n<p>Pienvedet muodostavat ainutlaatuisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Niihin lukeutuvat purot, norot, l\u00e4hteet, l\u00e4hteik\u00f6t, fladat ja kluuvij\u00e4rvet. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 luontotyyppej\u00e4, joiden lajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia lajeja. Ne ovat my\u00f6s keskeinen osa veden kiertokulkua, ja ne vaikuttavat suoraan valuma-alueen suurempien vesist\u00f6jen tilaan. Pienvesien suojelulle on tarvetta, sill\u00e4 ne ovat valtakunnallisesti heikossa kunnossa. Kansallisen uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomen sis\u00e4vesien ja rantojen luontotyypeist\u00e4 uhanalaisimpia ovat pienvesiin kuuluvat virtavedet ja l\u00e4hteik\u00f6t. Pienvedet ovat herkki\u00e4 veden laadun ja ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksille. Maa- ja mets\u00e4talous sek\u00e4 rakentaminen ovat keskeisimpi\u00e4 syit\u00e4 pienvesien tilan heikkenemiseen. Erityisesti maankuivatus, uittoperkaukset, vedenotto ja rehev\u00f6ityminen ovat vaikuttaneet pienvesiin negatiivisesti. Heikentyneiden pienvesien tilaa voidaan parantaa kunnostus- ja ennallistamistoimilla, ja n\u00e4in edist\u00e4\u00e4 pienvesien palautumista kohti luonnontilaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti on mukana Pienvesi-HELMI -hankkeessa, jossa ennallistetaan, suunnitellaan ja inventoidaan pienvesi\u00e4 Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa ja Lapissa vuosina 2022 ja 2023. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteiden lis\u00e4ksi tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 pienvesiin ja niiden tilan parantamiseen liittyv\u00e4\u00e4 tietoisuutta. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n menetelmi\u00e4, opitaan ja innostetaan eri tahoja pienvesien tilan parantamiseen. Hanketta koordinoi Suomen vesist\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja se toteutetaan yhdess\u00e4 Keski-Suomen vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n, L\u00e4nsi Uudenmaan vesi ja ymp\u00e4rist\u00f6 ry:n ja Valonian kanssa. Hanke on saanut p\u00e4\u00e4rahoituksensa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ja maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmasta, jonka tavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elint\u00e4rkeit\u00e4 ekosysteemipalveluja. Lis\u00e4ksi hanketta ovat rahoittaneet Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelma, JOKIohjelma, Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6, Simon ja Saarij\u00e4rven kunnat sek\u00e4 Suomen vesist\u00f6s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr.<\/p>\n\n\n\n<p>Osana hanketta Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti suunnittelee ja toteuttaa kunnostustoimenpiteit\u00e4 mm. Myllyumpaidanojalla, joka on yksi Pyh\u00e4joen latvahaaroista. Oja saa alkunsa S\u00e4kyl\u00e4nharjun l\u00e4nsipuolen soilta ja virtaa mets\u00e4- ja peltoalueiden kautta Pyh\u00e4joen p\u00e4\u00e4uomaan, joka laskee Pyh\u00e4j\u00e4rveen. Uomaa on paikoin perattu ja alaosalle on kertynyt hiekkaa ja kiintoainesta. Toteutettavilla kunnostuksilla edistet\u00e4\u00e4n vesieli\u00f6st\u00f6n vaellusmahdollisuuksia sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6n monimuotoisuutta ennen kaikkea kalojen ja vesiselk\u00e4rangattomien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pyh\u00e4joessa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n taimenkannan lis\u00e4ksi elinymp\u00e4rist\u00f6kunnostukset parantavat esimerkiksi pieniss\u00e4 puroissa viihtyvien pikkunahkiaisen ja kymmenpiikin elinmahdollisuuksia. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/Pienvesi-HELMI-Ahmasoja-scaled.jpg\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/Pienvesi-HELMI-Ahmasoja-768x1024.jpg\" alt=\"Ahmasoja\" class=\"wp-image-1455\"\/><\/a><\/figure>\n\n\n\n<p>Hankkeeseen kuuluu my\u00f6s kaksi muuta kohdetta Eurajoen vesist\u00f6alueella. Ahmasj\u00e4rvest\u00e4 Eurajokeen laskevan Ahmasojan kunnostustarpeita kartoitettiin viime syksyn\u00e4, ja ker\u00e4tty\u00e4 tietoa tullaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevina vuosina JOKIohjelman toiminnassa. Toisessa kohteessa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti suunnittelee ja toteuttaa Omassuon reuna-alueella sijaitsevan l\u00e4hteen ennallistamisen. L\u00e4hdett\u00e4 on aikanaan muokattu vedenoton tarpeisiin, mink\u00e4 lis\u00e4ksi l\u00e4hteeseen ovat vaikuttaneet l\u00e4hialueen ojitukset. Omassuon suojeltu avosuoalue on valtakunnallisestikin merkitt\u00e4v\u00e4 sielt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n perhoslajiston, ennen kaikkea suovenhokkaan, johdosta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan vanhemmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/default10.asp?active_page_id=155\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pienvedet muodostavat ainutlaatuisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Niihin lukeutuvat purot, norot, l\u00e4hteet, l\u00e4hteik\u00f6t, fladat ja kluuvij\u00e4rvet. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 luontotyyppej\u00e4, joiden lajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1454,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[281],"tags":[322,323,320,321,33,34,99],"class_list":["post-1456","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-essi-kiiskinen","tag-elinymparistoohjelma","tag-helmi","tag-pienvesi","tag-pienvesi-helmi","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarven-valuma-alue"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia.jpg",1200,1600,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia.jpg",1200,1600,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia.jpg",1200,1600,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-225x300.jpg",225,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia.jpg",1200,1600,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/PienvesiHELMI-Myllyumpojan-kynnyksia-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/asiantuntija-essi-kiiskinen\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Essi Kiiskinen<\/a>","rttpg_excerpt":"Pienvedet muodostavat ainutlaatuisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Niihin lukeutuvat purot, norot, l\u00e4hteet, l\u00e4hteik\u00f6t, fladat ja kluuvij\u00e4rvet. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 luontotyyppej\u00e4, joiden lajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1456"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1457,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1456\/revisions\/1457"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1456"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1456"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1456"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}