{"id":1440,"date":"2022-12-19T08:22:35","date_gmt":"2022-12-19T06:22:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1440"},"modified":"2022-12-19T11:57:55","modified_gmt":"2022-12-19T09:57:55","slug":"kohti-kestavaa-metsatalouden-vesiensuojelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2022\/12\/19\/kohti-kestavaa-metsatalouden-vesiensuojelua\/","title":{"rendered":"Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden vesiensuojelua"},"content":{"rendered":"\n

Vesist\u00f6t ovat luonnostaankin valuma-alueidensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja maank\u00e4yt\u00f6n historia heijastuu vesist\u00f6jen vedenlaatuun ja veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Suomi on el\u00e4nyt metsist\u00e4 ja maamme kehitys on ollut sidoksissa tehokkaaseen metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutuksista on keskusteltu vuosikymmeni\u00e4 ja paljon on tehty esimerkiksi virtavesien osalta, kun perattuja uomia on palautettu uittoja edelt\u00e4neeseen tilaan. Kuitenkin vasta viime aikoina katseet ovat k\u00e4\u00e4ntyneet toden teolla metsiin vesist\u00f6jen hyv\u00e4\u00e4n tilaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien tavoitteiden ja niit\u00e4 tukevan viimeisimm\u00e4n tutkimustiedon my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4talouden vesiensuojelu ei ole yht\u00e4l\u00f6n\u00e4 kovin helppo, sill\u00e4 vaakakupissa painaa vesien hyv\u00e4n tilan lis\u00e4ksi muun muassa energiakriisi, huoltovarmuus ja mets\u00e4teollisuus. Lis\u00e4ksi ilmastonmuutoksen tuomat s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t aiheuttavat uudenlaista ep\u00e4varmuutta ja harmia vesiensuojelussa.  Edell\u00e4 mainittuihin seikkoihin pyrit\u00e4\u00e4n tarttumaan Suomen Mets\u00e4keskuksen vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 VesiKest\u00e4v\u00e4-hankkeessa, jossa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti on mukana vesiensuojelun asiantuntijana. Hankkeeseen on saatu rahoitusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta (YM) ja hanketta valvoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.<\/p>\n\n\n\n

Eurajoen vesist\u00f6alueella on tehty pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvaa vesiensuojeluty\u00f6t\u00e4 maatalouden ja j\u00e4tevesien osalta. Nyt t\u00e4t\u00e4 kaikkia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintatapaa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouden vesiensuojeluty\u00f6ss\u00e4. Elokuussa 2022 alkaneessa VesiKest\u00e4v\u00e4-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n Eurajoen vesist\u00f6alueen mets\u00e4talouden vesienhallintaa ja -suojelua alueen metsien taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset seikat huomioiden. Kaksivuotisessa hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s vahvistamaan maa- ja mets\u00e4talouden sopeutumista muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin.<\/p>\n\n\n\n

\"Mets\u00e4oja\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntien ja muiden yhteis\u00f6jen mets\u00e4mailta kohteita, joissa voidaan hankkeen aikana suunnitella ja toteuttaa peitteist\u00e4 mets\u00e4nkasvatusta ja joutomaiden metsityst\u00e4 sek\u00e4 perinteisi\u00e4 vesiensuojelumenetelmi\u00e4, kuten kaksitasouomia ja kosteikkoja. Peitteinen mets\u00e4nkasvatus pit\u00e4\u00e4 nimens\u00e4 mukaisesti mets\u00e4n peitteisen\u00e4 puunkorjuusta huolimatta, jolloin mets\u00e4n luontainen vesitalous s\u00e4ilyy ja ojituksen tarve v\u00e4henee. Joutomaiden metsitys parantaa alueen vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4, lis\u00e4\u00e4 puiden kautta tapahtuvaa haihduntaa ja kohentaa maisema-arvoja. Kaikilla hankkeen toimenpiteill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n Eurajoen vesist\u00f6alueen tulva- ja kuivuushuippuja ja kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rveen ja Selk\u00e4mereen.<\/p>\n\n\n\n

Eurajoen vesist\u00f6alueen kunnat ovat l\u00e4hteneet ilahduttavan aktiivisesti mukaan hankkeeseen. K\u00e4ytyjen keskustelujen perusteella kunnat kantavat vastuuta metsiens\u00e4 taloudellisesta, ekologisesta, virkistysk\u00e4yt\u00f6llisest\u00e4 ja esteettisest\u00e4 p\u00e4\u00e4omasta ja hankkeen tarjoama apu ja mahdollisuudet n\u00e4htiin kunnissa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Loppuvuodesta toteutettujen kuntatapaamisten ja niit\u00e4 seuranneiden maastok\u00e4yntien yhteydess\u00e4 l\u00f6ydettiin useita jatkuvan kasvatuksen kohteita, metsityskohteita sek\u00e4 mahdollinen kohde kaksitasouomalle. Lis\u00e4ksi sopiva kosteikon paikkakin on jo katsottuna. Potentiaalisten kohteiden kartoittaminen jatkuu vuodenvaihteen j\u00e4lkeen ja ensimm\u00e4isi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n toteuttamaan toivon mukaan jo kuluvan talven aikana. Edell\u00e4 mainituilla pilottikohteilla tullaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6n\u00e4yt\u00f6stapahtumia ja niit\u00e4 tullaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n koulutus- ja neuvontakohteina viel\u00e4 hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4kin. Lis\u00e4ksi pilottikohteista tehd\u00e4\u00e4n digitaaliset tarinakartat ja hankkeen keskeiset opit ja tulokset kootaan Metsien vesienhallinta osana ilmastonmuutokseen sopeutumista<\/em> -nimiseksi oppaaksi. Kaikilla edell\u00e4 mainituilla toimilla pyrit\u00e4\u00e4n tuomaan yksityisen mets\u00e4nomistajan tietoon menetelmi\u00e4, joilla oman mets\u00e4n ja siell\u00e4 teht\u00e4vien toimenpiteiden vesist\u00f6vaikutuksia voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 taloudelliset ja muut realiteetit huomioiden.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan vanhemmat jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vesist\u00f6t ovat luonnostaankin valuma-alueidensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja maank\u00e4yt\u00f6n historia heijastuu vesist\u00f6jen vedenlaatuun ja veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Suomi on el\u00e4nyt metsist\u00e4 ja maamme kehitys on ollut sidoksissa tehokkaaseen…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1438,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[310],"tags":[312,33,34,193,314,20,316,313,311],"class_list":["post-1440","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-ville-kangasniemi","tag-metsatalous","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-valuma-aluetyo","tag-vedenvuoro","tag-vesiensuojelu","tag-vesiensuojeluntehostamisohjelma","tag-vesiensuojelutoimenpiteet","tag-vesikestava"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-scaled.jpg",1920,2560,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-scaled.jpg",1920,2560,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-scaled.jpg",1920,2560,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-225x300.jpg",225,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-1536x2048.jpg",1536,2048,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/20220608_083125_Elli-Peltovirta-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Ville Kangasniemi<\/a>","rttpg_excerpt":"Vesist\u00f6t ovat luonnostaankin valuma-alueidensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja maank\u00e4yt\u00f6n historia heijastuu vesist\u00f6jen vedenlaatuun ja veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Suomi on el\u00e4nyt metsist\u00e4 ja maamme kehitys on ollut sidoksissa tehokkaaseen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1440","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1440"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1440\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1444,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1440\/revisions\/1444"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1438"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1440"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1440"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1440"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}