{"id":1404,"date":"2022-11-17T14:47:15","date_gmt":"2022-11-17T12:47:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1404"},"modified":"2022-11-24T13:48:31","modified_gmt":"2022-11-24T11:48:31","slug":"puu-puhdistaa-ja-ruokkii-vesistojen-eliostoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2022\/11\/17\/puu-puhdistaa-ja-ruokkii-vesistojen-eliostoa\/","title":{"rendered":"Puu puhdistaa ja ruokkii vesist\u00f6jen eli\u00f6st\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Jokea ja j\u00e4rvien rantoja pitkin meloessa tai soudellessa rantavy\u00f6hykkeen merkitys avautuu aivan eri tavalla kuin maalta katsottaessa. Rannat voivat vaihdella avoimesta hiekka- tai kalliorannasta rehev\u00e4\u00e4n lehtoon tai kosteusoloiltaan vaihtelevaan ja kasvillisuudeltaan runsaaseen rantaluhtaan. Rantapuusto- ja pensaikko tuovat vaihtelua rantojen rakenteeseen sek\u00e4 valaistukseen.<\/p>\n\n\n\n

Rannat ovat vaihettumisvy\u00f6hykkeit\u00e4 veden ja maan v\u00e4lill\u00e4. Niill\u00e4 el\u00e4\u00e4 kasvi- ja el\u00e4inlajistoa, jotka ovat sopeutuneet vedenkorkeuden ja kosteusolojen vaihteluihin. Maisemaltaan ja luonnonoloiltaan vaihtelevat rannat ovat olennainen osa monimuotoista vesiluontoamme.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Puustoinen tai pensaikkoinen rantavy\u00f6hyke varjostaa rantoja, mik\u00e4 ehk\u00e4isee l\u00e4mp\u00f6tilan nousua helteell\u00e4 suojaten rapu- ja kalakantoja l\u00e4mp\u00f6rasitukselta sek\u00e4 my\u00f6s tarjoavat ruokailu- ja piilopaikkoja kalastolle ja muulle eli\u00f6st\u00f6lle. Ilmastonmuutoksen edetess\u00e4 varjostuksen merkitys kasvaa entisest\u00e4\u00e4n etenkin pieniss\u00e4 joissa ja puroissa. Rantojen lepikot ja pajukot tarjoavat piilo- ja pesim\u00e4paikkoja my\u00f6s linnustolle. Erityisesti pajut viihtyv\u00e4t rannoilla ja sanotaankin, ett\u00e4 vesi on pajun sielu. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pajupensaikossa p\u00f6risee ja surisee: Varhain kukkivat pajut ovat korvaamaton ravinnonl\u00e4hde kimalaisille ja muille aikaisille hy\u00f6nteisille, kun muuta sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 on saatavilla niukasti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Pensailla ja puilla on erityisen t\u00e4rke\u00e4 merkitys my\u00f6s jokipenkereen koossa pit\u00e4misess\u00e4: niiden juurakot sitovat rantapenkereen maata, jolloin vaihtelevat virtaukset eiv\u00e4t vie maa-ainesta menness\u00e4\u00e4n ja v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n penkereiden sortumiselta. Rantojen kasvillisuus sitoo my\u00f6s maalta huuhtoutuvia ravinteita. Puulajeista esimerkiksi tervalepp\u00e4 viihtyy kosteilla ranta-alueilla ja kest\u00e4\u00e4 hyvin hetkellisi\u00e4 tulvia. Lehtipuut ja pensaat ovat sek\u00e4 maisemallisesti ett\u00e4 ekologisesti arvokkaita. Ravut ja pohjael\u00e4imet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pudonneita lehti\u00e4 ravintonaan, mik\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s niit\u00e4 ravintonaan k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 kaloja.<\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina on kokeiltu ja tutkittu puuaineksen merkityst\u00e4 vesienhoidossa. Rannoilla ja uomissa olevan puuaineksen on havaittu puhdistavan vett\u00e4, lis\u00e4\u00e4v\u00e4n vesiluonnon monimuotoisuutta ja parantavan kalakantojen tilaa. Uppopuurakenteiden pinnalle kehittyi biofilmi ja sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 eli\u00f6st\u00f6. Yhdess\u00e4 ne suodattavat vedest\u00e4 my\u00f6s ravinteita, humusta ja metalleja.  Parhaimmillaan puuaineksesta tehdyill\u00e4 vesiensuojelurakenteilla on saatu aikaan jopa l\u00e4hes 80 % kiintoainesv\u00e4henem\u00e4 ja 40 % ravinnepitoisuuksien v\u00e4henem\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Puut ja pensaat ovat siis kalojen ja muun vesieli\u00f6st\u00f6n huoltovarmuuden perusta: ne antavat elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 suojaa ja ravintoa. Maltillinen puiden tai pensaiden poisto on toki joissain tapauksissa tarpeellista, mutta t\u00e4ydellisell\u00e4 raivauksella voi olla eritt\u00e4in haitalliset seuraukset. Ennen kuin l\u00e4htee rannalle ahkeroimaan raivaussahan kanssa, kannattaa mietti\u00e4 tarkkaan, onko se aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Muuta raivattavaa vesist\u00f6jen rannoille sen sijaan riitt\u00e4\u00e4, nimitt\u00e4in ne viheli\u00e4iset vieraslajit. Asiantuntija-apua rannan hoidon suunnitteluun on tarvittaessa saatavissa esimerkiksi Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutista.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jokea ja j\u00e4rvien rantoja pitkin meloessa tai soudellessa rantavy\u00f6hykkeen merkitys avautuu aivan eri tavalla kuin maalta katsottaessa. Rannat voivat vaihdella avoimesta hiekka- tai kalliorannasta rehev\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1401,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[301,302,33,26,34],"class_list":["post-1404","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teija-kirkkala","tag-kasvillisuus","tag-puusto","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/20170816_115358-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Toiminnanjohtaja | Teija Kirkkala<\/a>","rttpg_excerpt":"Jokea ja j\u00e4rvien rantoja pitkin meloessa tai soudellessa rantavy\u00f6hykkeen merkitys avautuu aivan eri tavalla kuin maalta katsottaessa. Rannat voivat vaihdella avoimesta hiekka- tai kalliorannasta rehev\u00e4\u00e4n...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1404"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1405,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions\/1405"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}