{"id":1359,"date":"2022-08-10T14:37:36","date_gmt":"2022-08-10T11:37:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1359"},"modified":"2022-11-24T13:49:33","modified_gmt":"2022-11-24T11:49:33","slug":"kannattaako-kastelu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2022\/08\/10\/kannattaako-kastelu\/","title":{"rendered":"Kannattaako kastelu?"},"content":{"rendered":"\n<p>Yleisesti tiedostetaan kastelun positiiviset vaikutukset kasvien kasvuun peltoviljelyss\u00e4. Kasvukauden aikainen sadanta ei aina riit\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viljelykasvin satopotentiaalia ja vaikka kasvukauden aikainen sadanta olisikin kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4, niin sateiden v\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisuus usein haittaa kasvin optimaalista kasvua. &nbsp;Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on kehitetty useita erityyppisi\u00e4 kasteluj\u00e4rjestelmi\u00e4 tihkukastelusta kasteluramppeihin, joilla pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan kasvien erityppisiin tarpeisiin parhaiten. Suomessa on my\u00f6s runsaiden vesist\u00f6jen ansiosta mahdollisuus keinokastelulle suurelle osalle peltoviljelyalasta. N\u00e4ist\u00e4 tosiseikoista huolimatta kastelu ei ole yleistynyt Suomessa. Niin maanviljelyss\u00e4 kuin muussakin yritystoiminnassa toimintaa ohjaa taloudellinen tulos ja t\u00e4ten p\u00e4\u00e4t\u00f6s kastelusta tehd\u00e4\u00e4n useimmiten kannattavuuslaskelmien kautta. T\u00e4ss\u00e4 blogissa pohditaan kastelun kannattavuustekij\u00f6it\u00e4 ja problematiikkaa aiheen talouslaskelmien ymp\u00e4rill\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Riippuen kastelulaitetyypist\u00e4 ja kasteltavasta kasvista merkitt\u00e4v\u00e4 osuus kastelun kustannuksista koostuu laitteiston p\u00e4\u00e4omakustannuksen kautta. Muuttuvista kustannuksista merkitt\u00e4vin on usein polttoainekustannus, jonka hinta saattaa vaihdella todetusti merkitt\u00e4v\u00e4sti lyhyell\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4. Kastelun aiheuttamat tulonlis\u00e4ykset aiheutuvat p\u00e4\u00e4osin suuremman myyt\u00e4v\u00e4n sadon seurauksena ja joissain tapauksissa my\u00f6s parantuneen laadun aiheuttaman hinnannousun my\u00f6t\u00e4. Suuremman sadon tuomaan tulonlis\u00e4ykseen vaikuttaa suoraan lopputuotteesta saatava hinta, joka vuosittain suomalaisissa maataloustuotteissa saattaa vaihdella runsaastikin. My\u00f6s kastelulla saatava satovaste vaihtelee huomattavasti kasvukauden s\u00e4\u00e4olojen mukaan. N\u00e4iss\u00e4 asioissa tiivistyy kastelulaitteiston investointilaskelmien problematiikka, kun ainoa l\u00e4hes varma tieto laskelmia tehdess\u00e4 on laitteen vaatima investointikustannus. Pitk\u00e4\u00e4n vakaana pidetyn korkotason heittelyt tuovat haasteen nyky\u00e4\u00e4n jopa t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Investointilaskelmissa tukeudutaan useimmiten valtakunnallisiin tai alueellisiin keskiarvoihin sadon arvon ja arvioidun saatavan sadonlis\u00e4n suhteen, mutta t\u00e4ss\u00e4 asiassa t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 roolissa on maanviljelij\u00e4 itse, joka pystyy arvioimaan parhaiten viljelemiens\u00e4 peltojen ja tuottamiensa kasvien satopotentiaalin. Jos kastelusta teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 teetet\u00e4\u00e4n ulkopuolisella ty\u00f6voimalla, on ty\u00f6voimakustannus suoraviivaista laskea. Jos taas ty\u00f6 perustuu yritt\u00e4j\u00e4n omaan ty\u00f6h\u00f6n, on yritt\u00e4j\u00e4n vastuulla pysty\u00e4 arvottamaan oma vapaa-aika mahdollisimman hyvin. Polttoainekustannuksia on viljelij\u00e4n mahdoton ennakoida etuk\u00e4teen tarkasti ja siihen paras mahdollinen keino on pidemm\u00e4n ajan keskiarvojen k\u00e4ytt\u00e4minen laskelmien tukena.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun investointilaskelmat on tehty ja n\u00e4iden mukainen mahdollinen investointip\u00e4\u00e4t\u00f6s tehty, niin kastelun kannattavuuslaskelmia pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n jatkossa kasvukausittain. Kasvukauden alussa on viljelij\u00e4ll\u00e4 usein tiedossa hyvin suuntaa antava polttoainekustannus sek\u00e4 tulevan sadon arvo. N\u00e4in pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n ennen kasvukautta skenaariot erilaisille s\u00e4\u00e4olosuhteille, milloin ja kuinka paljon kannattaa miss\u00e4kin kohtaa panostaa kastelulla saatavaan sadonlis\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4omakustannus on kiinte\u00e4 kustannus, joka juoksee jatkuvasti juurikaan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koneen k\u00e4ytt\u00f6asteesta, jolloin kasvukauden laskelmissa pyrit\u00e4\u00e4n sadonlis\u00e4ll\u00e4 saatavalla arvonlis\u00e4ll\u00e4 peittoamaan vain muuttuvat kustannukset. N\u00e4in ollen saatetaan p\u00e4\u00e4ty\u00e4 tilanteeseen, jossa laitteiston investointikustannusta ei saada t\u00e4ytetty\u00e4 ja n\u00e4in tilanteen jatkuessa saattaa olla taloudellisesti kannattavinta myyd\u00e4 laitteisto pois. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 investoinnista luopumista vaikeuttaa kuitenkin kasvukausien v\u00e4liset hinta- ja satovaihtelut, eik\u00e4 t\u00e4ten p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kannata tehd\u00e4 lyhyen aikav\u00e4lin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella. T\u00e4ss\u00e4kin asiassa t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 roolissa on viljelij\u00e4n ammattitaito ja tiet\u00e4mys kasvukausien v\u00e4listen vaihteluiden vaikutuksista ja omista pelloistaan. T\u00e4m\u00e4 kirjoitus oli lyhyt pohdinta kastelun kannattavuuteen. Yleisesti voidaan todeta muuttujia kannattavuuteen liittyen olevan niin paljon, ett\u00e4 toteutuvia laskelmia on mahdoton tehd\u00e4. Jokainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s investoinnista l\u00e4htien p\u00e4\u00e4tyen jokakes\u00e4iseen mietint\u00e4\u00e4n kastelun aloittamisen ajankohtaan ja suuruuteen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 niin paljon tilakohtaisia ominaispiirteit\u00e4, ett\u00e4 yleist\u00e4 laskelmaa kastelun kannattavuuteen on mahdoton luoda.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yleisesti tiedostetaan kastelun positiiviset vaikutukset kasvien kasvuun peltoviljelyss\u00e4. Kasvukauden aikainen sadanta ei aina riit\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viljelykasvin satopotentiaalia ja vaikka kasvukauden aikainen sadanta olisikin kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1358,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[291],"tags":[235,294,292,240,293],"class_list":["post-1359","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-harjoittelija-niilo-salo","tag-alkutuotanto","tag-kannattavuus","tag-kastelu","tag-kasteluvesi","tag-alykkaat-kastelumenetelmat"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/08\/vesikuplia_pexels-pixabay-62307-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/harjoittelija-niilo-salo\/\" rel=\"category tag\">Harjoittelija | Niilo Salo<\/a>","rttpg_excerpt":"Yleisesti tiedostetaan kastelun positiiviset vaikutukset kasvien kasvuun peltoviljelyss\u00e4. Kasvukauden aikainen sadanta ei aina riit\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viljelykasvin satopotentiaalia ja vaikka kasvukauden aikainen sadanta olisikin kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4,...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1359"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1360,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1359\/revisions\/1360"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}