N\u00e4in alkukes\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 aika tarkistaa oma pihamaa kutsumattomien kasvivieraiden varalta. N\u00e4ihin vieraisiin kuuluu lukuisia kasvilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan Suomen luontoon ihmisen tahallisella tai tahattomalla avustuksella. Tavallisesti kasvien levinneisyytt\u00e4 rajoittavat erilaiset levi\u00e4misesteet, kuten valtameret tai vuoristot, mutta ihmisen kuljettamina lajit voivat ylitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 esteit\u00e4. Kasvit ja niiden siemenet kulkeutuvat henkil\u00f6- ja rahtiliikenteen mukana luontoon ja puutarhoihin, joissa niiden levi\u00e4mist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t maansiirrot ja -muokkaus sek\u00e4 luonnolliset levi\u00e4misreitit kuten el\u00e4imet, tuuli ja virtaava vesi. Osa vieraslajeista on luokiteltu haitallisiksi, sill\u00e4 ne levi\u00e4v\u00e4t nopeasti ja aiheuttavat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ekologista, taloudellista, terveydellist\u00e4 tai esteettist\u00e4 haittaa. Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00e4minen on kielletty. Kaikkien vieraskasvilajien luontoon levi\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 est\u00e4\u00e4, vaikka kyseess\u00e4 ei olisi haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kasvi.<\/p>\n\n\n\n
Kartoituksia ja talkootoimintaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutilla on k\u00e4ynniss\u00e4 useita hankkeita, joissa tartutaan haitallisten vieraskasvilajien aiheuttamiin ongelmiin. Kohdelajeja ovat p\u00e4\u00e4asiassa isosorsimo, isokierto ja j\u00e4ttipalsami. Vesiruton osalta tullaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n poistopilotti kes\u00e4n 2022 aikana.<\/p>\n\n\n\n Isosorsimo<\/strong> on 1-2,5 metri\u00e4 korkea monivuotinen hein\u00e4kasvi, joka kasvaa laajoina kasvustoina vesist\u00f6jen rannoilla. Tihe\u00e4t kasvustot syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rantojen alkuper\u00e4islajistoa, heikent\u00e4v\u00e4t kalojen ja rapujen elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 haittaavat vesist\u00f6jen virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Yl\u00e4neenjoen k\u00e4ytt\u00f6 on paikoitellen eritt\u00e4in hankalaa runsaiden isosorsimokasvustojen takia ja tilanne on pahentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti kartoittaa isosorsimokasvustoja Yl\u00e4neenjoella kuluvan kes\u00e4n-syksyn aikana, jotta tilanteesta saadaan kokonaisvaltainen kuva toimenpidesuunnittelua varten.<\/p>\n\n\n\n Karhunk\u00f6ynn\u00f6ksen\u00e4kin tunnettu isokierto<\/strong> on monivuotinen k\u00f6ynn\u00f6st\u00e4v\u00e4 ruoho, jonka tunnistaa isoista herttamaisista lehdist\u00e4 ja valkoisista tai vaaleapunaisista suppilomaisista kukista. Isokiertoa ei ole luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, mutta sit\u00e4 esiintyy laajasti joenrantojen pensaikoissa, joutomailla ja maankaatopaikoilla. K\u00f6ynn\u00f6s kietoutuu ymp\u00e4r\u00f6iviin kasveihin muodostaen l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tiheikk\u00f6j\u00e4. Hinnerjoen Kirkkokosken rannoilla isokierto on vallannut l\u00e4hes koko rantavy\u00f6hykkeen tukahduttaen luontaisen kasvillisuuden alleen. Viime vuonna isokiertoa poistettiin talkoovoimin ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti on mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 torjuntatalkoita my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna. Sen lis\u00e4ksi alueelle perustettiin aitaus lampaille, jotka laiduntavat rantavy\u00f6hykkeen kasvustoa ja n\u00e4in tehostavat isokierron torjuntaa.<\/p>\n\n\n\n Kolmas nopeasti levi\u00e4v\u00e4 vieraskasvilaji on j\u00e4ttipalsami<\/strong>. Se on yksivuotinen mehev\u00e4vartinen ruoho, jonka tunnistaa hammaslaitaisista suikeista lehdist\u00e4, suurista vaaleanpunaisista kukista ja kotamaisesta hedelm\u00e4st\u00e4, josta siemenet sinkoavat monen metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. J\u00e4ttipalsami viihtyy kosteilla paikoilla, kuten rannoilla sek\u00e4 ojien ja jokien varsilla. Nopeakasvuisena se valtaa alaa alkuper\u00e4islajistolta ja sen hentojen juurien takia rannat altistuvat herkemmin eroosiolle. Viime kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4ttipalsamia poistettiin Eurajokivarresta Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven suojeluyhdistyksen kanssa useita j\u00e4ttipalsamin torjuntatalkoita. Kohteina ovat K\u00f6yli\u00f6n kirkon ymp\u00e4rist\u00f6, Pappilan ranta ja R\u00e4pin rantametsikk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Levi\u00e4minen kuriin<\/strong> Vieraskasvilajien levi\u00e4mist\u00e4 voi ehk\u00e4ist\u00e4 monin keinoin. Kasvit levi\u00e4v\u00e4t usein puutarhaj\u00e4tteen mukana, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 j\u00e4te omalla tontilla ja tarvittaessa toimittaa vieraslajij\u00e4te alueen j\u00e4telaitokselle poltettavaksi. Puutarhan kasvien valinnassa kannattaa suosia haitattomiksi todettuja koriste- ja luonnonkasveja sek\u00e4 lajeja, jotka eiv\u00e4t levi\u00e4 helposti. Omalla pihamaalla kasvavien vieraslajien poistamisen lis\u00e4ksi voi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tai osallistua talkoisiin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n vieraslajiesiintymien poistamiseksi. Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin v\u00e4ki toivottaa kaikki tervetulleiksi kes\u00e4n talkoisiin. Niiden ajankohdat julkaistaan instituutin somessa ja paikallisten yhdistysten facebook-ryhmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" N\u00e4in alkukes\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 aika tarkistaa oma pihamaa kutsumattomien kasvivieraiden varalta. N\u00e4ihin vieraisiin kuuluu lukuisia kasvilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan Suomen luontoon ihmisen tahallisella…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1327,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[281],"tags":[285,283,284,282,50,33,26,34,40,100],"class_list":["post-1328","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-essi-kiiskinen","tag-hinnerjoki","tag-isokierto","tag-isosorsimo","tag-jattipalsami","tag-koylionjarvi","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarvi","tag-ylaneenjoki"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-scaled.jpg",1920,2560,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-scaled.jpg",1920,2560,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-scaled.jpg",1920,2560,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-225x300.jpg",225,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-1536x2048.jpg",1536,2048,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/kesakuu22-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Essi Kiiskinen<\/a>","rttpg_excerpt":"N\u00e4in alkukes\u00e4st\u00e4 on hyv\u00e4 aika tarkistaa oma pihamaa kutsumattomien kasvivieraiden varalta. N\u00e4ihin vieraisiin kuuluu lukuisia kasvilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan Suomen luontoon ihmisen tahallisella...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1328","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1328"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1328\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1338,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1328\/revisions\/1338"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1327"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1328"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1328"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1328"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}