{"id":1325,"date":"2022-06-07T13:24:33","date_gmt":"2022-06-07T10:24:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1325"},"modified":"2022-11-24T13:50:23","modified_gmt":"2022-11-24T11:50:23","slug":"mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2022\/06\/07\/mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t johtuvat?"},"content":{"rendered":"\n

Maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maatalouden tiedet\u00e4\u00e4n tuottavan ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Tarkkaan ottaen suomalainen maatalous on vastuussa noin 7 prosentista Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Kuitenkin suomalainen maatalous tuottaa 11 prosenttia Suomen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja 54 prosenttia dityppioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (FAOSTAT). N\u00e4iden osuuksien ennustetaan kasvavan tulevina vuosina, koska teollisuudella on mahdollisuudet suurempiin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin verrattuna maatalouteen. T\u00e4t\u00e4 kautta maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteellinen osuus tulee kasvamaan.<\/p>\n\n\n\n

Kun maatalouden nyt tiedostetaan tuottavan merkitt\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvihuonekaasuja, voisimmeko vain lopettaa maataloustuotannon? T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole mahdollista, sill\u00e4 muokkaamaton luonto pystyisi tarjoamaan YKn elintarvike- ja maatalousj\u00e4rjest\u00f6n mukaan ravintoa ainoastaan 600 miljoonalle ihmiselle, ja maailmassa el\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Maailmanpankin mukaan noin 7,8 miljardia ihmist\u00e4. Maataloudella on siis merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ihmisten ravitsemisessa. Onkin siis syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen pienent\u00e4miseen, kuitenkin pit\u00e4en mieless\u00e4 maatalouden t\u00e4rkeimm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n, eli ravinnon tuottamisen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen minimointia voisi olla syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 tutkimaan siit\u00e4, ett\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t. Kun p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteet on selvitetty, on helpompi alkaa toimia p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maatilalla voimme konkreettisesti huomata ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t, kun katsomme ty\u00f6koneiden pakoputkista leijailevaa pakokaasua. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on suhteellisen ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pelloilta vapautuu kasvihuonekaasuja, samoin kuin el\u00e4inten ruoansulatuksestakin. Monimutkaisempaa t\u00e4st\u00e4 asiasta tekee kuitenkin se, ett\u00e4 n\u00e4iden suoraan n\u00e4ht\u00e4vien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy jo paljon ennen maatilaa, ja jopa maatilan j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n\n\n\n

Ei tuijoteta siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pellolla viilett\u00e4v\u00e4n traktorin pakoputkesta vapautuvaa pakokaasua, vaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4nkin seuraamaan, mist\u00e4 traktorin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 energia on per\u00e4isin? Poltto\u00f6ljy on per\u00e4isin jostain kaukaa, jossa sen pumppaaminen maaper\u00e4st\u00e4 on vaatinut energiaa ja kalustoa. Samoin sen prosessointi. Niin ja kuljetus paikasta toiseen. Ja kaikkien n\u00e4iden vaiheiden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t olisi syyt\u00e4 ottaa huomioon, kun maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aletaan selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

 Ja t\u00e4ss\u00e4 oli esimerkki ainoastaan yhden maatilalla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tuotteen osalta. Sama ajatusketju pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 jokaisen tilalla k\u00e4ytetyn tuotteen kohdalla, jotta saadaan mahdollisimman realistinen kuva siit\u00e4, mist\u00e4 maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t johtuvat.<\/p>\n\n\n\n

Elinkaarianalyysi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vaikka kaikkien p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiden huomioiminen kuulostaakin ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4, ehk\u00e4 jopa l\u00e4hes mahdottomalta, on onneksi olemassa keinoja n\u00e4iden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen selvitt\u00e4miseen suhteellisen helposti ja todenmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Elinkaarianalyysi on metodi, jolla voidaan systemaattisesti arvioida eri tuotteiden tai tuotantosysteemien (esim. maatilojen) ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t koko elinkaaren ajalta. Elinkaarianalyysi on standardoitu menetelm\u00e4 ja sit\u00e4 on k\u00e4ytetty maailmalla, ja my\u00f6s Suomessa jo runsaasti eri tuotteiden elinkaarien ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen arvioimiseen. Elinkaarianalyysiss\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna tietokantoja, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jo valmiiksi laskettuja arvioita ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 eri tuotteiden ja tuotantoprosessien kohdalla. Esimerkiksi traktoreiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n energian koko elinkaarta ei siis tarvitse alkaa laskea itse alusta, vaan alan asiantuntijat ovat jo selvitt\u00e4neet ja laskeneet ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t t\u00e4m\u00e4n osalta.<\/p>\n\n\n\n

Elinkaariajattelu on ker\u00e4nnyt jatkuvasti suurempaa kiinnostusta l\u00e4hivuosien aikana niin tutkijoiden kuin muidenkin tahojen piiriss\u00e4. My\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti on mukana tuomassa elinkaariajattelua osaksi maatalouden alkutuotantoa LCA4FARMS -hankkeessa kuin my\u00f6s osaksi kuntatason p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa LCA4REGIONS -hankkeessa. Koska elinkaariajattelu saa jatkuvasti suurempaa huomiota maailmalla, on hienoa, ett\u00e4 elinkaariajattelu saa jalansijaa my\u00f6s Satakuntalaisen ruoantuotannon kehitt\u00e4misess\u00e4. Parhaimmillaan elinkaariajattelun ja elinkaarianalyysin avulla l\u00f6yd\u00e4mme ne ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat tuotannon vaiheet, joista p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voitaisiin tehokkaimmin v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t siis johtuvat? T\u00e4m\u00e4 on niin monitahoinen kysymys, etten viitsi t\u00e4h\u00e4n edes alkaa vastaamaan. Viel\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t Maatalouden tiedet\u00e4\u00e4n tuottavan ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Tarkkaan ottaen suomalainen maatalous on vastuussa noin 7 prosentista Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Kuitenkin suomalainen maatalous tuottaa 11 prosenttia…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1324,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[276],"tags":[278,279,247,159,277,280,158,157,264],"class_list":["post-1325","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-oskari-lahtinen","tag-elinkaari","tag-elinkaarianalyysi","tag-elinkaariarviointi","tag-ilmastonmuutos","tag-ilmastopaastot","tag-lca4farms","tag-maanviljely","tag-maatalous","tag-viljely"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-scaled.jpg",1920,2560,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-scaled.jpg",1920,2560,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-scaled.jpg",1920,2560,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-225x300.jpg",225,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-768x1024.jpg",768,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-1152x1536.jpg",1152,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-1536x2048.jpg",1536,2048,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Mista-maatalouden-ilmastopaastot-johtuvat_OL-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Oskari Lahtinen<\/a>","rttpg_excerpt":"Maatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t Maatalouden tiedet\u00e4\u00e4n tuottavan ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Tarkkaan ottaen suomalainen maatalous on vastuussa noin 7 prosentista Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Kuitenkin suomalainen maatalous tuottaa 11 prosenttia...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1325"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1326,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1325\/revisions\/1326"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}