Maanviljelyss\u00e4 vesi on ollut merkitt\u00e4vin satoa rajoittava tekij\u00e4 monena kasvukautena viime vuosien aikana. Etenkin alkukasvukauden kuivuus verottaa satoa. Kastelulla voidaan paikata vesipulaa, mutta hehtaarisadon arvoltaan alhaisempien puitavien kasvien kastelu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole taloudellisesti kannattavaa. Avomaan vihannesviljelyss\u00e4 kastelu on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja taloudellisesti hyvin kannattavaa.<\/p>\n\n\n\n
Kasvit saavat ja ottavat veden muutamasta mahdollisesti l\u00e4hteest\u00e4: maan huokosiin talven j\u00e4ljilt\u00e4 pid\u00e4ttyneest\u00e4 vedest\u00e4, pohjavedest\u00e4 kapillaarisesti nousevasta vedest\u00e4, sateesta tai kastelusta. Sateeseen ei voida vaikuttaa ja kastelun j\u00e4rkevyys voidaan ratkaista suhteellisen yksinkertaisin taloudellisin laskelmin sek\u00e4 arvioimalla mahdollisuuksia kasteluvesil\u00e4hteisiin. Maaper\u00e4n vesitaloudellisiin tekij\u00f6ihin kannattaa panostaa etenkin peltokasviviljelyss\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s puutarhakasveilla, vaikka kastelu onkin keinovalikoimassa.<\/p>\n\n\n\n
Peltomaata parantamaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maan vedenpid\u00e4tyskykyyn vaikuttaa lajitekoostumus, orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 maan rakenne. Lajitekoostumus eli paljonko maassa on savesta, hiesua, hietaa tai hiekkaa on muuttumaton tekij\u00e4. Se on kivenn\u00e4ismailla vedenpid\u00e4tyskyvyn m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vin tekij\u00e4. Saves pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hyvin vett\u00e4, mutta suuri osa siit\u00e4 on niin pieniss\u00e4 huokosissa, etteiv\u00e4t kasvien juuret sit\u00e4 pysty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Saveksen lis\u00e4ksi hiesulla on kohtuullisen hyv\u00e4 vedenpid\u00e4tyskyky. Saveksessa ja hiedassa on noin 20 % maatilavuudesta k\u00e4ytt\u00f6kelpoista vett\u00e4 kentt\u00e4kapasiteetissa.<\/p>\n\n\n\n Multavuus on toiseksi merkitt\u00e4vin tekij\u00e4 puhuttaessa maan vedenpid\u00e4tyskyvyst\u00e4. Runsasmultainen kivenn\u00e4ismaa pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin useita kymmeni\u00e4 millimetrej\u00e4 enemm\u00e4n vett\u00e4 verrattuna vastaavan lajitekoostumuksen v\u00e4h\u00e4multaiseen peltomaahan. Multavuuden nostolla voidaan lis\u00e4t\u00e4 vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4 mutta vain hitaasti. Yhden prosentin orgaanisen aineksen lis\u00e4ys kasvattaa maan vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4 noin 1,5-2,5 % eli muokkauskerroksessa on kentt\u00e4kapasiteetissa 3-5 mm enemm\u00e4n vett\u00e4 kasvien k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Maan tiivistyminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pienenn\u00e4 maan vedenpid\u00e4tyskyky\u00e4 paljoakaan. Tiivistyminen vaikuttaa ennen kaikkea isompiin kaasujen t\u00e4ytt\u00e4miin huokosiin ja pienent\u00e4\u00e4 niiden tilavuutta. Isommat huokoset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 reittej\u00e4 vedelle ja juurten kasvulle. Heikkorakenteisessa tiivistyneess\u00e4 maassa juuret eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se kasvamaan maksimaaliseen maatilavuuteen ja t\u00e4t\u00e4 kautta k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pienempi. Lis\u00e4ksi suurten huokosten puuttuessa runsaiden sateiden seurauksena vesi liikkuu pellon pintaa pitkin liett\u00e4en maata ja kuljettaen kiintoainesta pellon ulkopuolisiin vesist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Veden hallinta padottamalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kapillaarisesti kasvien juurille nousevaa veden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan yritt\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 hallitsemalla pohjaveden pintaa esimerkiksi s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivoilla. Kapillaarisen nousun merkitys kasvin vesitaloudelle on etenkin hiedalla ja sopivalla pohjaveden korkeudella merkitt\u00e4v\u00e4. Kasvi voi sopivissa olosuhteissa saada useita millimetrej\u00e4 vett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 pintaj\u00e4nnityksen avulla huokosissa nousevasta vedest\u00e4. Kasvukauden edetess\u00e4 pohjaveden pinnan laskiessa alhaalta tulevan veden merkitys pienenee ja mahdollisesti loppuu kokonaan. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan padottamalla on pohjaveden pinta saatu pysym\u00e4\u00e4n jopa useita kymmeni\u00e4 senttej\u00e4 korkeammalla. T\u00e4m\u00e4 voi lajitteesta ja kohteen olosuhteista riippuen olla ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 kasvin sadonmuodostuksen kannalta.<\/p>\n\n\n\n Kehitys- ja tutkimusty\u00f6t\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin Bioev\u00e4\u00e4t, PeltoAI- ja Kasteluvesi-hankkeissa pilotoidaan maan kasvukuntoa parantavia toimia sek\u00e4 tutkitaan mm. s\u00e4\u00e4t\u00f6kastelua. Yhdess\u00e4 Tampereen yliopiston tutkijoiden sek\u00e4 t\u00e4rkeiden yhteisty\u00f6viljelij\u00f6iden kanssa hankkeissa seurataan ja tutkitaan toimenpiteiden vaikutusta sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n ja testataan seurantamenetelmi\u00e4. Peltoja tutkitaan mm. satelliitti-, lidar-, peltoskanneri- ja droneaineistojen sek\u00e4 eri mittalaitteiden avulla. Hankkeiden keski\u00f6ss\u00e4 on vesi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maanviljelyss\u00e4 vesi on ollut merkitt\u00e4vin satoa rajoittava tekij\u00e4 monena kasvukautena viime vuosien aikana. Etenkin alkukasvukauden kuivuus verottaa satoa. Kastelulla voidaan paikata vesipulaa, mutta hehtaarisadon arvoltaan…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1244,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[222,227,240,161,158,223],"class_list":["post-1245","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-sauli-jaakkola","tag-bioevaat","tag-hyva-maan-kasvukunto","tag-kasteluvesi","tag-maanrakenne","tag-maanviljely","tag-peltoai"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-rotated.jpg",1086,1930,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-rotated.jpg",1086,1930,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-rotated.jpg",1086,1930,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-169x300.jpg",169,300,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-576x1024.jpg",576,1024,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-864x1536.jpg",864,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-rotated.jpg",1086,1930,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20210810_114203-002_pienempi-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Sauli Jaakkola<\/a>","rttpg_excerpt":"Maanviljelyss\u00e4 vesi on ollut merkitt\u00e4vin satoa rajoittava tekij\u00e4 monena kasvukautena viime vuosien aikana. Etenkin alkukasvukauden kuivuus verottaa satoa. Kastelulla voidaan paikata vesipulaa, mutta hehtaarisadon arvoltaan...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1245"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1245\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1247,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1245\/revisions\/1247"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1245"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1245"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}