{"id":1180,"date":"2021-06-30T10:28:55","date_gmt":"2021-06-30T07:28:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1180"},"modified":"2021-06-30T10:28:59","modified_gmt":"2021-06-30T07:28:59","slug":"ongelmia-maan-kasvukunnossa-olisiko-kuoppatestin-aika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2021\/06\/30\/ongelmia-maan-kasvukunnossa-olisiko-kuoppatestin-aika\/","title":{"rendered":"Ongelmia maan kasvukunnossa \u2013 olisiko kuoppatestin aika"},"content":{"rendered":"\n

Peltomaan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen on tehokas tapa ravinnehuuhtoumien hallintaan. Pellon pinnan kasvipeitteisyys ja hyv\u00e4 mururakenne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t maa-aineksen ja ravinteiden pintavaluntaa pellolta ja est\u00e4v\u00e4t liettymist\u00e4. Toimiva maan pystysuuntaisten huokosten verkosto taas ohjaa tehokkaasti ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen veden pois pellon pinnalta syvempiin kerroksiin. Kulkeutuessaan maakerrosten l\u00e4pi irronneella maa-aineksella ja liuenneilla ravinteilla on mahdollisuus pid\u00e4tty\u00e4 maahan. Vahva kasvusto sitoo maasta ravinteita, mik\u00e4 oleellisesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinnehuuhtoumien riski\u00e4. Maan hyv\u00e4 rakenne, pellon toimiva vesitalous ja riitt\u00e4v\u00e4 kalkitus ovat avainasemassa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maatalouden vesist\u00f6kuormitusta.<\/p>\n\n\n\n

Maan rakennetta voidaan arvioida lapiodiagnoosin\/kuoppatestin avulla. Se kertoo paljon maaper\u00e4n rakenteesta ja tiivistymisen tilasta. Kaivetusta kuopasta analysoidaan ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta. Kuoppatestin voi tehd\u00e4 mihin kasvukauden aikaan tahansa, mutta juuristohavainnot voidaan tehd\u00e4 vain kasvavasta kasvustosta. Maan laatua seuratessa havainnot tulisi ajoittaa samaan vuodenaikaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuoppatesti toteutetaan kaivamalla puutarhalapiolla 50*40*40 cm kokoinen kaivanto peltoon. N\u00e4ytelapiota maahan painettaessa huomioidaan maaper\u00e4n kerrostuneisuus. Kaivetun kuopan reunasta lohkaistaan kuopan syvyinen pystysuora ja ehj\u00e4 maakerros lapiolla. Se nostetaan kuopan reunalle erillisen alustan p\u00e4\u00e4lle tarkempaa tutkimista varten.\u00a0 Kuopan pohja kaivetaan 50\u201360 cm syvyyteen, jotta voidaan havainnoida my\u00f6s pohjamaan laatua. Otetusta n\u00e4ytteest\u00e4 havainnoidaan maalaji, kerrostuneisuus, tiiviys, l\u00e4p\u00e4isevyys, anturat, v\u00e4ri, kosteus, maan lohkoisuus, mururakenne, kanavat, juuristo ja pieneli\u00f6st\u00f6 kuten lierot.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Maalaji ja kivisyys selvi\u00e4v\u00e4t jo kuoppaa kaivettaessa. Maalajit jaetaan yleens\u00e4 ryhmiin niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4n hiukkaskoon mukaan. Maalajit eroavat oleellisesti toisistaan maan viljelyominaisuuksien, esimerkiksi vedenpid\u00e4tyskyvyn suhteen. Kerrostuneisuus, kerrosten rajapinnat, tiiviys ja l\u00e4p\u00e4isevyys havainnoidaan maaprofiilin eri osista. Rakenteesta selvi\u00e4\u00e4, onko ruokamullan alaosa yhten\u00e4 kokkareena, muodostuuko se suurehkoista muruista vai onko se l\u00f6yh\u00e4 ja helposti hajoava. Anturat est\u00e4v\u00e4t juurten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 alempiin maakerroksiin ja veden imeytymist\u00e4 maahan. Havainnoi erityisesti kynt\u00f6antura, joka tavallisesti sijaitsee noin 23-30 cm:n syvyydess\u00e4, sek\u00e4 minimimuokkausta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 esiintyv\u00e4 kylv\u00f6- tai \u00e4estysantura, joka on noin 12-15 cm:n syvyydess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Aidot, ”biologiset” murut ovat syntyneet sek\u00e4 kasvien juurten ett\u00e4 hyv\u00e4n pieneli\u00f6toiminnan ansiosta. Murut ovat py\u00f6reit\u00e4, monin tavoin pullistuneita ja poimuttuneita, kooltaan useimmiten 2-4 mm:n mittaisia. Muruinen maa murenee helposti eik\u00e4 sit\u00e4 voi muovailla. Mururakenne ulottuu ihanteellisissa olosuhteissa koko muokkauskerrokseen. Yleisimmin aitoja muruja on vain maan pintakerroksessa ja maassa olevien juuri- tai lierok\u00e4yt\u00e4vien l\u00e4heisyydess\u00e4. Kasvinj\u00e4tteiden maatumisastetta tutkimalla voit seurata maan eli\u00f6toiminnan kehittymist\u00e4. Syksyll\u00e4 maahan muokattujen olkien tulisi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 olla ruskeita ja helposti murenevia.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4rakenteisessa maassa on riitt\u00e4v\u00e4sti huokosia. Suuret huokoset ovat oleellisia ilmanvaihdon, veden liikkumisen ja juurten kasvun kannalta. Keskikokoisiin huokosiin varastoituu kasveille k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen vesi, pieniin huokosiin taas se vesi, jota kasvi ei pysty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Huokoset takaavat eli\u00f6iden hapen saannin ja veden varastoinnin. Sateen j\u00e4lkeen otettu kourallinen maata ei saisi puristettaessa pursua vett\u00e4, vaan sen tulisi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 se itseens\u00e4. Hienoin maa-aines saattaa voimakkaan sateen j\u00e4lkeen kerty\u00e4 saostumiksi, jotka tukkivat huokoset ja halkeamat. T\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 maan rakennetta. Seurauksena on usein pinnan liettyminen ja kuorettuminen.<\/p>\n\n\n\n

Juuriston kulkua maassa voit havainnoida rapsuttelemalla maan\u00e4ytteen sivua k\u00e4siharalla ja ravistamalla n\u00e4ytett\u00e4 kevyesti. Tee puukolla luonnollinen murtopinta sek\u00e4 pysty- ett\u00e4 vaakatasossa. Lohko my\u00f6s maaprofiilin sein\u00e4m\u00e4\u00e4 varovasti puukolla maan luonnollisia halkeamia pitkin. Juuret voivat kulkea aikaisemmin muodostuneita tai uusia juurikanavia pitkin maassa olevien huokosten ja halkeamien pinnoilla. Juuriston tulisi olla jakautunut tasaisesti muokkauskerrokseen ja siit\u00e4kin syvemm\u00e4lle. Haarautunut juuristo on merkki vilkkaasta pieneli\u00f6toiminnasta. Mik\u00e4li juuristo on heikosti haaroittunut ja syv\u00e4lle sivujuureton, on maa liian tiiviist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in juuri ei ole pystynyt haaroittumaan normaalisti, vaan se on hakeutunut l\u00f6yt\u00e4miins\u00e4 maassa oleviin halkeamiin ja kasvanut niit\u00e4 my\u00f6ten. Jos juuret ovat k\u00e4\u00e4ntyneet vaakasuoraan maaper\u00e4 on liian tiivist\u00e4 juuriston kasvulle. Kerrostuma voi johtua esimerkiksi kynt\u00f6- tai muokkausanturasta, hapettomasta maakerroksesta tai m\u00e4t\u00e4nev\u00e4n orgaanisen aineksen muodostamasta matosta. Palkokasvien juurten tulisi olla suhteellisen ohuita ja tasaisesti nystyr\u00f6iden peitt\u00e4mi\u00e4. Mit\u00e4 syvemm\u00e4lle maassa on el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ilmanvaihto toimii sit\u00e4 syvemm\u00e4lle juurissa on nystyr\u00f6it\u00e4. Erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 ovat kastematojen ja lierojen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja niiden kulku. Kasvien juurik\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja lierojen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t varmistavat optimaalisen ilma-, kosteus- ja l\u00e4mp\u00f6talouden peltomaahan. Yhdess\u00e4 orgaanisen ainesj\u00e4tteen syntymisen kanssa ne luovat edellytykset maan el\u00e4vyydelle ja paremmalle rakenteelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Peltomaan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen on tehokas tapa ravinnehuuhtoumien hallintaan. Pellon pinnan kasvipeitteisyys ja hyv\u00e4 mururakenne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t maa-aineksen ja ravinteiden pintavaluntaa pellolta ja est\u00e4v\u00e4t liettymist\u00e4….<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1179,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[245],"tags":[222,227,246,161,158],"class_list":["post-1180","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-jari-yli-heikkila","tag-bioevaat","tag-hyva-maan-kasvukunto","tag-maan-rakenteen-parantaminen","tag-maanrakenne","tag-maanviljely"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3-295x140.jpg",295,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3.jpg",295,171,false],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/JYH_kuoppa3-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Jari Yli-Heikkil\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Peltomaan rakenteen ja kasvukunnon parantaminen on tehokas tapa ravinnehuuhtoumien hallintaan. Pellon pinnan kasvipeitteisyys ja hyv\u00e4 mururakenne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t maa-aineksen ja ravinteiden pintavaluntaa pellolta ja est\u00e4v\u00e4t liettymist\u00e4....","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1180","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1180"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1180\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1181,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1180\/revisions\/1181"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1179"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1180"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1180"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1180"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}