K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vuoden 2020 j\u00e4lkeen kirpe\u00e4t pakkass\u00e4\u00e4t helliv\u00e4t alkuvuodesta Pyh\u00e4j\u00e4rviseutua ja j\u00e4rvet saivat noin kolmeksi kuukaudeksi pysyv\u00e4n j\u00e4\u00e4 peitteen mahdollistaen my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 perinteiset talvikalastusmuodot. Hyv\u00e4 niin, viime vuoden kaltaiset talvitulvat, valuma-alueelta huuhtoutuva ravinnekuormitus sek\u00e4 korkean vedenpinnan ja talvimyrskyjen aikaansaama rantaeroosio j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 aikana ovat heiluttaneet Pyh\u00e4j\u00e4rven ekosysteemin tasapainoa. Muuttuva ilmasto tuo omat haasteensa niin vedenlaadulle kuin my\u00f6s kalastolle ja kalastusmenetelmille. 2010-luku olikin t\u00e4lt\u00e4 osin murroksen aikaa Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Perinteisill\u00e4 talvikalastusmenetelmill\u00e4, etenkin talvinuotalla, on vuosikymmenten ajan ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli Pyh\u00e4j\u00e4rven kalataloudelle. 2000-luvulla j\u00e4\u00e4peitteisten aikojen lyhentyminen on kuitenkin pakottanut my\u00f6s kalatalouden kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia menetelmi\u00e4 perinteisten kalastusmenetelmien oheen, jolloin avovesikauden ja erityisesti avovesinuottauksen merkitys kalastuksessa on korostunut. Niin ik\u00e4\u00e4n kaupallisen kalastuksen kohdelajistossa on tapahtunut muutoksia aiemmin v\u00e4hempiarvoisena pidettyjen lajien l\u00f6yt\u00e4ess\u00e4 tiens\u00e4 yh\u00e4 tehokkaammin ruokap\u00f6ytiin. Pyh\u00e4j\u00e4rven hoitoyhdistys ry:n toteuttaman saalisseurannan mukaan Pyh\u00e4j\u00e4rven kalasaalis on 2010-luvulla vaihdellut p\u00e4\u00e4asiassa 600 000 \u2013 850 000 kg:n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
1950-luvulla Pyh\u00e4j\u00e4rveen istutettu muikku on edelleen Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 saaliskala. Muikun keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen saalis 2010-luvulla on ollut noin 100 000 kg vuodessa. Viime vuosien \u00e4\u00e4rev\u00e4t s\u00e4\u00e4olosuhteet ovat kuitenkin ajoittain ajaneet Pyh\u00e4j\u00e4rven muikkukannan ahtaalle. Lyhyen elinkierron omaavana muikulle on luontaisestikin ominaista melko suuret kannan vaihtelut. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 1990-luvulta l\u00e4htien toteutettujen siikakalojen poikaspyyntien mukaan koko seurantahistorian heikoimmat vuodet muikun poikastuotannon suhteen ovat kuitenkin osuneet l\u00e4hivuosille. Heikoin poikastiheys havaittiin vuoden 2017 seurannoissa ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 oltiin l\u00e4hes samalla tasolla, mik\u00e4 on n\u00e4kynyt suoraan my\u00f6s kaupallisen kalastuksen saaliissa. L\u00e4mpim\u00e4t kes\u00e4t ovat ajoittain nostaneet veden l\u00e4mp\u00f6tilan kylmiss\u00e4 vesiss\u00e4 viihtyv\u00e4lle muikulle kriittiselle tasolle. J\u00e4\u00e4tt\u00f6mien talvien tarkkoja vaikutuksia poikastuotantoon on viel\u00e4 vaikea arvioida. Loppukev\u00e4\u00e4n 2020 kylmyys teki kuitenkin varmasti hallaa viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kuoriutuneille muikunpoikasille. Muikun osalta lohduttavaa sik\u00e4li, ett\u00e4 pienetkin hyv\u00e4kuntoiset kutupopulaatiot voivat aikaan saada hyv\u00e4n poikastuotannon, mik\u00e4li olosuhteet m\u00e4din kehittymiselle sek\u00e4 poikasten kuoriutumiselle ja kehittymiselle ovat suotuisat. Huhtikuun lopussa j\u00e4lleen toteutettavien poikaspyyntien tuloksia odotetaan mielenkiinnolla.<\/p>\n\n\n\n
Hoitokalastuksella on ollut l\u00e4pi 2000-luvun t\u00e4rke\u00e4 rooli Pyh\u00e4j\u00e4rven sis\u00e4isen kuormituksen hillitsemisess\u00e4. Hoitokalastuslajien vuosittaisen pyynnin tulee Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4 olla j\u00e4rven rehevyystasoon perustuvien laskelmien perusteella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 370 000 kg, jotta vedenlaadulle suotuisia vaikutuksia voidaan havaita. T\u00e4h\u00e4n onkin Pyh\u00e4j\u00e4rvess\u00e4 l\u00e4hivuosina poikkeuksetta p\u00e4\u00e4sty. Vedenlaadun kannalta merkitt\u00e4vimpi\u00e4 lajeja ovat pohjaa p\u00f6llytt\u00e4v\u00e4t s\u00e4rkikalat sek\u00e4 el\u00e4inplanktonia sy\u00f6v\u00e4t lajit kuten kuore ja muikku. S\u00e4rkikalojen etsiess\u00e4 ruokaa j\u00e4rven pohjasta edist\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 samalla j\u00e4rven pohjaan sitoutuneen fosforin vapautumista veteen. 2010-luvulla s\u00e4rjen kaupallisen hy\u00f6dynt\u00e4misen suhteen on Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 otettu valtavia askelia ja nykyisell\u00e4\u00e4n tarjonta ei riit\u00e4 kattamaan kaikkea kysynt\u00e4\u00e4. El\u00e4inplanktonia ravinnokseen k\u00e4ytt\u00e4vien lajien kalastuksen vesienhoidollinen teho puolestaan perustuu ravintoketjun kautta saavutettaviin vedenlaatuhy\u00f6tyihin. Kun el\u00e4inplanktonia saalistavia kaloja on v\u00e4h\u00e4n, el\u00e4inplanktonin leviin kohdistama laidunnuspaine kasvaa ja ideaalitilanteessa vesi kirkastuu. J\u00e4rviss\u00e4 petokalat toimivat luontaisina hoitokalastajina. Riitt\u00e4v\u00e4n petokalojen (isot ahvenet, hauki, made) m\u00e4\u00e4r\u00e4n turvaaminen onkin suositeltavaa niin vedenlaadun kuin kalaston tasapainon n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vuonna 2019 toimintansa aloittaneet kalatalousalueet laativat uuden kalastuslain mukaisia k\u00e4ytt\u00f6- ja hoitosuunnitelmia (KHS). Pyh\u00e4j\u00e4rvi kuuluu Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueeseen, johon sis\u00e4ltyy niin j\u00e4rvi\u00e4, virtavesi\u00e4 kuin merialuettakin ja kalataloudelliset tarpeet eri\u00e4v\u00e4t suuresti vesist\u00f6st\u00e4 riippuen. K\u00e4ytt\u00f6- ja hoitosuunnitelma antaa raamin, jonka puitteissa kalastoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ja hoidetaan. Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 kalastonhoito kulkee pitk\u00e4lti k\u00e4sik\u00e4dess\u00e4 vesienhoidollisten tavoitteiden kanssa. Hyv\u00e4 vedenlaatu turvaa my\u00f6s kalaston hyvinvointia. Kalaston hoidollisista tarpeista esille nousee ennen kaikkea nykyisell\u00e4\u00e4n vajaasti hy\u00f6dynnettyjen hoitokalastuslajien kaupallisesti kannattavan hy\u00f6dynt\u00e4misen edist\u00e4minen, kalastusinfran kehitt\u00e4minen sek\u00e4 kalaston luontaista lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 tukevat toimet. Eri kalakantojen monipuolinen ja kest\u00e4v\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4minen ovat elinvoimaisen elinkeinokalatalouden sek\u00e4 j\u00e4rven muun k\u00e4yt\u00f6n kannalta ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen hallitus valmistelee k\u00e4ytt\u00f6- ja hoitosuunnitelmaa Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin laatiman luonnoksen pohjalta.<\/p>\n\n\n\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vuoden 2020 j\u00e4lkeen kirpe\u00e4t pakkass\u00e4\u00e4t helliv\u00e4t alkuvuodesta Pyh\u00e4j\u00e4rviseutua ja j\u00e4rvet saivat noin kolmeksi kuukaudeksi pysyv\u00e4n j\u00e4\u00e4 peitteen mahdollistaen my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 perinteiset talvikalastusmuodot. Hyv\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1169,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[213,33],"class_list":["post-1168","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-harjoittelija-lauri-anttila","tag-kalatalous","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-scaled.jpg",2560,1708,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-scaled.jpg",2560,1708,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-scaled.jpg",2560,1708,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-1536x1025.jpg",1536,1025,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-2048x1367.jpg",2048,1367,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/Kuore-TF-18.2.2019-1-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Lauri Anttila<\/a>","rttpg_excerpt":"K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vuoden 2020 j\u00e4lkeen kirpe\u00e4t pakkass\u00e4\u00e4t helliv\u00e4t alkuvuodesta Pyh\u00e4j\u00e4rviseutua ja j\u00e4rvet saivat noin kolmeksi kuukaudeksi pysyv\u00e4n j\u00e4\u00e4 peitteen mahdollistaen my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 perinteiset talvikalastusmuodot. Hyv\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1168"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1170,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1168\/revisions\/1170"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1169"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}