Viime blogissa kirjoitin veden v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ajankohdasta pellolla ja t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa ajatukset ovat j\u00e4lleen vedess\u00e4 ja sen ajankohdassa. Kuivan huhtikuun j\u00e4lkeen vett\u00e4 on saatu mittariin ja pelloille taivaalta toukokuun aikana 81 mm, joka on jo 15 mm enemm\u00e4n kuin 2018 satoi koko kasvukauden aikana. Maan kosteusanturit kertovat my\u00f6s 30 mm ja 60 mm syvyydess\u00e4 kosteuden pysyneen l\u00e4hes stabiilina koko kuun. Vastaavasti maan l\u00e4mp\u00f6tila on noussut hitaasti. Vanhan kansa \u201dviisaudet\u201d vilu viljan kasvattaa ja alkukes\u00e4n sateet satavat laariin lupaavat t\u00e4lle kes\u00e4lle huippusatoja.<\/p>\n\n\n\n
Ainakin niill\u00e4 kasvulohkoilla, jotka saatiin kylvetty\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n helatorstai viikolla, ovat sato-odotukset korkealla. Edellytt\u00e4en, ett\u00e4 pellot ovat kasvukunnoltaan hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla ja kest\u00e4v\u00e4t kosteuden ja peltot\u00f6iden vaikutukset. Vastaavasti sateet ovat lis\u00e4nneet ravinteiden huuhtoumariski\u00e4 niin pellon varastoravinteiden kuin sinne kylv\u00f6n yhteydess\u00e4 annettujen ravinteiden osalta.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 tulevaisuudessa sitten viljell\u00e4\u00e4n ja miten? Ilmastonmuutosten my\u00f6t\u00e4 totutut viljelyk\u00e4yt\u00e4nteet ja \u2013menetelm\u00e4t kohtaavat odottamattomia vaikeuksia enenem\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Olen itse seurannut maataloutta itselle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa 1980-luvulta saakka ja meininki on muuttunut melkoisesti. Ymm\u00e4rrys ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 tilastamme ja lis\u00e4\u00e4ntynyt tietom\u00e4\u00e4r\u00e4 kaikesta on muuttanut maatalouttakin. Erityisesti viime vuosina on tullut kokonaan uusia ajatuksia maatalouden toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Valistuneen arvion mukaan maataloutta on harjoitettu n. 10 000 vuoden ajan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ruoantuotannon n\u00e4k\u00f6vinkkelist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
2009 viljojen kotimaan hintaromahduksen aikaan erityisesti kauraa ajettiin l\u00e4mp\u00f6laitoksille energiaksi, koska siell\u00e4 siit\u00e4 maksettiin parempi hinta kuin elintarvike tai rehuk\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Varsinkin pula-ajan kokeneet vanhemmat kansalaiset paheksuivat moista toimintaa, mutta viljelij\u00f6iden motiivina oli kassavirta. Viime aikoina yh\u00e4 useammin ehdotetaan peltojen k\u00e4yt\u00f6n muutoksesta jollekin muulle kuin ruoantuotantoon. Vaihtoehtoina on bioenergiakasvien kasvattaminen, hiilen sidonta tai maisemakasvien kasvattaminen. My\u00f6s EU:n tulevan budjettikauden luomutavoite siirt\u00e4isi ison osan pelloista viherlannoituksen osalle. My\u00f6s kokonaan uusia ei elintarvikkeeksi kasvatettavia kasveja tulee viljelyyn.<\/p>\n\n\n\n
Miksi me kasvatamme pelloilla ruoaksi sopivia kasveja? No siksi, kun siell\u00e4 on siihen jotakuinkin sopivat olosuhteet kasveille. Maaper\u00e4, kosteus, kaasut, valo ja l\u00e4mp\u00f6 ovat p\u00e4\u00e4osin sopivassa suhteessa. Aurinkoenergia on ylivoimainen elementti kasveille kasvaa pellolla tai avomaalla. Kaasukeh\u00e4n happi- ja hiilidioksidim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat sopivia kasveille, periaatteessa hiilidioksidia voisi olla jopa enemm\u00e4n. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 hiilidioksidi aiheuttaa kuitenkin haittavaikutuksia muuhun toimintaa, joten sen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei olisi syyt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Meill\u00e4 ei vedest\u00e4 yleens\u00e4 ole ollut puutetta tai sitten ollaan totuttu veden puutteesta johtuviin mataliin satotasoihin. Maailmalla monessa maassa pumpataan pohjavett\u00e4 kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jopa satojen metrien syvyydest\u00e4. Miksik\u00f6h\u00e4n esimerkiksi Saudi-Arabiassa vehn\u00e4n satotaso on 8 tn\/ha, jossa vuotuinen sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 on 100-200 mm. Meill\u00e4 suurin osa vuoden vesim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 pelloilla on l\u00e4pivirtausta, koska se tulee kasvukauden ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen kasvihuone rakennettiin Suomeen tiett\u00e4v\u00e4sti 1600-luvulla. Kasvihuoneviljely on ollut kallista ja n\u00e4in ollen sopinut vain tiettyjen kasvien kasvattamiseen. Viime vuosina teknologinen kehitys on parantanut niin energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, valaistusta ja resurssitehokkuutta. Espanjassa neli\u00f6ll\u00e4 tuotetaan 15 kg kurkkua ja Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin yli 100 kg ja parhaimmillaan jopa 220 kg neli\u00f6t\u00e4 kohden vuodessa.<\/p>\n\n\n\n
Seuraava askel on vertikaaliviljelyn laajeneminen. Nyt jo tuotetaan salaatteja ja yrttej\u00e4 kerrosviljelyn keinoin, jossa neli\u00f6ll\u00e4 voidaan moninkertaistaa sadon m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kerrosviljelyll\u00e4 voidaan kasvuolosuhteet optimoida ja ravinteet sek\u00e4 vesi kiert\u00e4v\u00e4t suljetussa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Jos avomaalla mansikantaimia on neli\u00f6ll\u00e4 12 tainta, niin kerros viljelyputkessa voi olla yli 1300 tainta lattianeli\u00f6t\u00e4 kohden. Kaikki kasvit eiv\u00e4t ainakaan viel\u00e4 sovi kerrosviljelyyn. Tosin perunoita on jo nyt kasvatettu ilmassa ilman multaa.<\/p>\n\n\n\n
Maailma muuttuu Eskoseni, ja Esko Valtaoja siteeraten ennen ei ollut paremmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime blogissa kirjoitin veden v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ajankohdasta pellolla ja t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa ajatukset ovat j\u00e4lleen vedess\u00e4 ja sen ajankohdassa. Kuivan huhtikuun j\u00e4lkeen vett\u00e4 on saatu mittariin ja…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1165,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[164],"tags":[222,227,240,169,158,223,185,253,229,147],"class_list":["post-1164","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-jari-ruski","tag-bioevaat","tag-hyva-maan-kasvukunto","tag-kasteluvesi","tag-kasvinviljely","tag-maanviljely","tag-peltoai","tag-tuleva","tag-vertikaaliviljely","tag-vesitalous","tag-viljelymenetelmat"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-scaled.jpg",2560,1920,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-scaled.jpg",2560,1920,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/20210406_101300-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Jari Ruski<\/a>","rttpg_excerpt":"Viime blogissa kirjoitin veden v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ajankohdasta pellolla ja t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa ajatukset ovat j\u00e4lleen vedess\u00e4 ja sen ajankohdassa. Kuivan huhtikuun j\u00e4lkeen vett\u00e4 on saatu mittariin ja...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1164"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1167,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1164\/revisions\/1167"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}