{"id":1147,"date":"2021-04-16T10:24:54","date_gmt":"2021-04-16T07:24:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1147"},"modified":"2021-04-16T10:28:18","modified_gmt":"2021-04-16T07:28:18","slug":"maatalouden-vesiensuojelutoimenpiteet-kuivatusaluetasolla-case-rakennekalkki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2021\/04\/16\/maatalouden-vesiensuojelutoimenpiteet-kuivatusaluetasolla-case-rakennekalkki\/","title":{"rendered":"Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet kuivatusaluetasolla \u2013 case rakennekalkki"},"content":{"rendered":"\n<p>Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4\non perinteisesti toteutettu ojissa ja jokiuomissa. Ne liittyv\u00e4t aina my\u00f6s\nvesienhallintaan ja niiss\u00e4 on vahva valuma-aluel\u00e4ht\u00f6inen tarkastelu mukana. Vett\u00e4\nja ravinteita voidaan pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ojissa erilaisilla ratkaisuilla, kuten\nkosteikoilla, laskeutusaltailla, suodattimilla, pohjapatoketjuilla tai\nkakstasouomilla. Viime vuosina n\u00e4iden lis\u00e4ksi on pyritty l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja\nsiihen, miten ravinteet saataisiin pysym\u00e4\u00e4n pellossa, jotta ne eiv\u00e4t edes p\u00e4\u00e4tyisi\nvesist\u00f6ihin. Yksi mahdollisuus t\u00e4h\u00e4n on peltojen rakennekalkitus. <\/p>\n\n\n\n<p>Rakennekalkituksessa savipitoinen peltomaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n reaktiivista kalkkia eli sammutettua (Ca(OH)<sub>2<\/sub>) ja\/tai poltettua (CaO) kalkkia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kalkitusaineella. Aktiivisen kalkin osuus pellolle levitett\u00e4v\u00e4n kalkin painosta on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 %. Loppu on tavallista maatalouskalkkia (CaCO<sub>3<\/sub>). Levityksen j\u00e4lkeen kalkki sekoitetaan mahdollisimman hyvin maa-ainekseen kevytmuokkaamalla. Rakennekalkki sitoo peltomaan savihiukkasia toisiinsa parantaen pitk\u00e4aikaisesti maan mururakennetta ja vedenl\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4. Samalla eroosio pienenee, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maahiukkasiin sitoutuneiden ravinteiden huuhtoutumista vesist\u00f6ihin. Rakennekalkituksesta on todella paljon hyvi\u00e4 kokemuksia Ruotsista ja siell\u00e4 se on jo otettu laaja-alaisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansallisella tukiohjelmalla. Suomessa t\u00e4t\u00e4 ei ole viel\u00e4 tapahtunut, ja syyn\u00e4 siihen on l\u00e4hinn\u00e4 tiedon puute rakennekalkituksen vaikutuksista sek\u00e4 oikeanlaisesta toteuttamistavasta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"769\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/EM1-1024x769.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1148\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kuva 1. Rakennekalkin levitt\u00e4mist\u00e4\npellolle Eurajoella. (Kuva: Sauli Jaakkola)<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennekalkituksesta saadaan lis\u00e4\u00e4 tietoa k\u00e4ynniss\u00e4 olevalla Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla rahoitetulla hankkeella. Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona -hankkeessa tutkitaan rakennekalkin vaikutuksia vesist\u00f6ihin, maaper\u00e4\u00e4n ja satoon sek\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n optimaaliset k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja levitysajankohdat erilaisissa olosuhteissa ja eri maalajeilla. Hankkeeseen kuuluu rakennekalkin peltolevityskokeet Eurajoella V\u00e4h\u00e4joen valuma-alueella, koekentt\u00e4tutkimukset Paimiossa ja Turussa sek\u00e4 optimaalisiin k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4riin liittyen my\u00f6s laboratoriokokeita. Hankkeen tulosten sek\u00e4 viljelij\u00f6ilt\u00e4 saatujen kokemusten perusteella julkaistaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opas rakennekalkituksen oikeanlaiseen toteutukseen. Hanketta vet\u00e4\u00e4 Turun ammattikorkeakoulu ja toteuttajina toimivat Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti, ProAgria L\u00e4nsi-Suomi, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Luonnonvarakeskus, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus sek\u00e4 Turun kaupunki. <\/p>\n\n\n\n<p>Rakennekalkituksen peltolevityskokeet\ntoteutetaan Eurajoella V\u00e4h\u00e4joen valuma-alueella. Kahden pilottivaluma-alueen\n(kooltaan n. 125 ha ja 250 ha) sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t pellot (yhteens\u00e4 n. 180 ha) rakennekalkittiin.\nKokeeseen kuuluu my\u00f6s V\u00e4h\u00e4joen valuma-alueen vieress\u00e4 sijaitseva verrokkivaluma-alue\n(95 ha), jossa rakennekalkitusta ei tehty. Rakennekalkitus toteutettiin\np\u00e4\u00e4asiassa syksyll\u00e4 2020. Joitain peltoja j\u00e4i kalkitsematta my\u00f6h\u00e4isen sadonkorjuun\ntakia, joten ne kalkitaan viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Kunkin alueen, siis sek\u00e4 pilottialueiden\nett\u00e4 verrokkialueen, ojassa on seurattu vedenlaatua ennen rakennekalkitusta ja\nsen j\u00e4lkeen. Seurannat jatkuvat edelleen ja niit\u00e4 on tarkoitus jatkaa mahdollisimman\npitk\u00e4\u00e4n rakennekalkituksen pitk\u00e4aikaisten vaikutusten selvitt\u00e4miseksi. <\/p>\n\n\n\n<p>Vedenlaadun seurantaa toteutetaan kunkin kohdealueen ojassa perinteisill\u00e4 vesin\u00e4ytteill\u00e4 sek\u00e4 jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla, jotka mittaavat sameutta, pH:ta, johtokyky\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tilaa 15 min v\u00e4lein ymp\u00e4ri vuorokauden. Lis\u00e4ksi n\u00e4iss\u00e4 kohteissa on seurattu virtaamaa V-mittapadolla ja toisaalta my\u00f6s FlowTracker-mittauksilla. Kaikissa kohteissa on my\u00f6s ojassa paineanturi mittaamassa vedenpinnankorkeutta sek\u00e4 kiinte\u00e4 vedenpinnankorkeusasteikko. N\u00e4iden tietojen avulla kullekin ojalle voidaan laatia purkautumisk\u00e4yr\u00e4 ja laskea mm. kiintoaine- ja ravinnekuormituksia. Viime syksyn tarkastelujakso eli rakennekalkituksen j\u00e4lkeinen jakso oli kev\u00e4tt\u00e4 eli rakennekalkitusta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 jaksoa pidempi. Valunnat olivat syksyll\u00e4 suurempia kuin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-gallery aligncenter columns-2 is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex wp-block-gallery-is-layout-flex\"><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img decoding=\"async\" width=\"650\" height=\"866\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/EM2-e1618557011392.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1150\" data-link=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?attachment_id=1150\" class=\"wp-image-1150\"\/><\/figure><\/li><li class=\"blocks-gallery-item\"><figure><img decoding=\"async\" width=\"650\" height=\"866\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/EM3-e1618556971485.jpg\" alt=\"\" data-id=\"1149\" data-link=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?attachment_id=1149\" class=\"wp-image-1149\"\/><\/figure><\/li><\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kuva 2. Jatkuvatoiminen vedenlaatumittari\nsek\u00e4 V-mittapato. (Kuvat: Elisa Mikkil\u00e4)<\/p>\n\n\n\n<p>Alustavat tulokset Eurajoen\npiloteilla osoittavat, ett\u00e4 rakennekalkitus on kirkastanut savisameaa vett\u00e4 ja\nv\u00e4hent\u00e4nyt kiintoaineen ja fosforin huuhtoumaa. Kaaviokuvassa esitet\u00e4\u00e4n\nvaluntaan suhteutettu hiukkasmaisen fosforin pitoisuus ojavesiss\u00e4. Rakennekalkitsemattomilta\npelloilta valuvan veden fosforipitoisuus nousi syksyll\u00e4 yli kaksinkertaiseksi\nkev\u00e4\u00e4seen verrattuna, kun rakennekalkituilla pelloilla se laski syksyn\nmittausjaksolla kev\u00e4\u00e4seen verrattuna, vaikka valunnat olivat syksyll\u00e4 suuremmat\nkuin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vedenlaadun seurannat jatkuvat my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna, mittarit on jo\nasetettu paikoilleen ja vesin\u00e4ytteit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n hakemassa ahkerasti. N\u00e4iden\nlupaavien tulosten osalta j\u00e4\u00e4d\u00e4\u00e4n siis odottamaan jatkoa. Tulosten\ntarkasteluista vastaa t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa SYKE ja yhteyshenkil\u00f6n\u00e4 siell\u00e4 on Maria\nK\u00e4m\u00e4ri (<a href=\"mailto:maria.kamari@syke.fi\">maria.kamari@syke.fi<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"858\" height=\"627\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/EM4.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1151\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kuva 3. Valuntaan suhteutettu\nhiukkasmaisen fosforin pitoisuus (\u00b5g\/l) ojavesiss\u00e4 Eurajoella. (Kuva:\nMaria K\u00e4m\u00e4ri)<\/p>\n\n\n\n<p>Vedenlaadun seurantojen\ntuloksien avulla toteutetaan my\u00f6s ravinnekuormitussimulaatio, joka liittyy\nSYKEn valtakunnanlaajuiseen vesist\u00f6mallij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja\nVEMALA-kuormitusmalliin. Vesist\u00f6malli-j\u00e4rjestelm\u00e4 kuvaa ja ennustaa veden\nkiertokulkua eri puolella Suomea sadannasta vesivarastojen kautta haihdunnaksi,\nvalunnaksi ja virtaamaksi jokiin, j\u00e4rviin ja mereen. Malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon\ntausta- ja l\u00e4ht\u00f6tietoja: muun muassa s\u00e4\u00e4tiedot l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n Ilmatieteen\nlaitokselta p\u00e4ivitt\u00e4in suoraan mallin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. VEMALA-kuormitusmalli laskee\nfosforin, typen, hiilen ja kiintoaineen kulkeutumista alkaen peltolohkoista ja\nmuualta valuma-alueelta jokien ja j\u00e4rvien kautta aina mereen saakka. <\/p>\n\n\n\n<p>Rakennekalkituksen\nravinnekuormitussimulaatiolla on tarkoitus hahmottaa, kuinka paljon v\u00e4hemm\u00e4n\nravinteita p\u00e4\u00e4tyisi It\u00e4mereen, jos kaikki Suomen rakennekalkitukseen soveltuvat\npellot rakennekalkittaisiin. Tarkastelu on merialuekohtainen, eli\nlopputuloksena saadaan selville mik\u00e4 olisi vaikutus Per\u00e4mereen, mik\u00e4 Selk\u00e4mereen,\nmik\u00e4 Saaristomereen ja mik\u00e4 Suomenlahteen p\u00e4\u00e4tyvien ravinteiden m\u00e4\u00e4riss\u00e4.\nSamanlainen simulaatio on tarkoitus toteuttaa my\u00f6s pienemm\u00e4ll\u00e4 mittakaavalla\ntietylle valuma-alueelle. T\u00e4ss\u00e4 simulaatiossa oletetaan, ett\u00e4\nrakennekalkkik\u00e4sittely uusitaan tarvittaessa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, jos k\u00e4sittelyteho\nhiipuu. T\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 pitk\u00e4aikainen vedenlaadun seuranta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\nt\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta tiedet\u00e4\u00e4n mik\u00e4 on rakennekalkituksen vaikutus pitk\u00e4ll\u00e4\naikav\u00e4lill\u00e4. Simulointity\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n SYKEss\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tietoja hankkeesta: <a href=\"https:\/\/www.proagria.fi\/rakennekalkki\">https:\/\/www.proagria.fi\/rakennekalkki<\/a>.\n<\/p>\n\n\n\n<p>SYKEn vesist\u00f6mallista\nja kuormitusmallista on my\u00f6s ulkoiset k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t, joiden avulla voi mm.\ntarkastella, miten vesist\u00f6jen vedenpinnan korkeudet ovat kehittyneet viimeisen\nviikon aikana, mitk\u00e4 ne ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja mitk\u00e4 niiden ennustetaan olevan tulevan\nviikon aikana. Mallien sis\u00e4lt\u00e4miin tietoihin, havaintoihin ja ennustuksiin\np\u00e4\u00e4see tutustumaan n\u00e4ill\u00e4 sivustoilla: <\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.vesi.fi\/\">https:\/\/www.vesi.fi\/<\/a><br><a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Vesi\/Vesitilanne_ja_ennusteet\/Ravinnekuormitus\">https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Vesi\/Vesitilanne_ja_ennusteet\/Ravinnekuormitus<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><em>T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on osa Bioev\u00e4\u00e4t -hankkeen blogisarjaa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 on perinteisesti toteutettu ojissa ja jokiuomissa. Ne liittyv\u00e4t aina my\u00f6s vesienhallintaan ja niiss\u00e4 on vahva valuma-aluel\u00e4ht\u00f6inen tarkastelu mukana. Vett\u00e4 ja ravinteita voidaan pid\u00e4tt\u00e4\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1153,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43],"tags":[249,227,246,161,223,233,250],"class_list":["post-1147","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elisa-mikkila","tag-bioevat","tag-hyva-maan-kasvukunto","tag-maan-rakenteen-parantaminen","tag-maanrakenne","tag-peltoai","tag-rakennekalkitus","tag-rakennekalkki"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM.jpg",577,433,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM.jpg",577,433,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM.jpg",577,433,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM.jpg",577,433,false],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM.jpg",577,433,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM.jpg",577,433,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-577x380.jpg",577,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/artikkelikuva_EM-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/elisa-mikkila\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Elisa Mikkil\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 on perinteisesti toteutettu ojissa ja jokiuomissa. Ne liittyv\u00e4t aina my\u00f6s vesienhallintaan ja niiss\u00e4 on vahva valuma-aluel\u00e4ht\u00f6inen tarkastelu mukana. Vett\u00e4 ja ravinteita voidaan pid\u00e4tt\u00e4\u00e4...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1147"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1147\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1155,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1147\/revisions\/1155"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}