{"id":1140,"date":"2021-04-15T12:51:46","date_gmt":"2021-04-15T09:51:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1140"},"modified":"2021-04-15T12:51:50","modified_gmt":"2021-04-15T09:51:50","slug":"paastot-eivat-tunne-rajoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2021\/04\/15\/paastot-eivat-tunne-rajoja\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t tunne rajoja"},"content":{"rendered":"\n

Tuotteella on hiilijalanj\u00e4lki \u2013 mutta millainen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina kiihtyneen\nilmastonmuutoskeskustelun my\u00f6t\u00e4 etenkin hiilijalanj\u00e4lkilaskelmat ovat olleet\nsuosittuja ja puhuttuja. Alhainen hiilijalanj\u00e4lkimerkint\u00e4 tuotepaketin kyljess\u00e4\nvoi lis\u00e4t\u00e4 sen myynti\u00e4. Erilaisia laskelmia ja mittareita tarvitaankin markkinoinnin\navuksi sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niihin on viel\u00e4 syyt\u00e4\nsuhtautua kriittisesti. Mit\u00e4 ne oikeastaan kertovat? Ovatko ne vertailukelpoisia\nkesken\u00e4\u00e4n? Todella usein laskelmat keskittyv\u00e4t vain esimerkiksi jonkin tuotteen\nk\u00e4yt\u00f6n aiheuttamiin eli suoriin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, mutta tuotteen\nvalmistukseen tai sen k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeiseen toimintaan liittyv\u00e4t eli ep\u00e4suorat\np\u00e4\u00e4st\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomioimatta. Tuotteen kokonaisvaikutuksia on vaikea n\u00e4hd\u00e4, kun\np\u00e4\u00e4st\u00f6t syntyv\u00e4t muualla. Tarkasteltaessa tuotteen koko elinkaaren aikaista\nkokonaisuutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan niin ekologinen kuin \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n uskomme.\n<\/p>\n\n\n\n

Talous kasvaa \u2013 ent\u00e4 hyvinvointi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Historia on osoittanut, ett\u00e4\nyhteiskunnan talouskasvun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n kulutus kasvaa. Tulevaisuuden taloudellista\nvaurautta on tarpeen luoda siten, ett\u00e4 haitalliset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset\nv\u00e4henev\u00e4t. T\u00e4llainen talouskasvun ja ymp\u00e4rist\u00f6haittojen irtikytkent\u00e4 on suunta,\njohon my\u00f6s Suomessa halutaan yleisesti menn\u00e4. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen\nv\u00e4hennystavoitteet on toistaiseksi asetettu alueperusteisesti: esimerkiksi\nSuomi tavoittelee 80 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyst\u00e4 vuoden 1990 tasosta vuoteen\n2050 menness\u00e4. Alueperusteinen tarkastelu ei p\u00e4\u00e4st\u00f6laskelmien osalta ota\nhuomioon esimerkiksi tavaroiden vienti\u00e4 ja tuontia. Samalla hukataan k\u00e4sitys\nsiit\u00e4, paljonko tietyn alueen asukkaiden el\u00e4m\u00e4ntavat ja kulutus aiheuttavat\np\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Suomen kulutuksesta aiheutuvat\np\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole laskeneet 2000-luvulla. Kulutuksesta syntyy p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 maamme\nrajojen ulkopuolella, kun kulutamme tuontituotteita. Monet kuluttamiemme\nkotimaisten tuotteiden ja energian tuotantoketjujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t tapahtuvat maamme\nulkopuolella. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulisi oikeastaan tarkastella kulutuksen\nn\u00e4k\u00f6kulmasta siten, ett\u00e4 energian, tuotteiden ja palveluiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t jyvitet\u00e4\u00e4n\nkuluttajalle riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 p\u00e4in maailmaa ne syntyv\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Uudellakin tuotteella on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa jo ennen sen ostamista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Elinkaarianalyysi (life cycle\nassessment, LCA) paljastaa tuotteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t kehdosta hautaan. Se on\nlaaja-alaisin ja kattavin menetelm\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tarkasteluun ja vertailuun.\nElinkaarip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin lasketaan mukaan tuotteen valmistuksen, kuljetuksen, k\u00e4yt\u00f6n\nja j\u00e4tteiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t mahdollisimman kattavasti. Elinkaarianalyysit ovat tuttuja\nmonelle yritykselle, mutta julkisen sektorin elinkaariosaaminen on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.\nMonet yhteiskunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset suunnitellaan ja toteutetaan erillisin\u00e4\nkokonaisuuksina huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaikutukset ulottuvat useille\nyhteiskunnan eri aloille ja vaikuttavat useisiin eri ihmisryhmiin ja\nymp\u00e4rist\u00f6ihin. My\u00f6s julkisen sektorin pit\u00e4isi pyrki\u00e4 kokonaisvaltaisesti\nhuomioimaan saatavilla olevien resurssien kest\u00e4v\u00e4 ja tehokas k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon vaikutukset erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siksi\nelinkaariajattelu on tuotava osaksi poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4\nniin kansallisella kuin paikallisella tasolla \u2013 my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rviseudulla. <\/p>\n\n\n\n

Kuntien kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 ilmastoty\u00f6st\u00e4 mallia kaikille<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Miten t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutetaan? Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tekem\u00e4n HINKU-kuntiin liittyv\u00e4n selvityksen mukaan parhaiten ilmastoty\u00f6ss\u00e4 on onnistuttu kunnissa, joissa ilmastoty\u00f6 on nostettu suoraan kunnan strategiaan, josta se on jalkautettu poikkileikkaavasti osaksi jokaisen toimialan ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s kunnan johdon sitoutuminen, henkil\u00f6st\u00f6n aktiivisuus ja ty\u00f6n riitt\u00e4v\u00e4 resursointi on ollut ratkaisevaa. Onnistumisia on lis\u00e4ksi koettu, kun ilmastoty\u00f6h\u00f6n on osallistettu useita eri toimijoita. Reilua kiertotaloutta toteuttamalla yhteiskunta mahdollistaa merkityksellisen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kaikille tasapuolisesti, ei kuormita ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 yli sen kantokyvyn eik\u00e4 vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa t\u00e4ytt\u00e4miseen.  Reilu kiertotalous on systeeminen kokonaisuus, johon siirtyminen edellytt\u00e4\u00e4 toimintatapojen ja ajatusmallien muutosta koko kuntayhteis\u00f6ss\u00e4 kuntaorganisaatiota ja kuntalaisia my\u00f6ten. Kest\u00e4v\u00e4 kunta ottaa tasapuolisesti huomioon sek\u00e4 taloudelliset, yhteiskunnalliset ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lliset kest\u00e4vyyden kulmat \u2013 vastuun jakautuessa meist\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4 aina ylimpiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin asti.<\/p>\n\n\n\n

Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuotteella on hiilijalanj\u00e4lki \u2013 mutta millainen? Viime aikoina kiihtyneen ilmastonmuutoskeskustelun my\u00f6t\u00e4 etenkin hiilijalanj\u00e4lkilaskelmat ovat olleet suosittuja ja puhuttuja. Alhainen hiilijalanj\u00e4lkimerkint\u00e4 tuotepaketin kyljess\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 sen…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1141,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43],"tags":[247,176,61,248,33],"class_list":["post-1140","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-elisa-mikkila","tag-elinkaariarviointi","tag-hiilijalanjalki","tag-kiertotalous","tag-lahella-tuotettu","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM.jpg",4752,3168,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM.jpg",4752,3168,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM.jpg",4752,3168,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM.jpg",1536,1024,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM.jpg",2048,1365,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/maalis21_EM-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Elisa Mikkil\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Tuotteella on hiilijalanj\u00e4lki \u2013 mutta millainen? Viime aikoina kiihtyneen ilmastonmuutoskeskustelun my\u00f6t\u00e4 etenkin hiilijalanj\u00e4lkilaskelmat ovat olleet suosittuja ja puhuttuja. Alhainen hiilijalanj\u00e4lkimerkint\u00e4 tuotepaketin kyljess\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 sen...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1140"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1143,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1140\/revisions\/1143"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1140"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1140"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1140"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}