{"id":1107,"date":"2021-01-28T13:49:21","date_gmt":"2021-01-28T11:49:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1107"},"modified":"2023-02-07T11:02:06","modified_gmt":"2023-02-07T09:02:06","slug":"ilmastonmuutos-ja-maanviljely-osa-1-vesi-vaaraan-aikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2021\/01\/28\/ilmastonmuutos-ja-maanviljely-osa-1-vesi-vaaraan-aikaan\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos ja maanviljely – Osa 1, Vesi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan"},"content":{"rendered":"\n

Ilmaston muuttuminen ei ole uusi asia, vaan maapallon olemassaolon aikana on tapahtunut jatkuvaa muutosta, tosin eritt\u00e4in hitaasti. Ilmatieteenlaitoksen mittausten mukaan Satakunnassa 8 viimeist\u00e4 vuotta on olleet yhdest\u00e4 kahteen astetta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 (1981-2010) l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4. Vuosittaisessa sadem\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ei ole selv\u00e4\u00e4 suuntausta. Vuosi 2018 oli kuivin -32 % keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 ja 2019 sateisin +34 %. L\u00e4mp\u00f6tilan nousu n\u00e4kyy erityisesti syksyll\u00e4 ja talvella vesisateina ja kes\u00e4ll\u00e4 mahdollisina hellekausina. Sateista suurin osa tulee viljelij\u00e4lle ep\u00e4edullisesti kasvukauden ulkopuolella ja kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ei riit\u00e4 vett\u00e4 kunnollisen sadon tuottamiseen. <\/p>\n\n\n\n

Suurimmassa osassa maailmaa suurin\nyksitt\u00e4inen satoa rajoittava tekij\u00e4 on veden puute. Laskennallisesti viljaa\npystytt\u00e4isiin tuottamaan noin 22 tn\/ha. Parhaat olot maapallolla viljelyyn on\nUudessa-Seelannissa, jossa sadem\u00e4\u00e4r\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4t maan satotuoton\nulosmittaamiseen. T\u00e4m\u00e4nhetkinen vehn\u00e4n satoenn\u00e4tys on sielt\u00e4 17,4 tn\/ha.\nEuroopassa riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4 kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on Brittein saarilla. Vertailuna\nvehn\u00e4n 10 vuoden keskisato Suomessa on 3,8 tn\/ha ja suurin satokilpailussa\nsaatu vehn\u00e4sato on 2014 saatu 10,2 tn\/ha. Parhaat sadontuottokyvyt viljoilla on\nsyysmuotoisilla, pitk\u00e4n kasvukauden, lajikkeilla.<\/p>\n\n\n\n

\"Talvisateet<\/a>
Talvisateet rasittavat peltomaata.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Jotta Suomessa ja erityisesti\nLounais-Suomen viljelyaukeilla voitaisiin jatkaa arviolta 4000 vuotista Kiukaisten kulttuurin ajoilta\nolevaa perinnett\u00e4 viljelykasvien tuottamista n\u00e4lk\u00e4isille suille, on maatalouden\nja erityisesti sen t\u00e4rkeimm\u00e4n p\u00e4\u00e4oman eli peltoviljelyn muututtava ilmaston\nmy\u00f6t\u00e4. N\u00e4in on tapahtunut aikaisemminkin.<\/p>\n\n\n\n

Mitenk\u00e4 vett\u00e4 saataisiin kasveille\nsilloin, kun ne sit\u00e4 tarvitsevat. Vaihtoehtoja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kolme kappaletta;\nk\u00e4det ristiin ja toivotaan sadetta oikeaan aikaan, kastelemalla kasvien tarpeen\nmukaan tai s\u00e4il\u00f6\u00e4 vesi peltoon kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4inen vaihtoehto on\nhelpoin, mutta tulokset p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti eritt\u00e4in ep\u00e4varmoja. Toinen vaihtoehto\non varmempi, mutta kustannuksiltaan kannattavat vain korkean satoarvon\nkasveille eli vihanneksille ja osalle juureksia. Nykyiset kastelulaitteet\nvaativat p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 valvontaa ja siirtoty\u00f6t\u00e4. Kolmas vaihtoehto on veden\nvarastointi peltoon ennen kasvukauden alkua. Veden varastoinnista on\nPyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutissa k\u00e4ynniss\u00e4 Kasteluvesihanke, jossa tutkitaan tarkemmin\nvarastoinnin mahdollisuuksia ja hy\u00f6tyj\u00e4. Samoin hankkeessa etsit\u00e4\u00e4n uusia\ninnovatiivisia kastelumahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Satakunta kuuluu suurilta osin happamien sulfaattimaiden alueeseen, joka maaper\u00e4llisesti sopii eritt\u00e4in hyvin s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksen piiriin. S\u00e4\u00e4t\u00f6salaojituksessa asennetaan yksinkertaisimmillaan olemassa olevaan salaojaston kokoojaojaan s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivo pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pellon vesi kasvukaudelle. S\u00e4\u00e4t\u00f6kaivo padottaa veden haluttuun korkeuteen ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen veden ojastoon. Vedenkorkeuden pit\u00e4minen ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivojen avulla est\u00e4\u00e4 sulfaattimailla rikkihapon liukenemisen kasveille ja vesist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4t\u00f6kaivot soveltuvat parhaiten suhteellisen tasaisille ja vett\u00e4 hyvin l\u00e4p\u00e4iseville pelloille. Mit\u00e4 tihe\u00e4mpi imuojasto, sen tasaisempi vesipatja pellolla on juuriston veden saantiin. Yhdell\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivoilla pystyt\u00e4\u00e4n varastoimaan vett\u00e4 usean hehtaarin alalle. S\u00e4\u00e4t\u00f6kaivon kustannus on 300 \u2013 500 euroa plus kaivinkoneasennus. S\u00e4\u00e4t\u00f6kaivolle saa valumavesien hallinnan ymp\u00e4rist\u00f6korvausta 70 euroa vaikutusaluehehtaarilta eli investointi maksaa itsens\u00e4 takaisin jopa parissa vuodessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kohonneena tukimuotona. Bonuksena tulee peltokasvin sadonlis\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4t\u00f6kaivojen sadonlis\u00e4st\u00e4 on Etel\u00e4-pohjanmaalla tutkimustuloksia yli 20 vuoden ajalta ja olosuhteiltaan hyv\u00e4n\u00e4kin vuotena sen sadonlis\u00e4ys on 10 % luokkaa. Kuivina vuosina sadonlis\u00e4 voi olla jopa 40 – 50 %. Itsell\u00e4ni on ollut s\u00e4\u00e4t\u00f6kaivot 1997 alkaen ja kokemuksena voi kertoa, ett\u00e4 vuosittaiset satovaihtelut ovat eritt\u00e4in pienet. Kuivanakin vuotena satotaso pysyy normaalina. Suurin ty\u00f6 on oppia kaivojen oikea k\u00e4ytt\u00f6, yleisiss\u00e4 ohjeissa esitet\u00e4\u00e4n kaivojen sulkemista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja avaamista syksyll\u00e4 ennen sadonkorjuuta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaivot kannattaa sulkea mahdollisimman aikaisin, kun maassa on vett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Itsell\u00e4ni on ollut kaivot kiinni pisimmill\u00e4\u00e4n 3 vuotta, pois lukien muutaman p\u00e4iv\u00e4n huuhteluaukaisut.<\/p>\n\n\n\n

Jatkoa luvassa!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmaston muuttuminen ei ole uusi asia, vaan maapallon olemassaolon aikana on tapahtunut jatkuvaa muutosta, tosin eritt\u00e4in hitaasti. Ilmatieteenlaitoksen mittausten mukaan Satakunnassa 8 viimeist\u00e4 vuotta on…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1110,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[164],"tags":[222,227,240,161,158,241,223],"class_list":["post-1107","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asiantuntija-jari-ruski","tag-bioevaat","tag-hyva-maan-kasvukunto","tag-kasteluvesi","tag-maanrakenne","tag-maanviljely","tag-pelto","tag-peltoai"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni.jpg",577,433,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni.jpg",577,433,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni.jpg",577,433,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni.jpg",577,433,false],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni.jpg",577,433,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni.jpg",577,433,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-577x380.jpg",577,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/viljapelto_pieni-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Asiantuntija | Jari Ruski<\/a>","rttpg_excerpt":"Ilmaston muuttuminen ei ole uusi asia, vaan maapallon olemassaolon aikana on tapahtunut jatkuvaa muutosta, tosin eritt\u00e4in hitaasti. Ilmatieteenlaitoksen mittausten mukaan Satakunnassa 8 viimeist\u00e4 vuotta on...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1107"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1466,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1107\/revisions\/1466"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1107"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1107"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1107"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}