Vuoden 2020 talvella Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4peitteinen aika j\u00e4i enn\u00e4tyslyhyeksi ja selk\u00e4vesille ei muodostunut j\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkumista mahdollistavaa j\u00e4\u00e4kantta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. My\u00f6s kuluvan talvikauden osalta viel\u00e4 joulukuussa s\u00e4\u00e4ennusteet n\u00e4yttiv\u00e4t huolestuttavilta j\u00e4rven j\u00e4\u00e4tymisen kannalta. Vuoden vaihteen tienoilla tapahtui kuitenkin odotettu k\u00e4\u00e4nne ja ilman l\u00e4mp\u00f6tila putosi pakkasen puolelle. J\u00e4rvi saikin j\u00e4\u00e4peitteen pinnalleen loppiaiseksi ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pitk\u00e4n ajan s\u00e4\u00e4ennusteissa pakkasjakson odotetaan jatkuvan ainakin helmikuun puolelle. J\u00e4\u00e4 on viel\u00e4 heikkoa, mutta fiilistell\u00e4\u00e4np\u00e4 kuitenkin j\u00e4\u00e4tymisen kunniaksi hieman j\u00e4\u00e4nalaisia tunnelmia.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 j\u00e4\u00e4n alla tapahtuu?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Keskitalvella\ntyypillisesti n\u00e4k\u00f6syvyys j\u00e4rvess\u00e4 kasvaa, joka hieman kompensoi j\u00e4\u00e4n ja lumen\naiheuttamaa varjostusta. Syyn\u00e4 veden kirkastumiseen j\u00e4\u00e4n alla ovat valaistusolosuhteiden\nheikkenemisest\u00e4 ja veden l\u00e4mp\u00f6tilan laskusta johtuva j\u00e4rven perustuotannon\nhiipuminen sek\u00e4 sedimentti\u00e4 p\u00f6yhiv\u00e4n aallokon puuttuminen. Paksu lumipeite j\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarkoittaa\nradikaalia maiseman h\u00e4m\u00e4rtymist\u00e4 j\u00e4\u00e4n alla. Talvella kasviplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee\nja monet vesikasvit ovat kuihtuneet valmiiksi jo syksyll\u00e4. J\u00e4rvess\u00e4 vihantana\ntalvehtivat uposkasvit, kuten nuottaruoho, jatkavat hidasta eloaan. <\/p>\n\n\n\n Pelkk\u00e4\u00e4\nhiljastelua ja s\u00e4\u00e4st\u00f6liekin pit\u00e4mist\u00e4 talvi j\u00e4\u00e4n alla ei kuitenkaan ole.\nJ\u00e4\u00e4nalainen j\u00e4rvi \u00e4ityy v\u00e4lill\u00e4 jopa meluisaksi. Kovalla pakkasella j\u00e4\u00e4tyv\u00e4n\nj\u00e4rven mylvint\u00e4 ja ulvahdukset saavat aikaan yliluonnolliselta kuulostavan\n\u00e4\u00e4nimaailman, jolle ei ole vertaista. Se kannattaa kokea. L\u00e4mp\u00f6tilan muutokset\npakottavat j\u00e4\u00e4lakeudet repeilem\u00e4\u00e4n ja ryskim\u00e4\u00e4n. Syntyv\u00e4n railon \u00e4\u00e4ni on\nparhaimmillaan kuin tykin laukaus, milt\u00e4 se mahtaa kuulosta vedess\u00e4, jossa \u00e4\u00e4ni\netenee sujuvammin kuin ilmassa?<\/p>\n\n\n\n Varjoisa\nja kylm\u00e4 j\u00e4rvi tarjoaa my\u00f6s joillekin eli\u00f6ille optimaaliset elinolosuhteet.\nPyh\u00e4j\u00e4rven kalalajeista made kuuluu t\u00e4h\u00e4n joukkoon. Muista j\u00e4rven kaloista\npoiketen sen kasvu on nopeinta talvella. My\u00f6s sen kutu ajoittuu keskitalveen,\ntammi-helmikuun vaihteeseen. Turskakaloille tyypilliseen tapaan made on ahnas\nsaalistaja ja harventaa saaliskalojen rivej\u00e4 hyisess\u00e4 j\u00e4rvess\u00e4 niin y\u00f6ll\u00e4 kuin\np\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Kaikki\nPyh\u00e4j\u00e4rve\u00e4 asuttavat kalalajit ovat ainakin ajoittain aktiivisia j\u00e4\u00e4peitteisen\u00e4\naikana. Suutari ja ruutana ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa rauhallisinta joukkoa, mutta\njonkinlaista liikehdint\u00e4\u00e4 niidenkin on havaittu harjoittavan varsinkin talven\nalkuvaiheilla. Kalojen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttavat j\u00e4\u00e4n alla p\u00e4\u00e4osin samat\ntekij\u00e4t kuin avovedess\u00e4kin. Aktiivisuutta s\u00e4\u00e4telev\u00e4t muun muassa l\u00e4mp\u00f6tila, valaistusolosuhteet\nja s\u00e4\u00e4tila. Ravinnonhankinta on talvella kes\u00e4\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 roolissa ja\nesimerkiksi s\u00e4rkikalat saattavat joissain vesist\u00f6iss\u00e4 paastota koko talven.<\/p>\n\n\n\n Viimeist\u00e4\u00e4n\nkev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lumipeite v\u00e4istyy ja j\u00e4\u00e4nalainen maailma alkaa kirkastua.\nKasviplankton alkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja sen seurauksena my\u00f6s el\u00e4inplankton runsastuu.\nKev\u00e4tkutuiset kalalajit, kuten ahven, hauki, kuore ja s\u00e4rki valmistautuvat\nkututapahtumiin. Pienet ahvenet aloittavat lis\u00e4\u00e4ntymistoimet monesti j\u00e4\u00e4n\nollessa viel\u00e4 melko vahvaa. Suuret ahvenet kutevat yleens\u00e4 viimeisen\u00e4, joskus\nvasta jopa kes\u00e4kuun puolella. Poiketen useimpien Suomen j\u00e4rvien\nlajitovereistaan, Pyh\u00e4j\u00e4rven kuoreet eiv\u00e4t suuntaa virtavesiin kutuvaellukselle\nvaan kutevat j\u00e4rveen j\u00e4\u00e4n alle. <\/p>\n\n\n\n Ennen j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00e4 j\u00e4rven n\u00e4k\u00f6syvyys tyypillisesti heikkenee. Syyn\u00e4 ovat kasviplanktonin runsastuminen ja j\u00e4rven valuma-alueelta tulevat sameat sulamisvedet. Sopivat s\u00e4\u00e4olosuhteet saavat j\u00e4\u00e4t liikkeelle h\u00e4vitt\u00e4en ne lopulta kokonaan. Tuulet saattavat vesimassat liikkeelle ja talven aikana kerrostuneet kevyet sedimentit saavat kyyti\u00e4. Aurinko alkaa l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 vesimassoja. Siikakalojen ja mateen poikaset kuoriutuvat rantavesiss\u00e4. Hauki kutee. Uusi kasvukausi on taas edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden 2020 talvella Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4peitteinen aika j\u00e4i enn\u00e4tyslyhyeksi ja selk\u00e4vesille ei muodostunut j\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkumista mahdollistavaa j\u00e4\u00e4kantta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. My\u00f6s kuluvan talvikauden osalta viel\u00e4 joulukuussa s\u00e4\u00e4ennusteet…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1103,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[205,204,33],"class_list":["post-1101","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tero-forsman","tag-jaapeite","tag-pyhajarven-jaapeite","tag-pyhajarven-puolesta"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1.jpg",577,432,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1.jpg",577,432,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1.jpg",577,432,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1.jpg",577,432,false],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1.jpg",577,432,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1.jpg",577,432,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-577x380.jpg",577,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Made1_1-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Tero Forsman<\/a>","rttpg_excerpt":"Vuoden 2020 talvella Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4peitteinen aika j\u00e4i enn\u00e4tyslyhyeksi ja selk\u00e4vesille ei muodostunut j\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkumista mahdollistavaa j\u00e4\u00e4kantta miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. My\u00f6s kuluvan talvikauden osalta viel\u00e4 joulukuussa s\u00e4\u00e4ennusteet...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1101","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1101"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1101\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1105,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1101\/revisions\/1105"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1101"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}