{"id":1089,"date":"2020-12-08T16:25:05","date_gmt":"2020-12-08T14:25:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1089"},"modified":"2020-12-08T16:25:27","modified_gmt":"2020-12-08T14:25:27","slug":"rakennekalkin-tasmalevityksella-pellon-ph-tasapainoon-kenttakokeilu-bioevaat-hankkeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2020\/12\/08\/rakennekalkin-tasmalevityksella-pellon-ph-tasapainoon-kenttakokeilu-bioevaat-hankkeessa\/","title":{"rendered":"Rakennekalkin t\u00e4sm\u00e4levityksell\u00e4 pellon pH tasapainoon &#8211; kentt\u00e4kokeilu Bioev\u00e4\u00e4t-hankkeessa"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Lohkojen sis\u00e4inen vaihtelu suurta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Peltolohkon sis\u00e4inen maalajin\nvaihtelu voi olla suomalaisilla peltolohkoilla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jo kohtuullisen\npienell\u00e4kin peltolohkolla maan lajitekoostumus voi muuttua niin merkitt\u00e4v\u00e4sti,\nett\u00e4 se pit\u00e4isi ottaa huomioon teht\u00e4ess\u00e4 maan laatua ja ravinnetilaa parantavia\ntoimia. Esimerkiksi jokilaaksojen peltojen alaosat saattavat olla hyvinkin savespitoisia\nmutta saman lohkon yl\u00e4osa jopa hiekkaa. My\u00f6s orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n\nvaihtelu voi olla suurta. Esimerkiksi orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tuplaantuminen\nviidest\u00e4 kymmeneen prosenttiin on tutkimuksen mukaan jossain m\u00e4\u00e4rin\nverrannollinen maasta potentiaalisesti vapautuvan typen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja sill\u00e4\nsaattaa olla ratkaiseva merkitys kasvuston ravinnehuollon kannalta. <\/p>\n\n\n\n<p>Perinteisell\u00e4 maan\u00e4ytteenotolla\nsaattaa olla ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja hintavaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tarkasti pH tai savespitoisuus.\npellon eri osissa. Paikkakohtaiseen pellon ominaisuuksien kartoitukseen on\nkuitenkin nyky\u00e4\u00e4n olemassa laitteita, joiden avulla kustannukset ja vaiva\nj\u00e4\u00e4v\u00e4t kohtuulliselle tasolle. Suomessa peltomaata skannataan ainakin Veris\ntechnologiesin ja Soiloptixin laitteilla. Laitteilla ajetaan pelto l\u00e4pi n.\n10-15 metrin v\u00e4lein ja tuloksena syntyy tarkka kartta mitatuista\nominaisuuksista. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kalkitusaineella on v\u00e4li\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kalkitusaineen laatu ja\nlevitysm\u00e4\u00e4r\u00e4 perustuvat viljavuusanalyysien tuloksiin. Laatuun vaikuttavat\npellon ravinnesuhteet eli l\u00e4hinn\u00e4 kalsiumin ja magnesiumin m\u00e4\u00e4r\u00e4t. M\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n\nvaikuttaa pellon lajitekoostumus ja orgaanisen aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Peltoja on\nperinteisesti kalkittu niin, ett\u00e4 lohkoille on levitetty keskiarvoistavien\nkokoomamaan\u00e4ytteiden perusteella sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kalkkia joka paikkaan. T\u00e4llaisen\nkalkitustavan seuraus todenn\u00e4k\u00f6isesti on jollain lohkon osilla liian korkea pH\nja toisissa osissa liian matala. Hienommissa savespitoisissa maissa on enemm\u00e4n\npid\u00e4tyspaikkoja kalkituksessa neutraloitaville vetyioneille ja sen takia\nhienommilla mailla tarvitaan enemm\u00e4n neutraloivaa kalkitusainetta. Eli kun\npelto kalkitaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tarpeen mukaan on seurauksena savespitoisimpien\npaikkojen alikalkitus ja karkeiden kohtien ylikalkitus. <\/p>\n\n\n\n<p>Rakennekalkituksella voidaan\nvaikuttaa pH:n lis\u00e4ksi savimaan mururakenteeseen. Rakennekalkki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4\ntavanomaisen maatalouskalkin lis\u00e4ksi poltettua (CaO) tai sammutettua (Ca(OH)<sub>2<\/sub>)\nkalkkia. T\u00e4m\u00e4 rakennekalkin aktiivinen osa reagoi maan saveksen kanssa ja\nedist\u00e4\u00e4 murujen synty\u00e4 ja kest\u00e4vyytt\u00e4. Rakennekalkitussa savimaassa mururakenteen\nparantuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ravinnekuormitusta ja parantaa maan muokkautuvuutta.\nRakennekalkitus tulee tehd\u00e4 kuivissa ja l\u00e4mpimiss\u00e4 olosuhteissa. Tehokas maan\nsekoittava muokkaus on teht\u00e4v\u00e4 mahdollisimman pian kalkin levityksen j\u00e4lkeen.\nRakennevaikutuksen saamiseksi aktiivista kalkkia tulisi levitt\u00e4\u00e4 n. 1000 kg\/ha.\nLevitysm\u00e4\u00e4riin vaikuttaa toki suuresti maan pH ja se, kuinka paljon sit\u00e4\nhalutaan kerralla nostaa. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/IMG-20200530-WA0002-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1090\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuva 1 Rakennekalkin kuormausta koelohkolla. Kuva Risto Tupi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>T\u00e4sm\u00e4rakennekalkitus Kokem\u00e4ell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Bioev\u00e4\u00e4t-hankkeen\nyhteisty\u00f6viljelij\u00e4 Risto Tupin koelohkolla suoritettiin toukokuussa 2020\nrakennekalkin t\u00e4sm\u00e4levitys. Pelto oli skannattu edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna ja\nmaaper\u00e4skannerin pH-kartan perusteella viljelij\u00e4 muodosti levitysalueet eri\nkalkkim\u00e4\u00e4rille. Maan pH vaihteli maaskannerin mittausten perusteella lohkon\nsis\u00e4ll\u00e4 5,8 ja 6,8 v\u00e4lill\u00e4. Maaper\u00e4skannerin datan lis\u00e4ksi lohkolta otetiin\nennen kalkitusta maan\u00e4ytteet kolmelta eri vy\u00f6hykkeelt\u00e4. Maan\u00e4ytteiden\nperusteella vaihtelu oli v\u00e4h\u00e4n pienemp\u00e4\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 6,4-6,7. Kapeampi\nvaihteluv\u00e4li johtuu osin ainakin siit\u00e4, ett\u00e4 maan\u00e4yte koostettiin yhdeks\u00e4st\u00e4\nn\u00e4ytepisteest\u00e4 vy\u00f6hykkeen sis\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapa keskiarvoistaa tuloksen, kun\ntodellisuudessa pellon lajitekoostumus ja multavuus vaihtuu enemm\u00e4n tai\nv\u00e4hemm\u00e4n liukuen. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ollut automaattisesti oikeaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 levitt\u00e4v\u00e4\u00e4\nkalkitusvaunua vaan kalkki levitettiin vy\u00f6hykkeitt\u00e4in haluttu m\u00e4\u00e4r\u00e4\najo-opastinta hy\u00f6dynt\u00e4en. Kalkitusm\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli 0 ja 8,75 t\/ha v\u00e4lill\u00e4. Maan\nkemiallisten ominaisuuksien lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritettiin mekaanisesti\nmaalajitekoostumus sek\u00e4 hehkutuskevennys. Pellon savespitoisuus vaihteli\nmaan\u00e4ytteiden perusteella 20 ja 35 prosentin v\u00e4lill\u00e4. Multavuus vaihteli 4,9 ja\n10,2 prosentin v\u00e4lill\u00e4. Odotusten mukaisesti pH oli alin savisimmissa ja\nmultavimmissa paikoissa. Karkeimmissa v\u00e4h\u00e4multaisimmissa osissa pH vastaavasti\noli korkeimmillaan. Kalkituksen vaikutusta peltomaahan seurataan ainakin\nseuraavalla kasvukaudella otettavilla maan\u00e4ytteill\u00e4. Jo nyt uskaltanee sanoa,\nett\u00e4 kyseisell\u00e4 kalkitustavalla saadaan k\u00e4tev\u00e4sti tasattua eroja pellon\nhappamuudessa ja kohdennettua rakennekalkin rakennevaikutus sinne, miss\u00e4 siit\u00e4\non eniten hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" width=\"576\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/IMG-20200530-WA0000-576x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1091\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p> Kuva 2 Levityskartta kalkinlevitysm\u00e4\u00e4rineen. Kuva Risto Tupi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lohkojen sis\u00e4inen vaihtelu suurta Peltolohkon sis\u00e4inen maalajin vaihtelu voi olla suomalaisilla peltolohkoilla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jo kohtuullisen pienell\u00e4kin peltolohkolla maan lajitekoostumus voi muuttua niin merkitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 se&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1093,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[235,222,236,234,161,223,233,229],"class_list":["post-1089","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-sauli-jaakkola","tag-alkutuotanto","tag-bioevaat","tag-kalkitus","tag-kenttatyot","tag-maanrakenne","tag-peltoai","tag-rakennekalkitus","tag-vesitalous"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404.jpg",4032,1960,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404.jpg",4032,1960,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404.jpg",4032,1960,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-300x146.jpg",300,146,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-1024x498.jpg",1024,498,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404.jpg",1536,747,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404.jpg",2048,996,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/20200828_103404-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/sauli-jaakkola\/\" rel=\"category tag\">Kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Sauli Jaakkola<\/a>","rttpg_excerpt":"Lohkojen sis\u00e4inen vaihtelu suurta Peltolohkon sis\u00e4inen maalajin vaihtelu voi olla suomalaisilla peltolohkoilla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jo kohtuullisen pienell\u00e4kin peltolohkolla maan lajitekoostumus voi muuttua niin merkitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 se...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1089","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1089"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1089\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1094,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1089\/revisions\/1094"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1093"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1089"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1089"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1089"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}