{"id":1067,"date":"2020-11-02T12:31:55","date_gmt":"2020-11-02T10:31:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1067"},"modified":"2020-11-02T12:32:17","modified_gmt":"2020-11-02T10:32:17","slug":"mita-kaikkea-drooneilla-voidaan-tehda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2020\/11\/02\/mita-kaikkea-drooneilla-voidaan-tehda\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kaikkea Drooneilla voidaan tehd\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n<p>Monestiko olet seissyt pellon reunalla ja arvioinut peltoa ja sen kasvua? Mit\u00e4 jos tiet\u00e4isit tarkkaan, ett\u00e4 mist\u00e4 kohdista on tulossa 3000, 5000 ja 7000kg satoja? Tekisitk\u00f6 toimenpiteit\u00e4 heikommille alueille ja yritt\u00e4isitk\u00f6&nbsp;nostaa sit\u00e4 esim. 2000kg ylemm\u00e4s?&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Droonilla&nbsp;voidaan tehd\u00e4&nbsp;(erikois)kameroin monenlaisia kuvauksia.&nbsp;Periaatteessa samoja datoja saa jo satelliitista mutta heikommalla&nbsp;resoluutiolla. Sentinelin datat ovatkin oiva kohde aloittaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pellon kasvua&nbsp;data-n\u00e4k\u00f6kulmasta&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.sentinel-hub.com\/explore\/sentinelplayground\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.sentinel-hub.com\/explore\/sentinelplayground\/<\/a>.&nbsp;Sen avulla voi seurata esim. NDVI-arvojen kehittymist\u00e4&nbsp;tai pintakosteuksien muutoksia&nbsp;pellon eri osissa ja eri&nbsp;vuosien varrella. N\u00e4lk\u00e4 kasvaa toiminnan kehittyess\u00e4, eli&nbsp;drooneilla&nbsp;saadaan merkitt\u00e4v\u00e4sti tarkempaa&nbsp;dataa, on se sitten normaali&nbsp;ilmakuvatyyppinen kuva tai NDVI kartta.&nbsp;Drooneilla&nbsp;on my\u00f6s se etu, ett\u00e4 sill\u00e4 voidaan aina tehd\u00e4 kuvaus, kun keli vain on sopiva.&nbsp;Satelliiteilla on monesti pilvet riesana.&nbsp;Ilmakuvan ottaminen onnistuu jo&nbsp;hyvinkin edullisilla&nbsp;drooneilla, joita l\u00f6ytyy&nbsp;hyvin varustetuista kaupoista.&nbsp;Ilmakuvista voi paljastua monenlaisia asioita, kuten&nbsp;joskus harvoin esiintyviss\u00e4 olosuhteissa, salaojien sijainnit.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/DJI_0028-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1068\"\/><\/figure>\n\n\n\n<p>Drooneilla&nbsp;voidaan kuitenkin tehd\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n monipuolisia asioita.&nbsp;FinDrones2020-konferenssissa&nbsp;12.11.&nbsp;keynote-puhujana on Pauliina Laitinen, joka on pitk\u00e4\u00e4n edist\u00e4nyt&nbsp;drooneilla&nbsp;teht\u00e4v\u00e4n&nbsp;kasvinsuojelun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistamista, jotta se olisi tulevaisuudessa mahdollista.&nbsp;Antti&nbsp;Lipasti&nbsp;on puolestaan toiminut pitk\u00e4\u00e4n&nbsp;droonien&nbsp;maahantuonnin edist\u00e4misess\u00e4, ja esittelee konferenssissa&nbsp;isompaa&nbsp;drooni-kalustoa, joilla voidaan ruiskutuksia toteuttaa. En\u00e4\u00e4 ei puhuta mist\u00e4\u00e4n markettien&nbsp;drooneista, vaan todellisista uudenlaisista maatalouden ty\u00f6koneista, joilla voidaan toteuttaa&nbsp;t\u00e4sm\u00e4ruiskutuksia&nbsp;aina tarpeen tullen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Droonit&nbsp;ovat yh\u00e4 vakavammin otettava vaihtoehto ker\u00e4t\u00e4 ja tutkia omien peltojen kuntoa.&nbsp;Droonit&nbsp;ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti&nbsp;my\u00f6s tulevaisuuden ty\u00f6kalu, joka v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti seuraa peltojen kasvukuntoa ja vie&nbsp;tiedon siit\u00e4 suoraan viljelij\u00e4n \u00e4lyk\u00e4nnykk\u00e4\u00e4n. Tulevaisuutta hauska visioida, koska todenn\u00e4k\u00f6isesi osa siit\u00e4 menee&nbsp;vikaan&nbsp;ja osa yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>FinDrones2020-konferenssi on\u00a0tapahtuma, jossa n\u00e4et\u00a0p\u00e4iv\u00e4n aikana\u00a0yli kaksikymment\u00e4\u00a0eri\u00a0esityst\u00e4\u00a0drooneilla\u00a0tehdyist\u00e4\u00a0tutkimuksista\u00a0maa- ja mets\u00e4taloudessa. Tutustu tarkemmin p\u00e4iv\u00e4n tarjontaan\u00a0osoitteessa.\u00a0<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/events.tuni.fi\/findrones2020\/ohjelma\/\" target=\"_blank\">https:\/\/events.tuni.fi\/findrones2020\/ohjelma\/<\/a>\u00a0ja ilmoittaudu\u00a0<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/events.tuni.fi\/findrones2020\/ilmoittautuminen\/\" target=\"_blank\">https:\/\/events.tuni.fi\/findrones2020\/ilmoittautuminen\/<\/a>\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><em>Juttu on osa BioEv\u00e4\u00e4t -hankkeen juttusarjaa. Lue is\u00e4\u00e4 hankkeesta t\u00e4\u00e4lt\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/bioevaat\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"www.pyhajarvi-instituutti.fi\/bioevaat (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">www.pyhajarvi-instituutti.fi\/bioevaat<\/a>. Tekstin on kirjoittanut projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Petri Linna Tampereen yliopistosta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monestiko olet seissyt pellon reunalla ja arvioinut peltoa ja sen kasvua? Mit\u00e4 jos tiet\u00e4isit tarkkaan, ett\u00e4 mist\u00e4 kohdista on tulossa 3000, 5000 ja 7000kg satoja?&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1069,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[222,225,224,227,228,161,223,229],"class_list":["post-1067","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskyna","tag-bioevaat","tag-drone","tag-drooni","tag-hyva-maan-kasvukunto","tag-kasvukunto","tag-maanrakenne","tag-peltoai","tag-vesitalous"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43.jpg",5184,3456,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43.jpg",5184,3456,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43.jpg",5184,3456,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43.jpg",1536,1024,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43.jpg",2048,1365,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Eurajoki-tulva-19.2.2020-LA_TF-43-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/yhteiskyna\/\" rel=\"category tag\">Yhteiskyn\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Monestiko olet seissyt pellon reunalla ja arvioinut peltoa ja sen kasvua? Mit\u00e4 jos tiet\u00e4isit tarkkaan, ett\u00e4 mist\u00e4 kohdista on tulossa 3000, 5000 ja 7000kg satoja?...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1067","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1067"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1067\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1071,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1067\/revisions\/1071"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1069"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1067"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1067"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1067"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}