Luontoretkeilij\u00e4n mieliinpainuvimpia hetki\u00e4 maastossa ovat tyynet, hiljaiset aamut, jolloin sumu nousee vesist\u00f6ist\u00e4, soilta ja kosteikoilta ja hiljaisuuden katkaisee vain lintujen \u00e4\u00e4ntely. Vesist\u00f6jen pinnat ovat peilityyni\u00e4, t\u00e4ysin ilman v\u00e4reily\u00e4. Tuulenvire ei heilauta hennointakaan hein\u00e4nkortta. Vesin\u00e4ytteenottaja toivoo niin ik\u00e4\u00e4n tyyni\u00e4, v\u00e4h\u00e4tuulisia p\u00e4ivi\u00e4, jotta vene pysyy paikallaan, kun n\u00e4ytteenotin lasketaan pinnan alle ja jotta n\u00e4ytepullot pysyv\u00e4t hyv\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 veneess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lienee l\u00e4hes kaikkien vesill\u00e4 ammatikseen tai harrastuksenaan liikkuvien toive, purjehtijoita ja purjelautailijoita lukuun ottamatta. Viime vuosina monet ovat kuitenkin kokeneet, ett\u00e4 tuulettomat aamut ja v\u00e4h\u00e4tuuliset p\u00e4iv\u00e4t ovat olleet v\u00e4hiss\u00e4. Onko t\u00e4m\u00e4 totta? <\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutoksen ennustetaan n\u00e4kyv\u00e4n paitsi maapallonlaajuisena l\u00e4mpenemisen\u00e4\nmy\u00f6s alueellisina l\u00e4mp\u00f6tilan, sateisuuden ja tuulisuuden muutoksina. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen\ntuulen nopeus kasvaa jonkin verran Suomessa. Heikkotuuliset\np\u00e4iv\u00e4t harvenevat tulevaisuudessa etenkin talvikuukausina ja myrskytuulien\narvioidaan voimistuvan ja yleistyv\u00e4n Suomen merialueilla ja rannikolla. Tuulisuus\nlis\u00e4\u00e4ntyy selvemmin vuosisadan loppupuolella ja etenkin maan etel\u00e4- ja\nkeskiosissa. <\/p>\n\n\n\n
Ilmatieteen laitos mittaa virallisilla s\u00e4\u00e4asemillaan tuulen\nsuuntaa ja nopeutta. L\u00e4himm\u00e4t s\u00e4\u00e4asemat ovat nyky\u00e4\u00e4n Rauman Kylm\u00e4pihlajan\nsaarella, Porin lentoasemalla, Kankaanp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Jokioisilla. Niist\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei\nsuoraan kuvaa Ala-Satakunnan tuulitilannetta, mutta niiden tuloksia voidaan\nk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuntaa-antavina. Merialueella ja rannikolla tuulitilanne voi olla\nhyvinkin erilainen kuin mantereella, joten parhaiten Ala-Satakunnan tilannetta\nvastannee Jokioisten tai Kankaanp\u00e4\u00e4n Niinisalon aseman aineisto. N\u00e4m\u00e4 aineistot\novat periaatteessa vapaasti saatavissa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 todella ty\u00f6l\u00e4\u00e4sti\npoimittavissa. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen motivaattorina oli luontoharrastajan kokemus\nsiit\u00e4, ett\u00e4 tyynet aamut ja illat ovat muisto vain, Siksi keskityin\ntarkastelemaan erityisesti aamun ja illan tuulitilannetta. Jokioisten aseman\ntuulitietojen perusteella aamuiset (klo 6-10) ja illan (klo 18-22)\nkeskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tuulennopeudet ovat kasvaneet l\u00e4hes 10 % vuosijaksolla\n2006-2020. Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta l\u00f6ytyy Niinisalon s\u00e4\u00e4aseman\ntuulista vuosijaksolta 1988-2017 kooste, jossa p\u00e4iv\u00e4t on maksimi tuulennopeuden\nperusteella jaettu seuraavasti: tyyni maksimituuli 0-1 m\/s, heikko 1-4 m\/s,\nkohtalainen 4-8 m\/s, navakka 8-14 m\/s, kova 14-21 m\/s ja myrsky yli 21 m\/s. Sen\nmukaan Niinisalossa on koko 30 vuoden jaksolla ollut vuosittain korkeintaan\nyksi kokonaan tyyni p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutti selvitti\nmuutama vuosi sitten yhteisty\u00f6ss\u00e4 kiinalaisten tutkijoiden kanssa\nilmastonmuutoksen, erityisesti tuulten aiheuttaman aallokkoisuuden ja\nj\u00e4\u00e4peitteen pituuden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 51 vuoden aikajaksolla. Analyysiss\u00e4\nk\u00e4ytettiin Ilmatieteen laitoksen ja Pyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 pitki\u00e4\naikasarjoja sek\u00e4 monimutkaisia mallinnusmenetelmi\u00e4. Tutkimuksen tuloksena\ntodettiin, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tuulen nopeudet pieneniv\u00e4t vuodesta 1963 vuoteen\n1984, mutta kasvoivat vuodesta 1984 vuoteen 2013. Joulukuun ja huhtikuun\ntuulisuuden ja j\u00e4\u00e4peitteen pituuden v\u00e4lill\u00e4 oli selv\u00e4 yhteys: mit\u00e4 suurempi\njoulukuun ja huhtikuun keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuulen nopeus oli, sit\u00e4 lyhyemm\u00e4ksi\nj\u00e4\u00e4peitteinen aika j\u00e4i. Tuulen aiheuttama aallokkoisuus on l\u00e4mp\u00f6tilan j\u00e4lkeen\ntoiseksi merkitt\u00e4vin selitt\u00e4j\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4peitteisen ajan lyhenemiselle\netenkin vuodesta 1987 l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4 viralliset s\u00e4\u00e4tilastot ett\u00e4\nPyh\u00e4j\u00e4rvi-instituutin omat tutkimukset tukevat kokemusta tuulisuuden\nlis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Tuulisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen aallokkoisuuden kautta suoraan\nvesist\u00f6ihin paitsi j\u00e4\u00e4peitteist\u00e4 aikaa lyhent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mm. muuttamalla sekoittumis-\nja kerrostumisolosuhteita ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rantojen eroosiota sek\u00e4 resuspensiota\neli pohja-aineksen sekoittumista veteen. N\u00e4m\u00e4 taas samentavat vett\u00e4, mik\u00e4\nedelleen vaikuttaa valaistukseen ja sit\u00e4 kautta koko ekosysteemiin.\nMaa-alueilla tuulisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen voimistaa tuulieroosiota, mik\u00e4 voi\nnostattaa peltojen pintamaata ja sen mukana hiilt\u00e4 ilmaan. <\/p>\n\n\n\n
Ilmastonmuutoksen seurannassa ja tutkimuksessa on useimmiten keskitytty l\u00e4mp\u00f6tilojen ja sateisuuden muutoksiin, tuulisuuden muutoksiin ja sen vaikutuksiin on kiinnitetty v\u00e4hemm\u00e4n huomiota. Virallisen s\u00e4\u00e4aseman puuttuminen Ala-Satakunnasta tai sen l\u00e4hialueelta on puute, joka vaikeuttaa tieteellist\u00e4 tarkastelua.\u00a0 Oma, ja monen muun luontoharrastajan, kokemus on kuitenkin se, ett\u00e4 tyynet aamut ja illat ovat tuulen viem\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luontoretkeilij\u00e4n mieliinpainuvimpia hetki\u00e4 maastossa ovat tyynet, hiljaiset aamut, jolloin sumu nousee vesist\u00f6ist\u00e4, soilta ja kosteikoilta ja hiljaisuuden katkaisee vain lintujen \u00e4\u00e4ntely. Vesist\u00f6jen pinnat ovat peilityyni\u00e4,…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1050,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[33,34,199,214],"class_list":["post-1051","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teija-kirkkala","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-sakylan-pyhajarvi","tag-tuulisuus"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK.jpg",5184,3456,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK.jpg",5184,3456,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK.jpg",5184,3456,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-300x200.jpg",300,200,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-1024x683.jpg",1024,683,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK.jpg",1536,1024,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK.jpg",2048,1365,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/09\/Kultainenmaisema_TK-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Toiminnanjohtaja | Teija Kirkkala<\/a>","rttpg_excerpt":"Luontoretkeilij\u00e4n mieliinpainuvimpia hetki\u00e4 maastossa ovat tyynet, hiljaiset aamut, jolloin sumu nousee vesist\u00f6ist\u00e4, soilta ja kosteikoilta ja hiljaisuuden katkaisee vain lintujen \u00e4\u00e4ntely. Vesist\u00f6jen pinnat ovat peilityyni\u00e4,...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1051","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1051"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1051\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1053,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1051\/revisions\/1053"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1051"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1051"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1051"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}