{"id":1046,"date":"2020-08-27T08:00:02","date_gmt":"2020-08-27T05:00:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1046"},"modified":"2020-08-27T09:38:39","modified_gmt":"2020-08-27T06:38:39","slug":"vieraslajista-ruokapoydan-herkuksi-mustataplatokko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2020\/08\/27\/vieraslajista-ruokapoydan-herkuksi-mustataplatokko\/","title":{"rendered":"Vieraslajista ruokap\u00f6yd\u00e4n herkuksi &#8211; mustat\u00e4pl\u00e4tokko"},"content":{"rendered":"\n<p>Mustat\u00e4pl\u00e4tokko\n(<em>Neogobius melanostomus<\/em>) on Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta\nper\u00e4isin oleva kalalaji, joka on ihmisen toimien mukana levitt\u00e4ytynyt\nvieraslajina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sis\u00e4vesiin sek\u00e4 It\u00e4mereen. Vuodesta\n2005 sit\u00e4 on tavattu my\u00f6s Suomen rannikkovesiss\u00e4. Syksyll\u00e4 2018 raumalainen\nammattikalastaja Jarno Aaltonen oli yhteydess\u00e4 instituutin asiantuntijoihin ja\nkertoi, ett\u00e4 Rauman vesill\u00e4 on alkanut mustat\u00e4pl\u00e4tokkoa uimaan pyydyksiin.\nJarno oli testannut itse jo tokon makua ja kertoi sen olevan hyv\u00e4n makuista.\nMustat\u00e4pl\u00e4tokon pyynti\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin selvitt\u00e4\u00e4 Rauman\nedustalla. Selvitykseen haettiin, ja saatiin, rahoitusta Euroopan meri- ja\nkalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta Selk\u00e4meren ja Pyh\u00e4j\u00e4rven kalatalousryhm\u00e4n\nkautta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeessa\ntoteutettiin pilotkalastuksia erilaisilla pyydyksill\u00e4 eri pyyntialueilla sek\u00e4\nkes\u00e4ll\u00e4 2019 ett\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2020 kalastaja Jarno Aaltosen toimesta. Kes\u00e4n 2019\nsaaliista tutkittiin ensin laboratoriokokeissa erilaisten haitta-aineiden mahdollisia\nm\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja j\u00e4\u00e4mi\u00e4. Kokeiden perusteella Rauman edustan mustat\u00e4pl\u00e4tokkojen\ntodettiin olevan laadultaan hyvi\u00e4 ja turvallisia sy\u00f6d\u00e4. Niinp\u00e4 vuoden 2020\npilotkalastusten saaliita voitiin hyvill\u00e4 mielin suunnitella niin maun kuin\nk\u00e4ytett\u00e4vyyden osalta. Talvi ja kev\u00e4t 2020 olivat monella tavalla haasteellisia\nmy\u00f6s kalastuksessa, mutta onneksi Jarnon pyydyksiin ui kuitenkin niin paljon\nmustat\u00e4pl\u00e4tokkoja, ett\u00e4 niiden k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 voitiin testata\nkeitti\u00f6olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/youtu.be\/pBpEa-D6NfQ\">https:\/\/youtu.be\/pBpEa-D6NfQ<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Keitti\u00f6mestari Pasi Kuronen (Liemi &amp; Linssi) testasi koekeitti\u00f6ss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 mustat\u00e4pl\u00e4tokon perkuuta ja fileointia, laski lihasaannot ja testasi makua. Pasin mukaan mustat\u00e4pl\u00e4tokko on maultaan herkullinen muistuttaen ahvenen makua \u2013 ja erityisen intensiivinen maku on tokon poskilihoissa. Tokot ovat koekalastuksissa olleet mitaltaan 15-20cm pitki\u00e4 ja lihasaanto fileoinnissa on ollut n. 16%. Eli kalat sopivat keitti\u00f6mestari Kurosen mukaan ammattikeitti\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4nkokoisina keittoihin, tahnoihin tai chevichen\u00e4 \u2013 ahvenen fileen korvaamiseksi mustat\u00e4pl\u00e4tokkojen saaliskoon tulisi kasvaa huomattavasti perkuutekniikka huomioiden. Toisaalta herkulliset poskilihat sopisivat mihin tahansa gourmetannokseen. Katso yll\u00e4 olevasta linkist\u00e4 ohjeita mustat\u00e4pl\u00e4tokon k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n\n\n\n<p>Mustat\u00e4pl\u00e4tokko on vieraslaji, mutta maukas sellainen. Sy\u00f6d\u00e4\u00e4n se siis pois It\u00e4merest\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mustat\u00e4pl\u00e4tokko (Neogobius melanostomus) on Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta per\u00e4isin oleva kalalaji, joka on ihmisen toimien mukana levitt\u00e4ytynyt vieraslajina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sis\u00e4vesiin sek\u00e4 It\u00e4mereen. Vuodesta&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1045,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[47],"tags":[67,46,213,212,109,129],"class_list":["post-1046","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-marko-jori","tag-itameri","tag-kalastus","tag-kalatalous","tag-mustataplatokko","tag-selkameri","tag-vieraslajit"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen.jpg",2676,2006,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen.jpg",2676,2006,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen.jpg",2676,2006,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen.jpg",1536,1151,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen.jpg",2048,1535,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/rajattu_tokko2_Pasi-Kuronen-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/marko-jori\/\" rel=\"category tag\">Sis\u00e4lt\u00f6johtaja | Marko Jori<\/a>","rttpg_excerpt":"Mustat\u00e4pl\u00e4tokko (Neogobius melanostomus) on Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta per\u00e4isin oleva kalalaji, joka on ihmisen toimien mukana levitt\u00e4ytynyt vieraslajina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sis\u00e4vesiin sek\u00e4 It\u00e4mereen. Vuodesta...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1046"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1049,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1046\/revisions\/1049"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1045"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}