Vuosi 2020 kirjautuu monin tavoin historiankirjoihin ja\npaikallisesti yksi merkitt\u00e4vist\u00e4 muistettavista on Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4tt\u00f6myys.\nEnsimm\u00e4isen kerran koko tutkimushistoriassa j\u00e4rvi ei kunnolla j\u00e4\u00e4tynyt\nollenkaan. Helmikuussa oli parin viikon jakso, jolloin j\u00e4rvi hetkellisesti\nj\u00e4\u00e4tyi l\u00e4hes kokonaan, mutta myrskyt tai l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t jaksot hajottivat\nj\u00e4\u00e4peitteen ja kunnollista j\u00e4\u00e4peitett\u00e4 ei syntynyt. Lis\u00e4ksi j\u00e4rven veden pinta\non ollut koko talven enn\u00e4tyksellisen korkealla ja talvitulvien aiheuttama\njokien tuoma kiintoainekuormitus 10-20 kertainen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen.<\/p>\n\n\n\n
Miten t\u00e4m\u00e4 sitten vaikuttaa j\u00e4rveen? Parhainkaan\nmatemaattinen malli ei varmasti pystyisi ennustamaan tulevan kes\u00e4n vedenlaatua,\nenk\u00e4 siihen pysty min\u00e4k\u00e4\u00e4n. Pohtia kuitenkin voi. <\/p>\n\n\n\n
Mietit\u00e4\u00e4n hetki mit\u00e4 j\u00e4rvess\u00e4 talvella normaalisti tapahtuu.\nJ\u00e4\u00e4n alla veden liike rauhoittuu. Siin\u00e4 tilanteessa veteen syntyy\nl\u00e4mp\u00f6tilakerrostuneisuus. Vesi on tiheimmill\u00e4\u00e4n +4 C:n l\u00e4mp\u00f6tilassa ja niinp\u00e4\nt\u00e4m\u00e4 vesi l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4 pohjaa. J\u00e4\u00e4kuoren alla vesi on l\u00e4hell\u00e4 nollaa astetta.\nJ\u00e4\u00e4kannen alla erilaiset hiukkaset laskeutuvat pohjaan ja parhaimmillaan\nainakin osa ravinteista sitoutuu pohjaan. Hajoamistoiminta tosin kuluttaa\nhappea ja joskus esim. Pyh\u00e4j\u00e4rven syv\u00e4nteess\u00e4 voi olla j\u00e4\u00e4peitteen alla happi\nv\u00e4hiss\u00e4. J\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja etenkin n\u00e4in myrskyis\u00e4n\u00e4 talvena vesi on ollut\nliikkeess\u00e4 koko ajan. Se on p\u00f6llyytt\u00e4nyt j\u00e4rve\u00e4 pohjaa my\u00f6ten ymp\u00e4ri koko\ntalven ja pohjaan jo sitoutuneetkin partikkelit ja ravinteet ovat saattaneet\nl\u00e4hte\u00e4 liikkeelle. Myrskyjen j\u00e4lkeen on ollut helppo rannaltakin huomata j\u00e4rven\nsavisameus.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rveen ei muodostunut l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuneisuutta, vaan koko\nvapaana vellova vesipatsas oli saman l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4. Niinp\u00e4 j\u00e4rven kev\u00e4tl\u00e4mp\u00f6tilat\novatkin itse asiassa olleet normaalia kylmempi\u00e4, vaikka nopeasti ajateltuna\nolisi voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 toisin p\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kalojen k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 niin,\nett\u00e4 parveutuminen, kudut tai muikun kuoriutumien eiv\u00e4t ole alkaneet normaalia\naiemmin, vaikka p\u00e4iv\u00e4t ovat olleet aurinkoisia ja l\u00e4mpimi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sen kev\u00e4tvalo kuitenkin sai aikaan, ett\u00e4 kev\u00e4isin\nnormaalistikin kukoistavat kasviplanktonlajit l\u00e4htiv\u00e4t kasvuun ja maaliskuun\nlopulta l\u00e4htien j\u00e4rvi onkin ollut samea nimenomaan piilevien takia. N\u00e4m\u00e4 lev\u00e4t\novat kuitenkin osa ihan tavallista j\u00e4rven vuosisykli\u00e4 ja niill\u00e4 on huima kyky\nk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkaasti vedess\u00e4 olevat ravinteet ja siten puhdistaa ja kirkastaa\nvett\u00e4 kes\u00e4\u00e4 varten. Veden l\u00e4mmetty\u00e4 piilev\u00e4t usein v\u00e4henev\u00e4t ja kirkkaan\nalkukes\u00e4n vaiheen j\u00e4lkeen sinilev\u00e4t saattavat runsastua \u2013 sit\u00e4 nopeammin, mit\u00e4\nl\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4st\u00e4 kes\u00e4st\u00e4 saamme nauttia. Pidet\u00e4\u00e4n peukkuja, ett\u00e4 piilev\u00e4t ovat\nt\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 voimissaan ja imuroivat mahdollisimman paljon ravinteita itseens\u00e4\nennen sinilevien nousukautta.<\/p>\n\n\n\n
Korkea vedenkorkeus ei ole Pyh\u00e4j\u00e4rven veden laadun kannalta\nhyv\u00e4 asia. J\u00e4rven rannat ovat eroosioherkki\u00e4 ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rannoilta huuhtoutuu\nj\u00e4rveen kiintoainesta ja ravinteita huimat m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Pohjaveden suhteellinen\nosuus koko j\u00e4rven tilavuudessa on pienempi kuin matalan veden aikaan ja t\u00e4m\u00e4kin\nsamentaa vett\u00e4. Rantakaislikot ovat monesta paikasta myrsky\u00e4v\u00e4n veden voimasta\nh\u00e4vinneet tai pienentyneet \u2013 t\u00e4t\u00e4 voi moni kyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4kin muutoksena\n(tosin jollekin rannalle ne irronneet kasvinpalat kyll\u00e4 rantautuvat jossakin\nvaiheessa). <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 vuosi on Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman t\u00e4m\u00e4n hetkisen toimikauden (2014-2020) viimeinen. Suojeluty\u00f6t\u00e4 on tarpeen jatkaa, sill\u00e4 vain m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisilla toimilla ja yhdess\u00e4 voimme varautua t\u00e4m\u00e4n vuoden tyyppisiin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin.\u00a0 Suojeluty\u00f6n kulmakivi\u00e4 ovat jatkossakin veden laadun huomioiva kest\u00e4v\u00e4 kalastus ja valuma-alueen kasvukunnon turvaaminen niin, ett\u00e4 vesi ja ravinteet voisivat siirty\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eiv\u00e4tk\u00e4 valuisi jokiin ja Pyh\u00e4j\u00e4rveen. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuosi 2020 kirjautuu monin tavoin historiankirjoihin ja paikallisesti yksi merkitt\u00e4vist\u00e4 muistettavista on Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4tt\u00f6myys. Ensimm\u00e4isen kerran koko tutkimushistoriassa j\u00e4rvi ei kunnolla j\u00e4\u00e4tynyt ollenkaan. Helmikuussa oli…<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1022,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[33,26,34,199],"class_list":["post-1025","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-anne-mari-ventela","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojelu","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-sakylan-pyhajarvi"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20.jpg",1024,768,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20.jpg",1024,768,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20.jpg",1024,768,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-300x225.jpg",300,225,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-1024x768.jpg",1024,768,true],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20.jpg",1024,768,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20.jpg",1024,768,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/pjpuolesta_1_touko20-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"Erikoistutkija | Anne-Mari Ventel\u00e4<\/a>","rttpg_excerpt":"Vuosi 2020 kirjautuu monin tavoin historiankirjoihin ja paikallisesti yksi merkitt\u00e4vist\u00e4 muistettavista on Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4tt\u00f6myys. Ensimm\u00e4isen kerran koko tutkimushistoriassa j\u00e4rvi ei kunnolla j\u00e4\u00e4tynyt ollenkaan. Helmikuussa oli...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1025","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1025"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1025\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1054,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1025\/revisions\/1054"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1022"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1025"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1025"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1025"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}