{"id":1023,"date":"2020-05-20T12:21:06","date_gmt":"2020-05-20T09:21:06","guid":{"rendered":"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/?p=1023"},"modified":"2020-09-03T11:54:08","modified_gmt":"2020-09-03T08:54:08","slug":"saan-aari-ilmiot-vesiensuojelun-haasteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/2020\/05\/20\/saan-aari-ilmiot-vesiensuojelun-haasteena\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t vesiensuojelun haasteena"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Eiv\u00e4t ole vuodet velji\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n<\/em> kertoo vanha ja v\u00e4h\u00e4n jo\nkulunutkin sanonta. Olemme kuitenkin saaneet kokea t\u00e4m\u00e4n sanoman karusti\nl\u00e4hivuosien aikana, sill\u00e4 ilmojen haltijat ovat vuosina 2018\u20132020 pudotelleet\nvett\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rviseudulle poikkeuksellisen jaksottaisesti. Kun koko\nkalenterivuonna 2018 vett\u00e4 tuli Yl\u00e4neell\u00e4 vain 432 mm, on sadanta vastaavasti 1.8.2019\u201315.3.2020\nv\u00e4lisen\u00e4 aikana ollut kokonaisuudessaan 591 mm (Ilmatieteenlaitos, Yl\u00e4neen havaintoasema).\nIlmaston muuttumisen seurauksena s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden\non ennustettu lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, ja n\u00e4it\u00e4 maistiaisia olemme jo saaneet kokea\nkuivuus- ja tulvajaksojen muodossa. Virtaamaolosuhteiden muuttuminen luo omat\nhaasteensa my\u00f6s Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluty\u00f6h\u00f6n. \u00c4\u00e4riolosuhteet vaativat sopeutumista\nniin valuma-alueella kuin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyss\u00e4kin teht\u00e4vien ratkaisujen suhteen.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4mp\u00f6tilojen nousun aiheuttamat\ntalviaikaiset valuntapiikit on jo pitk\u00e4\u00e4n tiedetty yhdeksi keskeisimmist\u00e4\nkysymyksist\u00e4 vesiensuojelussa. Runsaiden talvisateiden huuhdellessa sulaa ja\np\u00e4\u00e4asiassa kasvipeitteet\u00f6nt\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 ravinne- ja kiintoainekuormitus\nvesist\u00f6ihin on korkeimmillaan. Kasvukauden ulkopuolella my\u00f6s jokit\u00f6rm\u00e4t ovat\nherkki\u00e4 eroosiolle lis\u00e4ten vesist\u00f6ihin kohdistuvaa kiintoainekuormitusta.\n\u00c4\u00e4rimm\u00e4inen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on sunnuntai 23. helmikuuta, jolloin havaittiin\nYl\u00e4neenjoen ja Pyh\u00e4joen osalta kuluneen talven suurin virtaamapiikki.\nYl\u00e4neenjoen virtaaman vuorokausikeskiarvo oli 26,3 m<sup>3<\/sup>\/s ja Pyh\u00e4joen\n7,3 m<sup>3<\/sup>\/s (vesi.fi, karttapalvelu). Lis\u00e4ksi lukuisat pienet uomat\nlaskevat vetens\u00e4 suoraan j\u00e4rveen. Yl\u00e4neen Vanhakartanolla sijaitsevalla\nymp\u00e4rist\u00f6hallinnon jatkuvatoimisella vedenlaadun mittausasemalla\nkiintoainekuormituksen vuorokausisummaksi mitattiin 1039 t\n(ymparisto.fi\/vesimittari). Yl\u00e4neenjoessa matkasi siis vuorokaudessa karkeasti\nnoin 30 kasettikuormaa (kuorma-autoyhdistelm\u00e4, nuppi+kasetti) kiintoainetta\nPyh\u00e4j\u00e4rveen.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"919\" height=\"611\" src=\"https:\/\/pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1021\"\/><figcaption>Talviaikaisten valuntojen my\u00f6t\u00e4 vesist\u00f6ihin on huuhtonut runsaasti kiintoainetta. Pyh\u00e4jokivarresta otetussa kuvassa on selke\u00e4sti havaittavissa tulvavirtaaman huuhtoma alue (raja merkitty punaisella).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten\npoikkeuksellisen sateisen ja l\u00e4mpim\u00e4n talven perint\u00f6 n\u00e4kyy vesist\u00f6iss\u00e4mme.\nTalviaikaiset valunnat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kes\u00e4isten lev\u00e4kukintojen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4, ja\netenkin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 aktivoituvat piilev\u00e4t saattavat esiinty\u00e4\npoikkeuksellisen runsaina. Kev\u00e4inen piilev\u00e4kukinta tummentaa vett\u00e4\nruskeans\u00e4vyiseksi.&nbsp; Yleisell\u00e4 tasolla\nilmastonmuutoksen mukanaan tuoma ravinne- ja humuspitoisten valuntojen\nlis\u00e4\u00e4ntyminen kiihdytt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymis- ja tummumiskehityst\u00e4. T\u00e4ll\u00e4\nsaattaa olla odottamattomia vaikutuksia esimerkiksi j\u00e4rvien ravintoverkkoihin,\nsill\u00e4 maaper\u00e4isen orgaanisen materiaalin (valuma-alueelta huuhtoutuva hiili) ja\nreheville j\u00e4rville tyypillisten lev\u00e4ryhmien (sini- ja viherlev\u00e4t) on havaittu\nolevan k\u00f6yh\u00e4\u00e4 ravintoa ravintoketjun ylempien tasojen kuluttajille (Taipale ym.\n2018, <em>Ecology &amp; Evolution<\/em>).<\/p>\n\n\n\n<p>Valuma-alueella toteutettavilla toimilla voimme kuitenkin osaltaan sopeutua ilmaston \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin. Tehokkaiden ojitusten my\u00f6t\u00e4 valuma-alueen pid\u00e4tyskyky on p\u00e4\u00e4asiassa melko heikko, jolloin sateiden aiheuttamat virtaamapiikit tulevat nopeasti k\u00e4rjist\u00e4en tulvaongelmia. Toisaalta kuivina aikoina maavedenkorkeus laskee hyvinkin alas vieden maaper\u00e4n kosteutta pois kasvien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. J\u00e4rkevill\u00e4 ja harkituilla valuma-aluetoimenpiteill\u00e4, kuten pohjapatoketjuilla, putkipadoilla ja kaksitasouomilla sek\u00e4 peltomaan rakennetta ja vesitaloutta parantavilla ratkaisuilla voidaan turvata riitt\u00e4v\u00e4 peruskuivatus sateisina aikoina, ja toisaalta my\u00f6s parantaa vesitilannetta kuivuusjaksojen aikana. Lis\u00e4ksi esimerkiksi metsien kunnostusojituksia kannattaa tarkoin harkita, sill\u00e4 usein kasvavan puuston haihdunta riitt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pintamaan puiden kasvun kannalta riitt\u00e4v\u00e4n kuivana tuoden my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 kautta kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 maanomistajalle. Parhaimmillaan onnistuneilla valuma-alueratkaisuilla voidaankin hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 niin maanomistajaa kuin vesist\u00f6j\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Teksti on osa kuukausittain ilmestyv\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4j\u00e4rven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdess\u00e4 ja Alasatakunta-lehdess\u00e4 jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyh\u00e4j\u00e4rven suojeluohjelman sivuilta <a href=\"http:\/\/www.pyhajarvensuojelu.net\/default10.asp?active_page_id=155\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eiv\u00e4t ole vuodet velji\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n kertoo vanha ja v\u00e4h\u00e4n jo kulunutkin sanonta. Olemme kuitenkin saaneet kokea t\u00e4m\u00e4n sanoman karusti l\u00e4hivuosien aikana, sill\u00e4 ilmojen haltijat ovat&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":1021,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[33,34,99,31],"class_list":["post-1023","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-harjoittelija-lauri-anttila","tag-pyhajarven-puolesta","tag-pyhajarven-suojeluohjelma","tag-pyhajarven-valuma-alue","tag-valuma-alue"],"rttpg_featured_image_url":{"full":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg",919,611,false],"landscape":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg",919,611,false],"portraits":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg",919,611,false],"thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-300x199.jpg",300,199,true],"large":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg",919,611,false],"rpg_gallery_admin_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-150x150.jpg",150,150,true],"rpg_gallery_thumb":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-150x150.jpg",150,150,true],"1536x1536":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg",919,611,false],"2048x2048":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva.jpg",919,611,false],"archive-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-470x140.jpg",470,140,true],"single-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-470x260.jpg",470,260,true],"featured-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-750x380.jpg",750,380,true],"slider-nav-thumbnail":["https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/Tulvakuva-110x70.jpg",110,70,true]},"rttpg_author":{"display_name":"admin","author_link":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/author\/admin\/"},"rttpg_comment":0,"rttpg_category":"<a href=\"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/category\/harjoittelija-lauri-anttila\/\" rel=\"category tag\">Asiantuntija | Lauri Anttila<\/a>","rttpg_excerpt":"Eiv\u00e4t ole vuodet velji\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n kertoo vanha ja v\u00e4h\u00e4n jo kulunutkin sanonta. Olemme kuitenkin saaneet kokea t\u00e4m\u00e4n sanoman karusti l\u00e4hivuosien aikana, sill\u00e4 ilmojen haltijat ovat...","post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1023","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1023"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1023\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1055,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1023\/revisions\/1055"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1021"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1023"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1023"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pyhajarvi-instituutti.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1023"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}