Yläneenjokivarressa on jo vuosia keskusteltu vesikasvillisuuden lisääntymisestä. Varsinainen riesa jokivarressa on isosorsimo, jonka limenvihreä kasvusto on pikkuhiljaa vallannut enemmän tilaa. Isosorsimon käärijänvihreät lehdet herättivät huomiota Yläneenjoella jo 2010-luvun alussa. Silloin kasvusto oli vielä maltillista, mutta reilussa kymmenessä vuodessa jokiuoma on kaventunut, alavirtaan vaeltavat isosorsimopaakut ovat tuttu näky ja rantojen kasvillisuus on paikoin hyvin yksipuolista.

Isosorsimo tuotiin Suomeen 1800-luvulla karjan rehuksi ja koristekasviksi. Rehuna se ei kuitenkaan toiminut vähäisten ravintoarvojensa vuoksi. Karja söi sitä huonosti. Lisäksi kasvissa loisii mielellään nokisieni, mikä myös vähensi kasvin rehukäyttöä. Kasvi oli kuitenkin tullut jäädäkseen. Elinvoimaisena se on vähitellen levittäytynyt laajalle alueelle Hämeessä ja lounaisessa Suomessa. Kuten Yläneenjoella on huomattu, suurimmat haitat tämän vieraslajin esiintymisessä ovat yksipuoliset massakasvustot, jotka syrjäyttävät luonnonmukaista lajistoa. Ne muuttavat haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöjä ja aiheuttavat haittaa kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Jotain pitää jokivarressa siis tehdä, jotta joki olisi auki myös tulevaisuudessa veden ja veneiden kulkea. Onneksi isosorsimon kukoistusta voi yrittää hillitä ja paikallisesti myös poistaa.

Soveltuva rahoitus tilanteen kartoittamiseksi ja hoito-ohjeistuksen tekemiseksi löydettiin Leader Varsinais-Suomen jokivarsikumppaneilta. Hola Lake II Yläneenjoki on osa kansainvälistä Hola Lake II -hankekokonaisuutta, jossa etsitään keinoja ulkoisen kuormituksen vähentämiselle, kalakantojen hoidolle, järviruo’on hyödyntämiselle ja vieraslajien torjuntaan. Yläneenjokihanke keskittyy vieraslajeihin ja erityisesti vielä isosorsimoon. Tavoitteena on kartoittaa joen isosorsimotilanne ja tässä olemme saaneet hienosti apuja talkoohenkilöiltä. Toukokuisena keskiviikkona pidetyssä isosorsimoillassa kävimme läpi kartoituksen tilannetta ja vielä löytyy kartoitettavia kohteita Yläneenjoen sivu-uomista ja yläjuoksulta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että isosorsimoesiintymät keskittyvät pääosin joen alajuoksulle. Hankkeessa toteutetaan myös poistopilotti alkusyksystä 2023 ja tehdään niitto- ja hoito-ohjeistus asukkaiden käyttöön. Ohjeistukseen kerätään tietoa mm. poistomenetelmistä ja toimia, joilla kasvin leviämistä voidaan jatkossa estää.

Miten isosorsimon tunnistaa?

Isosorsimo on 1-2,5 m korkea monivuotinen heinäkasvi. Se kasvaa heleänvihreänä, puolikelluvana kasvustona vesistöjen rannoilla. Sitä voidaan tavata myös kosteilla alueilla rannan puolella. Korsi on vankka, lehdet 5-15 mm leveät ja alta kiiltävät. Lehtitupet ovat umpinaisia ja niissä oleva kieleke on enintään 4 mm pituinen ja kalvomainen. Kukinto on laaja, karhearakenteinen röyhy, mikä on väritykseltään kellanruskea/kellanvihreä.

Talkootyötä kartoitustyöhön

Vuoden 2022 kesällä käynnistynyt isosorsimokartoitus on lähtenyt hyvin käyntiin. Joen alaosa on saatu jo melko hyvin kartoitettua, mutta joen yläosa ja sen suurimmat sivu-uomat kaipaisivat vielä tarkennusta. Mikäli olet kiinnostunut talkootyöstä jokivarren isosorsimotarkkailussa, niin ole yhteydessä Pyhäjärvi-instituuttiin ja saat tarkempaa ohjeistusta, miten esiintymiä kannattaa ilmoittaa ja merkitä sekä lomakkeen talkootuntien keräämistä varten. Samalla saamme tarkemman kuvan siitä, mitkä alueet on kartoitettu.

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Vuodesta 2015 jutut löytyvät Puhdas vesi, paremmat evä(ä)t -blogista. Juttusarjan vanhimmat jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.