Pyhäjärven suojelun malli kelpaa maailmalla

Pyhäjärven suojelun malli kelpaa maailmalla

Pyhäjärven suojelurahasto perustettiin vuonna 1995 kuntien, teollisuuden ja yhdistysten toimesta tilanteessa, jossa järven tila huolestutti kaikkia ja näytti siltä, että viranomaistoimet eivät olleet riittäviä tai nopeasti saatavilla. Malli syntyi luontevasti siksi, että samat tahot olivat olleet pitkään yhteisiä rintamakumppaneita pitkään jatkuneessa taistossa sitä vastaan, että Turku ottaisi juomavetensä suoraan Pyhäjärvestä. Kun Turku vetäytyi suunnitelmasta, Pyhäjärvellä oli jo havahduttu vedenottoakin suurempaan uhkaan, järven etenevään rehevöitymiseen.

Syntyi poikkeuksellinen vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli, jossa julkinen ja yksityinen sektori kokosivat voimansa ja sitoutuivat pitkäaikaiseen Pyhäjärven suojeluun tarvittavien varojen turvaamiseen. Suomessa mallia on hyödynnetty Lahden Vesijärven ja Vanajaveden suojelussa. Maailmalla tätä mallia kutsutaan hienosti nimellä ’public-private-partnership’, ppp-malli. En tiedä kuinka tietoisia 1990-luvun suojeluohjelman puuhamiehet ja -naiset olivat tuosta mallista, mutta Pyhäjärven malli on kyllä ppp:n oppikirjaesimerkki yksityiskohtia myöten. Nerokkaasti toimikauden pituus sidottiin alusta pitäen EU:n ohjelmakauteen, niin että paikallisen perusrahoituksen turvin pystyttiin hakemaan ja saamaan hankerahoitusta eri EU-ohjelmista. Tämä on toiminut erinomaisesti, 25 vuoden aikana kymmeniä hankkeita ja useita miljoonia euroja hankerahaa on saatu Pyhäjärven suojeluun.

Suojeluohjelmaan on alusta asti liittynyt myös rohkeus hakea vaikutteita maailmalta. Ensimmäisen Kiina-hankkeemme valmistelu käynnistyi tasan 10 vuotta sitten. Toimin tällä hetkellä erikoistutkijana EU-komission China-EU Waterplatformin rahoittamassa isossa hankkeessa, jossa Pyhäjärvi-instituutti on mukana Suomen ympäristökeskuksen kautta. Hankkeessa on vertailtu suomalaista ja kiinalaista tapaa turvata ja parantaa järvien tilaa, erityisenä mallikohteena Suomesta ja Euroopasta on Pyhäjärvi. Olemme analysoineet toimia ja tuloksia ja nostaneet esiin hyviä käytäntöjä, jotka ovat olleet työn tuloksen kannalta keskeisiä ja joita voisi soveltaa myös muualla.

Olin ehkä itsekin ensin vähän yllättynyt, että kansainvälisen raadin silmissä Pyhäjärven toimista keskeisimmäksi nousi nimenomaan itse suojeluohjelma! Totta kuitenkin on, että muitakaan toimia ei olisi voitu toteuttaa nykyisessä laajuudessaan ilman sitä. Ohjelmamalli yksityiskohtineen on siis Kiina-hankkeessa tänä vuonna keskiössä ja sen toimivuutta kansainvälisessä vesiensuojelussa arvioidaan sekä muiden EU-maiden että erityisesti Kiinan vesivaraministeriön ja kiinalaisten käytännön vesiensuojelua toteuttavien tahojen toimesta.

Suojeluohjelmassa käynnistyi juuri hienosti viides toimintakausi 2021-2027. Valmistelin tulevaa ohjelmakautta viime vuonna. Työn edetessä vahvistui myös tunne siitä, että minun ja Pyhäjärven yhteinen yli 20 vuotta jatkunut suojelusuhde on tulossa päätökseen. Nautimme toisistamme päivittäin vapaa-aikana, mutta suojelun vetäjäksi tarvittiin nuori, taitava ja innokas ihminen. Itse astun kauemmas, jatkan kyllä instituutissa erikoistutkijan roolissa, mutta en enää järven huolenkantajana. Työ Pyhäjärven puolesta on ollut elämäni tärkeimpiä asioita, mutta hyvienkin asioiden näkökulmaa on tarpeen välillä uudistaa. On hienoa, että Pyhäjärven malli voi auttaa myös muita maailman järviä haastavissa tulevaisuuden näkymissä. Vastineeksi saamme tälläkin kertaa uusia tietoja ja taitoja, joista on Pyhäjärvelle hyötyä.     

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavissa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

FacebookTwitterGoogle+jaa