Verkos(tos)sa

Helmikuu on ystävänpäivineen oikea aika vuodesta keskustella ystävyydestä, mutta myös yhteistyöstä. Sitähän toimiva kumppanuus lopulta on – onnistunutta yhteistyötä. Harva meistä yksilötasolla on oikeasti yksin. Jos on yksin, tuntuu helposti, että jotain puuttuu. Perhe, kumppanit, työyhteisö, harrastusyhteisöt ja ystävät muodostavat toimintaa tukevan verkoston. Myös Pyhäjärven suojelutyöllä on oma verkostonsa. Niitä on maantieteellisesti erilaisia. Paikallisen verkoston muodostavat muun muassa kunnat, Pyhäjärven suojeluyhdistys ja sen aktiivit, muut yhdistykset, paikalliset asukkaat ja järven käyttäjät, yritykset ja rahoittajat. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään sekä paikallisesti, maakunnallisesti että kansainvälisesti. Paikallista yhteistyötä on mm. konkreettisen hanketoiminnan toteuttaminen, kuten jätevesineuvontahanke yhdessä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kanssa. Maakunnallisesta yhteistyötä on esimerkkinä Satavesi-ohjelman vesistöaluekohtainen toiminta tai tiedon jakaminen. Kansainvälistä yhteistyötä on esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettava Central Baltic Interreg -rahoitteinen Waterchain -hanke, jossa kansainvälisiä kumppaneita on Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Tällä hetkellä kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös Kiinaan ja Vietnamiin.

Yksi Pyhäjärvelle tärkeä yhteistyöverkko on valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto, jota pyörittää Suomen ympäristökeskus. Sen tavoitteena on välittää tietoa vesien kunnostuksesta, tukea ja kannustaa kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä sekä toimia vesienkunnostajien kohtauspaikkana. Vesistökunnostusverkoston toimintaa voi seurata internetsivuilla, facebookissa ja twitterissä tunnisteella #kunnostajatkoolla. Pyhäjärven suojelutyö hyötyy Vesistökunnostusverkoston toiminnasta siinä, että Pyhäjärvelle kantautuu tietoa uusista hankkeista ja uusista tekniikoista, joita eri puolilla Suomea on testattu, tutkittu ja toteutettu. Tiedon kulkeminen muilta meille, samoin kuin meiltä muille, on tärkeää, jotta vältetään samojen virheiden teko, voidaan jalostaa jo kokeiltuja toimenpiteitä ja soveltaa tutkimusta meidän alueellemme. Verkoston kautta saamme myös vietyä meiltä tietoa. Verkostotapahtumissa ja tapaamisissa olemme kertoneet mm. Pyhäjärven valuma-alueen kosteikkojen ja muiden toimenpiteiden toimivuusseurannoista, hoitokalastuksesta ja esimerkiksi Pyhäjärven suojeluohjelman esimerkillisestä rahoituksen toimintamallista.

Kuva on tammikuisesta Vesistökunnostusverkoston talviseminaarista, Lahdesta. Seminaarissa keskusteltiin mm. talviaikaisista niitoista.

Kuva on tammikuisesta Vesistökunnostusverkoston talviseminaarista, Lahdesta. Seminaarissa keskusteltiin mm. talviaikaisista niitoista.

Verkostoistamme löydämme myös kumppaneita ja ideoita uusiin hankkeisiin. Esimerkiksi tänä vuonna käynnistynyt hallituksen kärkihanke, ”Vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden edistäminen Lahden Vesijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä – testattuja toimintatapoja kaikkien hyödynnettäväksi”-hanke, toteutetaan yhteistyössä Vesijärvisäätiön kanssa. Vaikka maantieteellisesti etäisyyttä Vesijärven ja Pyhäjärven välillä on paljon, painimme kuitenkin samojen peruskysymysten äärellä. Miten saamme hallittua talviaikaisia valumavesiä? Mitä toimenpiteitä voimme suositella valuma-alueella tehtäväksi, jotta vedenlaatu joissa ja Pyhäjärvessä paranisi? Tai miten aktivoimme paikallisia yrityksiä ja asukkaita toimimaan? Useampi toimija ja laajat toiminta-alueet takaavat usein laajemmat hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet paranevat, kun työn vaikuttavuus kasvaa paikallisesta kansalliseksi.

Toimivien kumppanuuksien kautta toiminta ei jää jumittamaan. Uusien ideoiden kanssa ajatuksetkin uusiutuvat. Yhdessä haetulla hankkeella on isommat siivet ja erilaisilla verkostoilla kehitetään vesiensuojelua ja päästään testaamaan toimenpiteitä muuttuvissa olosuhteissa.

Pidetään lippu korkealla ja verkot vesillä!

Teksti on osa kuukausittain ilmestyvää Pyhäjärven puolesta -juttusarjaa, jota on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä ja Alasatakunta-lehdessä jo vuodesta 1995. Juttusarjan kaikki jutut on luettavistaa Pyhäjärven suojeluohjelman sivuilta täältä.

Share