ETUSIVU 
27.10.2016   
Satakunta edelläkävijä: Järvien hoito ja kaupallinen kalastus kytkettävä yhteen

Hoitokalastuksen ja kaupallisen kalastuksen yhdistäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan: valuma-alueelta tulevaan ravinnekuormitukseen on edelleen tehokkailla ruoantuotantoalueilla haasteellista puuttua, mutta kalastamalla järvestä saadaan sinne jo päätyneitä ravinteita pois kustannustehokkaasti. Tuloksiin pääsy vaatii jatkuvaa kalastusta. Samalla saadaan kotimaista puhdasta ja maukasta ruokaa. Ihan mahtava konsepti, eikö?  

Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM -hankkeessa (EAKR-rahoitus Satakuntaliiton kautta) selvitetään taloudellisesti kannattavan hoitokalastuksen konseptia. Voisiko veden laadun parantamiseen tähtäävä hoitokalastus maksaa itse itsensä, jos saaliilla olisi käypä arvo? Satakunnassa ollaan konseptissa pidemmällä kuin missään muualla.

Tehokkaalla ruoantuotantoalueella sijaitsevaa ja liiallisesta ravinnekuormituksesta kärsivää Säkylän Pyhäjärveä on hoitokalastettu pitkään. Järven levämäärät kasvoivat 1980-luvun lopulta alkaen ja kasvu olisi saattanut johtaa järven virkistyskäyttö- ja kalataloudellisen arvon romahtamiseen.  Levät saattavat aiheuttaa makuhaittoja kaloihin ja järven rantatonttien arvo romahtaa. Onneksi Pyhäjärvellä kävi toisin – vaaran merkit nähtiin jo hyvissä ajoin 1990-luvun alussa. Vuonna 1995 perustettiin paikallisten kuntien, teollisuuden ja yhdistysten toimesta Pyhäjärven suojelurahasto, joka on turvannut sen jälkeen järven kunnostukseen tarvittavan perusrahoituksen ja toteuttanut suuren määrän vesiensuojelutoimia sekä valuma-alueella että järvessä. Vuodesta 2002 alkaen paikalliset ammattikalastajat pääsivät EU-rahoituksen avulla toteuttamaan täysimittaista, huolella suunniteltua hoitokalastushanketta. Leväesiintymät vähenivät ja Pyhäjärven vedenlaatu on ollut kesäisin hyvä. Hoitokalastusta on toteutettu vuodesta 2010 valtion budjettirahoituksella sekä Pyhäjärvi-instituutin että Pyhäjärven kalastusalueen rahoituksella.

Noin kolmannes Pyhäjärven hoitokalastussaaliista on kaupallisesti kannattavaa, mutta 2/3 saaliista on vajaasti hyödynnettyä, esimerkiksi väärää lajia. Toistaiseksi tarvitaan vielä taloudellista tukea, jotta kalastus tältä osin kannattaa. Tarvitaan sinnikkäitä kalastajia, innovatiivisia yrityksiä, monipuolisia kalankäyttömuotoja, uusia tuotteita ja tiedostavia kuluttajia. Pyhäjärvi-instituutti on perustamisestaan asti (1989) edistänyt vähempiarvoisen kalan käyttöä. Monissa hankkeissa on jo 1990-luvulla kehitetty mm. kalamurekepihvejä ja kalasäilykkeitä, mutta kalojen käsittelyaste ja volyymi olivat Pyhäjärvellä silloin vielä liian alhaisia. Vasta 2010-luvun luomu- ja lähiruokatrendit, sekä sinisen biotalouden nousu ovat vieneet asioita oikeaan suuntaan valtakunnallisesti.

Erityisesti roskakalan leimaa kantaneen särjen maine on puhdistunut ja kala on siirtynyt raaka-aineena monien keittiöiden toivelistoille.  Apetit Ruoka Oy toi vuoden alussa markkinoille Kotimaisen Järvikalapihvin, jossa kalaraaka-aineena on pelkästään suomalaista, Säkylän Pyhäjärvestä pyydettyä, särkeä ja pientä ahventa. Kuluneen vuoden aikana Järvikalapihvin vastaanotto on ollut huikea. Tämä ei sinänsä yllätä, koska tuote maultaan on yksinkertaisesti erinomainen.

Riitta Kotilainen Espoo Catering Oy:stä toteaa järvikalapihvin olevan hyvä tasalaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät sopiva rakenne, houkutteleva ulkonäkö ja oikea annoskoko. Espoo Catering huolehtii päivittäin noin 55 000 asiakkaan muonituksesta ja sen asiakaspohja on varsin monipuolinen. Pihvin maku on sopivan mieto, joten se soveltuu kaikille vauvasta vaariin. Järvikalapihvi on myös täysin suomalainen tuote ja sopii ekologisuutensa vuoksi hyvin kestävän kehityksen periaatteita vaalivan yrityksen tarjottavaksi.

Särjen ja pienen ahvenen kalastus Säkylän Pyhäjärvellä on muuttunut taloudellisesti kannattavaksi eli kyllä, hoitokalastus voi rahoittaa itse itsensä. Taloudellisesti kannattavan, petokalakannat huomioivan, hoitokalastuksen konseptille on tarvetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Monet hoitokalastushankkeet ovat kariutuneet kausittaiseen tai liian pieneen rahoitukseen sekä aidon motivaation puutteeseen, kun saaliille ei ole löytynyt järkevää käyttöä. Suomesta löytyy runsaasti kalaisia järviä, jotka hyötyisivät suunnitelmallisesta hoitokalastuksesta. Samalla turvattaisiin kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuus ja osaltaan vahvistettaisiin proteiiniomavaraisuutta.

Vesistökunnostusverkosto on valtakunnallinen yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoja ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Verkosto koordinoi vesien kunnostuskavalkadi-hanketta, jossa järjestetään vesien tilan parantamiseen liittyviä tapahtumia vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kavalkadi etenee ympäri Suomea alueelta toiselle ja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. 

Lue lisää: www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto / www.facebook.com/vesistokunnostusverkosto 

  

        

    



 







Kirjaudu
 Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600

 Käytämme sivustoillamme evästeitä parantaaksemme sivujen käytettävyyttä.
 Evästeasetuksia pääset muuttamaan käyttämäsi selaimen asetuksista.
 Pääset tutustumaan tietosuojakäytäntöihimme tästä.