ETUSIVU   »   OHJELMAT JA PROJEKTIT   »   Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa 
Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa

Lounaissuomalainen ruokaketju on vuosisatojen aikana kehittynyt nykyiseen merkittävään asemaansa sijaintinsa, monille erille viljelykasveille soveltuvan maaperän, veden riittävyyden, sekä alkutuotannon että elintarvikejalostuksen edelläkävijyyden ja uusien innovaatioiden käyttöönoton johdosta. Muutokset ovat kuitenkin olleet viime vuosituhannen loppuun asti suhteellisen pieniä ja hitaita – suurimmat muutokset koko ketjussa ovat syntyneet lähinnä nopeasti muuttuvien kuluttajatrendien ja kaupan määräävän markkina-aseman voimakkaan vahvistumisen johdosta. Nyt ensimmäisiä selkeitä merkkejä voimistuvista muutoksen tuulista erityisesti alkutuotannon tulevaisuuden osalta on havaittavissa käytännössä. Ilmastonmuutos ja erityisesti ilmaston lämpeneminen on muuttamassa kiihtyvällä tahdilla lounaissuomalaista maataloutta.

Ilmastonmuutoksessa tiivistetysti ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ja lämpötila kohoaa. Täällä kylmässä, lyhyen kasvukauden Pohjolassa, muutokset voivat tuntua pelkästään positiivisilta. Lämpötilan kohoaminen voimistaa eri kasvien kasvua ja hiilidioksidi lisää kasvien yhteyttämistä ja tehostaa veden käyttöä. Kohonnut lämpötila kuitenkin lisää veden haihtumista, jolloin kuivempina kausina kasvit eivät saa riittävästi vettä ilman kastelua. Maaperän lämmetessä myös orgaaninen aines hajoaa nopeammin ja ravinteet vapautuvat liian nopeasti kasvien käyttöön. Kun talvet ovat entistä leudompia, eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä lisääntyvät ja kasvitautien ja -tuholaisten riski tulevana satokautena kasvaa. Suurimmat ongelmat syntyvät erityisesti sään ääri-ilmiöistä; pitkät hellejaksot aiheuttavat kuivuutta ja rankkasateet tulvineen aiheuttavat ongelmia sekä viljelykasveille että maan kasvukunnolle ja ravinteiden pidätyskyvylle. Viljelykasvien kannalta vesi myös sataa väärään aikaan, eikä sen pidättämiseen eri keinoin ole varauduttu.

Ilmastonmuutos tuo myös uusia mahdollisuuksia alkutuotannolle. Kasvukauden piteneminen ja tehostunut ravinteiden ja veden käyttö lisäävät satotasoja ja mahdollistavat uusien kasvien viljelyn Lounais-Suomessa. Uudet kasvit voivat tuoda myös uusia kasvitauteja, -tuholaisia ja rikkakasveja, mikä synnyttää tarvetta uudenlaisille tarkkailumenetelmille ja kasvisuojelumenetelmille. Toisaalta rajoittava tekijä voi olla valo, sillä ennusteiden mukaan pilvisyys tulee lisääntymään. Maan kasvukunnon ylläpito ja hiilen sitomiskyky, ravinteiden tehokas kierrätys, kasteluveden riittävyys sekä niihin liittyvät uusimmat tekniset innovaatiot ja parhaat käytettävissä olevat viljelymenetelmät ovat avainasioita alkutuotannon ja koko ruokaketjun tulevaisuudelle. 



Ilmastonmuutoksen riskit ja hyödyt lounais-suomalaiselle alkutuotannolle

Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hyötyjen viljelijäkohtainen optimointi vaativat muutoksia suhtautumisessa koko alkutuotannon kokonaisuuteen. Viljelijän pitää ymmärtää erilaisten ääriolosuhteiden vaikutukset omiin viljelylohkoihinsa niiden sijainnin ja ominaisuuksien osalta sekä tunnistaa tulevien vuosien investointitarpeet muuttuvien viljelyolosuhteiden ja -kasvien johdosta. Lisäksi on ymmärrettävä koko ruokaketjun ja erittäin pirstaloituneen kuluttajaryhmän nopeat muutokset ja vaatimukset. Digitalisaation nopea kehittyminen tuo uusia viljelyteknisiä mahdollisuuksia, mutta toisaalta muutokset elintarvikkeiden jalostusprosesseissa, -paikoissa ja -tavoissa voivat tuoda suuria muutoksia raaka-aineen tarpeille.


HANKKEEN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on turvata lounaissuomalaisen alkutuotannon ja koko ruokaketjun tulevaisuus muuttuvassa ilmastossa niin, että ravinteet kiertävät tehokkaasti ja puhtaat vesistöt nähdään alkutuotannon kannalta keskeisenä tulevaisuuden resurssina. Hankkeessa herätellään tulevaisuuden viljelijöitä pohtimaan oman viljelytoiminnan tulevaisuutta, uhkia ja mahdollisuuksia, laaja-alaista yhteistyötä ja toimenpiteitä, joita hänen pitää sekä suunnitella että ottaa käyttöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hankkeen tavoitteena on myös löytää uusia keinoja rajoittaa ravinteiden huuhtoutumista Itämereen, löytää vaihtoehtoja veden pidättämiseen, tunnistaa uusia viljelymenetelmiä ja -tekniikoita maan kasvukunnon optimointi huomioiden. Hankkeen tavoitteena on myös hälventää sään ääri-ilmiöihin liittyviä vääriä käsityksiä ja jopa pelkotiloja tuomalla ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa ja skenaarioita pelkistettynä ja ymmärrettävässä muodossa alkutuottajien tietoon. Hankkeen tilaisuuksissa kerätään talteen alkutuottajien omia näkemyksiä tulevaisuuden keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista.

Tilaisuudet
Viljelijäilta 24.10.2018, Karvia


Toteutusaika 1.1.2018–30.9.2020


RAHOITUS
Hankkeen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen kautta



         











Kirjaudu
 Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua (Eura), puh. (02) 838 0600

 Käytämme sivustoillamme evästeitä parantaaksemme sivujen käytettävyyttä.
 Evästeasetuksia pääset muuttamaan käyttämäsi selaimen asetuksista.
 Pääset tutustumaan tietosuojakäytäntöihimme tästä.